Komorien saarivaltio nousi Afrikan kisojen yllättäjäksi

Tammikuun alussa käynnistyneessä Afrikan mestaruusturnauksessa on edetty pudotuspelivaiheeseen saakka.

Puolivälieriin on edennyt joukko MM-kisoista tuttuja maita. Tätä kirjoitettaessa jatkoon ovat tiensä raivanneet isäntämaa Kamerunin ohella Marokko, Senegal ja Tunisia. Egyptin ja Norsunluurannikon titaanien taisto oli vielä pelaamatta lehden mennessä painoon.

Muutamia yllätyksiäkin on nähty. Eräs kisojen piristysruiskeista on epäilemättä ollut Komorit. Vajaan 800 000 asukkaan saarivaltio eteni alkulohkostaan sensaatiomaisesti jatkoon pudottaen kestomenestyjä Ghanan ulos, mutta ensimmäisellä pudotuspelikierroksella Kamerun osoittautui niukasti paremmaksi.

Jatka lukemista ”Komorien saarivaltio nousi Afrikan kisojen yllättäjäksi”

Afrikka-katsaus, osa 3: Nigeria kliseiden murtajana

Aloitetaan Afrikan Sanomien kolmososa puimalla erästä MM-historian perusklisettä, jota on valitettavasti toisteltu aika paljon urheilumedian analyyseissä myös näiden kisojen aikana. Kieltämättä olen myös itse ajanut joskus samaan miinaan.

Homma menee näin: Eurooppalaisen joukkueen kiukutellessa ja alisuorittaessa syy on aina yksilöissä. Jos ryhmädynamiikka ei toimi, kyse on aina joukkuehenkeä syövistä yksittäisistä mädistä omenista. Tämä argumentti on kuultu niin Hollannin takavuosien ongelmien kuin myös Ranskan viime aikojen sekoilun yhteydessä.

Afrikkalaisten tapauksessa ongelmien koittaessa viitataan usein kulttuuriin, vaikka suurin osa pelaajista futaa ammattikseen täysin samoissa sarjoissa eurooppalaisten kollegojensa kanssa.

Jatka lukemista ”Afrikka-katsaus, osa 3: Nigeria kliseiden murtajana”

Malja Peter Shiltonille

Turnauksessa on vietetty tänään ensimmäistä välipäivää. Neljännesvälierävaiheeseen selvinneet joukkueet ovat vetäytyneet poteroihinsa punomaan juonia tulevien vastustajiensa kampittamiseksi. Syytä on toki toivoa, että urotekoja tehdään rehellisin keinoin tästä eteenpäin. Erityisesti Puruguayn tulee nyt skarpata.

Olin lukenut kisaohjelman jotenkin väärin ja ryntäsin alkuillasta mullilauman tavoin into piukeana valmistautumaan Brasilia-Chile -otteluun, kunnes joku kertoi, että matsi pelataan vasta huomenna. Laitetaan tämä amatöörimainen virhe kisaväsymyksen piikkiin. Futisnarkkari ei saanut fiksiään, joten tässä vaiheessa oli pakko ryhtyä kelailemaan vanhoja pätkiä YouTubesta ja muista verkkovideopalveluista.

Jatka lukemista ”Malja Peter Shiltonille”

Afrikka-katsaus, osa 2: Nousuja kuilun partaalta

Ensimmäisessä katsauksessani totesin Afrikan menestystoiveiden lepäävän melko varmasti yksin Norsunluurannikon varassa. Toinen ottelukierros nosti kuitenkin framille jopa kolme muutakin potentiaalista jatkoonmenijää. Ghana ja Nigeria kipusivat kuilun partaalta ylös ja ovat varmasti viimeisen kierroksen loppuun asti mukana jatkopaikkajahdissa. Kuten myös kameleontin lailla toiseen otteluun taktiikkaansa muuttanut Algeria. Yhdestä mahdollisesta jatkajasta on siirrytty neljään.

