Palloliitto otti vuoden 2011 syyskuussa käyttöön niin sanotun Homegrown-säännöstön, jonka mukaan ottelupöytäkirjaan merkittävistä pelaajista vähintään puolet täytyy olla HG-säännöstön kriteerit täyttäviä pelaajia ja vähintään neljän heistä tulee pelata ottelussa. Säännöstö koskee kotimaan huippusarjoja, joihin lasketaan Veikkausliigan ohella miesten Ykkönen ja Kakkonen, Naisten Liiga sekä Naisten Ykkönen.

Säännöstön mukaan pelaaja lasketaan kotimaiseksi (HG- tai SK-)pelaajaksi, jos hän on ollut rekisteröitynä suomalaiseen seuraan vähintään kolmen vuoden ajan ikävuosien 12-21 välillä.  Mikäli ehdot eivät täyty, joukkueen katsotaan käyttäneen pelioikeudettomia pelaajia. Tällaisessa tapauksessa asia käsitellään kilpailumääräysten 24 §:n mukaisesti.

Uuden säännön ajatuksena oli seurojen juniorityön merkityksen lisääminen Palloliiton strategian mukaisesti ja se otettiin seuroissa vastaan ilman suurempia nurinoita. Sitä kun ei voi mitenkään pitää erityisen tiukkana. Säännöstö mahdollistaa edelleen toimintamallin, jossa pääosa joukkueen pelaajista hankitaan ulkomailta. Esimerkiksi avauskokoonpanossa voi edelleen peluuttaa halutessaan peräti seitsemää ulkomaalaista pelaajaa. Malliesimerkkinä tällaisesta lyhytjännitteisestä toiminnasta voidaan pitää Miika Juntusen OPS:aa, jossa ovi käy joka vuosi koko kauden ajan ja jossa valtaosa pelaajista tulee Suomen ulkopuolelta.

Kajaanissa pelattiin 30. kesäkuuta Ykkösen ottelu AC Kajaani-SJK, jossa 7-1- voiton hakenut vierasjoukkue rikkoi HG-säännöstöä. Kajaani teki ottelusta protestin ja Palloliitto päätti muuttaa ottelun lopputuloksen 3-0 -kotivoitoksi.

SJK teki päätöksestä protestin vedoten lieventäviin asianhaaroihin, kuten siihen, että vaihtopenkillä ottelussa olleet ”ylimääräiset”, HG-säännön ulkopuolella olevat ulkomaalaiset pelaajat eivät vaikuttaneet ottelun lopputulokseen. Seuran mediatiimi tolskasi aikansa asian tiimoilta varsin humoristiseen tapaan ja esille nousivat perusteluina muun muassa Valioliigan HG-säännöt (joilla ei ole mitään tekemistä Palloliiton omien sääntöjen kanssa) sekä SJK:n johtohahmo Raimo Sarajärven tekemät miljoonapanostukset nousua tavoittelevaan seuraan.

Pitkällisen saunaväännön jälkeen vastalausevaliokunta sai tänään aikaan päätöksen tapauksessa. Valiokunta päätti palauttaa ottelun aiemman tuloksen voimaan.

Vastalausevaliokunnan ratkaisusta voi vetää kaksi johtopäätöstä. Ensimmäinen on se, että HG-säännölle voidaan nyt lausua hyvästit. Tapauksen niin sanotut lieventävät asianhaarat ovat niin naurettavia, että jatkossa mikä tahansa joukkue voi täyttää kokoonpanonsa ei-HG -pelaajilla. Perustelut rikkomukselle voi keksiä jälkikäteen.

Perusteluissa mainittu uusi linjaus rikkomuksen urheilullisesta merkityksestä on myös aika mielenkiintoinen. Tätä ei ole aiemmin käytetty muissa vastaavissa tapauksissa. Mieleen tulee esimerkiksi viime kauden ottelu AC Oulu-FC Viikingit, jossa kotijoukkue vaihtoi 58. minuutilla kentälle Jarosta siirtyneen Venance Zézén.  Pelioikeus oli kunnossa ja ottelu oli tuossa vaiheessa tilanteessa 3-0. AC Oulu oli noudattanut sääntömääräyksiä kaikilta muilta osin, mutta se ei ollut lähettänyt Palloliitolle erillistä paperia poikkeusluvan osalta. Pisteet lähtivät siis muotoseikan takia.

Tuolloisen päätöksen perusteluissa todettiin, että ”Vakiintuneen käytännön mukaan katsotaan, että seurojen pitää tuntea (pelioikeuksia koskevat) säännöt eikä sitä pidetä lieventävänä, mikäli on jättänyt noudattamatta näitä, vaikka kyseessä olisi inhimillinen virhe.”

AC Kajaani-SJK -päätöksessä todetaan puolestaan seuraavasti: ”SJK:n ei voida katsoa saaneen ottelussa kilpailullista etua pelkästään kokoonpanoluetteloa koskevalla rikkomuksellaan.” Eikö sama perustelu olisi ollut pätevä myös edellä mainitussa tapauksessa? Entäpä FC Lahden ja Jussi Länsitalon tapaus aiemmin tällä kaudella liigassa? Pelikiellossa ollut Länsitalo pelasi lisäajalla pari minuuttia, mutta pisteet lähtivät. Miksi vain yhdessä tapauksessa vedotaan urheilullisiin perusteisiin?

Farssi vahvistaa mielikuvaa siitä, että Palloliiton toiminnassa samat säännöt eivät koske kaikkia. Taustalla lymyää vahva HJK-linkki, sillä SJK:n pääomistaja Sarajärvi istuu Klubin hallituksessa. Palloliiton rekrytoinnissa HJK-taustasta on ollut hyötyä ja yhteys liiton sekä kotimaan suurimman seuran välillä on tiivis. Vaikutuskanava on suorin mahdollinen ja sen tulokset ovat nähtävissä esimerkiksi pari vuotta sitten tehdyssä sarjajärjestelmäuudistuksessa, joka heikensi jalkapallon asemaa ruuhka-Suomen ulkopuolella.

Oli miten oli, tehty päätös on täysin epäjohdonmukainen ja se romuttaa HG-säännöstön täysin. Se myös vahvistaa kuvaa siitä, että Palloliitto on ainakin jollakin tapaa korruptoitunut. Sääntörikkomuksen sattuessa tilanteen voi korjata takaoven kautta, jos on oikean värinen paita päällä.