Jatka lukemista ”Afrikka-katsaus, osa 2: Nousuja kuilun partaalta”

Vakiointtäjät, osa 2

Vakiointtäjät Elina Vainikainen ja Jaakko Alavuotunki jatkavat siitä, mihin viimeksi jäätiin. Harmiksenne takit haetaan vasta kisojen jälkeen…

JA: No niin. Espanja putosi sitten kisoista, mutta eniten kiinnostaa, miksi Vicente del Bosque yritti mennä Chilen bussiin pelin jälkeen?

EV: Se taisi olla se kuuluisa bandwagon, vaikka näissä kisoissa ei varsinaisesti ole bussilla mentykään – ainakaan pitkälle.

JA: Jatkopaikkaan tarvitaan modifioitu bussi. Perinteinen double decker ei enää riitä mihinkään. Luulen, että Algerialta voisi löytyä sellainen.

EV: Se on toki mahdollista. Tosin ylipäätään nämä pelit ovat olleet iloisen futiksen ja hyökkäyspelin juhlaa. Sexy footballia on nähty yllin kyllin, enkä tarkoita tällä pelkästään Uruguayn pelipaitoja.

JA: Kyllikki khyy, huikeat kisat olleet toistaiseksi. 3-5-2 näyttäisi olevan uusi tiki-taka. Ja ei tosiaan hierota rangaistusalueen rajalla, vaan kaahataan kaasu pohjassa ympäri kenttää.

Jatka lukemista ”Vakiointtäjät, osa 2”

Afrikka-katsaus, osa 1

Ennen hetken päästä käynnistyvää A-lohkon kamppailua Kamerun-Kroatia on syytä luoda katsaus sympatiseeraamieni afrikkalaisten joukkueiden menestykseen turnauksessa. Olen seurannut maanosan jengien otteita MM-kisoissa tarkasti aina vuoden 1990 Kamerunin ihmeestä lähtien. Mukavia yllätyksiä on nähty lähes jokaisessa turnauksessa. Vuoden 1990 kisojen ohella erityisesti Senegalin (2002) ja Ghanan (2010) otteet ovat jääneet lähtemättömästi mieleen.

Viehtymykseni taustalla lienee taipumus asettua altavastaajien puolelle. Toinen tekijä liittyy afrikkalaisen futiksen arvaamattomuuteen. Akrobaattista yksilösuoritusta saattaa seurata karkea louhikkokosketus, joka johtaa tuhoisaan lopputulokseen. Toisaalta tämä on nykytiedon valossa yksi MM-turnaukseen liittyvistä peruskliseistä. Afrikkalaisista joukkueista löytyy yhtä paljon taidollisia ja taktisia eroavaisuuksia kuin esimerkiksi eurooppalaisista ryhmistä.

Jatka lukemista ”Afrikka-katsaus, osa 1”

A-lohko: Samban tahdissa kohti jatkopelejä

Isäntämaa Brasilian valmistautuminen MM-turnaukseen on sujunut pääosin onnellisten tähtien alla. Kenraaliharjoitus Confederations Cupissa vuosi sitten meni nappiin ja joukkue on välttynyt pahimmilta avainpelaajien loukkaantumisilta. Seleção lähteekin varmasti luottavaisin mielin murtamaan vuoden 1950 kotikisojen kirousta.

Kisaryhmän valinta aiheutti tuttuun tapaa runsaasti parranpärinää sambamaassa, jossa jokaisella kadunmiehellä ja -naisella on näkemys siitä, miten joukkueen tulisi pelata ja ketä pelaajia siihen pitäisi valita. Nimimiehistä pois jäivät muun muassa Atlético Madridin Miranda ja PSG:n Lucas Moura.

Jatka lukemista ”A-lohko: Samban tahdissa kohti jatkopelejä”

Kun nuori sydän pettää

Espanjan La Ligassa pelaavan Sevilla FC:n kotistadionin Ramón Sánchez Pizjuánin eteläpäädyssä on pala seinää, joka on täynnä muistokirjoituksia. Ne on omistettu elokuussa 2007 vain 22-vuotiaana traagisesti sydänkohtaukseen menehtyneelle laitapelaajalle Antonio Puertalle.

Vierailin stadionilla samana syksynä, vain muutamaa kuukautta sen jälkeen, kun seuran suurlupaus, maajoukkueessakin debytoinut Puerta oli siirtynyt ajasta ikuisuuteen kesken Getafea vastaan käydyn kauden avausottelun. Puerta virkosi kertaalleen ja käveli omin jaloin pukusuojaan, mutta menehtyi myöhemmin sairaalassa sydänkohtauksen uusiuduttua.

Stadionin Puerta-seinä oli tuona syksynä vaikuttava näky. Tuhansin tervehdyksin koristellusta seinästä oli tullut Sevillan asukkaiden pyhiinvaelluspaikka, jossa kaupungin jalkapallokansa kävi jättämässä viimeiset jäähyväisensä rakastetulle idolilleen. Puertaa jäi kaipaamaan myös pelaajan raskaana ollut nuori tyttöystävä.

Tapaus Antonio Puerta palasi karmealla tavalla mieleen viime viikonloppuna, kun Boltonin 23-vuotiaan keskikenttäpelaaja Fabrice Muamban sydän petti juuri ennen puoliaikaa Tottenhamia vastaan pelatussa FA-cupin ottelussa. Muamba lyyhistyi kentälle kesken pelitilanteen ja jäi makaamaan viheriölle liikkumatta. Ottelu keskeytettiin välittömästi. Seuraavat kymmenen minuuttia katsojat ja pelaajat seurasivat elvytystoimia mykän kauhun vallassa.

Muamban hengen pelasti todennäköisesti se, että ottelua oli seuraamassa paikallinen konsultoiva sydäntautilääkäri Andrew Deaner, joka rynni välittömästi kentälle huomattuaan tilanteen äärimmäisen vakavuuden. Daily Express -lehden mukaan juuri Deaner vaati Muamban pikaista kuljetusta sydäntauteihin erikoistuneeseen sairaalaan lähimmän vaihtoehdon sijasta ja tuli näin pelastaneeksi pelaajan henkirievun. Tästä luvattomasta pitch invasionista tulee tuskin rangaistusta.

Merkilliseksi tapauksen tekee se, että vastaavia nuorten ammattilaispelaajien sydänkohtauksia on nähty viimeisen vuosikymmenen aikana useita. Puertan ja Muamban tapaukset eivät ole ainoita laatuaan. Kamerunin Marc-Vivien Foé menehtyi sydänkohtaukseen kesken maaottelun vuonna 2003. Benfican Miklós Fehér koki saman kohtalon seuraavana vuonna ja Espanyolin Daniel Jarque kuoli harjoitusleirillä kaksi ja puoli vuotta sitten. Nämä tapaukset ovat vasta jäävuoren huippu.

Järkyttävät kuolemantapaukset ja vaaratilanteet ovat herättäneet voimakkaita reaktioita kansainvälisessä jalkapalloyhteisössä. Myötätunnon ohella vaatimukset entistä tarkemmista terveystarkastuksista ovat saaneet aikaisempaa tiukemman sävyn.

Useimmat sydänkohtauksen saaneista pelaajista ovat kärsineet kammioperäisistä rytmihäiriöistä, jotka voivat etenkin rasituksen yhteydessä johtaa äkkikuolemaan. Vaivat ovat usein perinnöllisiä, joten tiukempi seulonta voisi estää vastaavat tapaukset. Esimerkiksi Suomessa vastaavat sydänongelmat huomataan usein jo neuvoloiden varhaisissa tutkimuksissa.

Englannissa usean seuran pelaajat ovat vaatineet pääsyä tarkkoihin sydäntutkimuksiin. Manchester Cityn manageri Roberto Mancini ehti jo arvostelemaan julkisesti brittiseurojen löperöjä käytäntöjä pelaajien terveysasioissa. Italiassa käytännöt ovat huomattavasti tiukemmat ja säännöllisissä tarkastuksissa käydään myös sydämen toiminta tarkasti läpi. Muamban tapauksessa tarkkaa tietoa kohtauksen syystä ei vielä ole, mutta pelaajien terveyteen liittyvien käytäntöjen ja tutkimusten tiukentaminen ei olisi varmasti huono asia.

Patrice Muamban edustama Bolton Wanderers siirsi tapauksen takia viikon ottelunsa Aston Villaa vastaan myöhempään ajankohtaan, mutta lauantaina joukkue on jälleen tulessa, kun putoamista vastaan taisteleva ongelmaseura Blackburn saapuu ”Trottersin” vieraaksi. Pelaajien ajatukset ovat varmasti vielä toipuvan Muamban luona, joten paperilla kehnommalla Blackburnilla on omat mahdollisuutensa ottelussa. Kohteeseen kakkonen ykkösvarmistuksella.

Lauantain varmin voittaja löytyy kohteesta 1. Värikkään kauden pelannut Arsenal saa vastustajakseen viikolla levänneen Aston Villan. Arsenal taistelee vielä paikasta Mestareiden liigassa ja ottaa tästä ottelusta tärkeät kolme pistettä huikeassa vireessä olevan Robin van Persien johdolla. Varma ykkönen.

Vakioveikkauksen peliaika päättyy lauantaina 24.3. klo 16.55. Kansan Uutisten Viikkolehti suosittaa 64 merkin järjestelmää: 1, 1(X), 2, 1(2), 1(X), 1, 1, X, 1, 1(X), 1(2), X, 1(X).

Viikon väite: Tottenhamin eväät on syöty taistelussa Lontoon herruudesta. Arsenal ja Chelsea ajavat Spursin kiinni ja potkivat seuran tylysti ulos neljän sakista. White Hart Lanella ei siis pelata Mestareiden liigaa kaudella 2012–13.

Kirjoitus on julkaistu Kansan Uutisten Viikkolehdessä pe 23.3.2012.

Afrikan tähdet tuikkivat jälleen

Olen kuulunut afrikkalaisen maajoukkuejalkapalloilun sympatisoijien joukkoon jo kohta kahden vuosikymmenen ajan. Kaikki alkoi Italian MM-kisoista kesällä 1990. Tuolloin piskuinen Kamerun kaatoi turnauksen avausottelussa vuoden -86 maailmanmestarin Argentiinan huikean taistelun päätteeksi. Tuona lämpimänä kesänä nimet Francois Omam-Biyick ja Roger Milla piirtyivät nuoren jalkapallodiggarin verkkokalvoille tulisin kirjaimin.

Ensi viikosta alkaen Afrikan futisherkkua on tarjolla 32 ottelun verran, kun 27. African Cup of Nations potkaistaan käyntiin Angolassa. Edessä ovat jälleen kisat, joissa nähdään takuuvarmasti tapahtumarikasta jalkapalloilua.

Suurin mielenkiinto kiinnittyy afrikkalaisten joukkueiden osaamiseen taktisella puolella. Tällä osa-alueella tarvitaan petraamista, mikäli ryhmät haluavat menestyä kesän MM-kisoissa. Henkilökohtainen taito on pystyttävä jalostamaan vahvaksi joukkuepelaamiseksi.

Turnaus on perinteisesti aiheuttanut harmaansävyistä juurikasvua erityisesti Euroopan suursarjojen seurapomoille. Tämä vuosi ei ole poikkeus. Vanhan mantereen seurojen klubitaloissa ilmeet ovat jälleen nyrpeitä.

Valioliigan sarjakärjessä tällä hetkellä porhaltava Chelsea menettää Angolaan neljä avainpelaajaansa. Kato käy myös paikastaan auringossa taistelevan Portsmouthin riveissä. Rannikkokaupungin ylpeyden ryhmästä eteläiseen Afrikkaan matkaa viisi pelimiestä.

Arsenalin manageri Arsene Wenger esitti syksyllä tähän asti jyrkintä kritiikkiä maajoukkue-edustuksia kohtaan joukkueensa tähtipelaajan Robin van Persien loukkaannuttua maaottelussa. Wenger vaati kansallisilta liitoilta korvausten maksamista seurajoukkueille pelaajien käytöstä maaotteluissa.

Kaikkea liikkuvaa tunnetusti arvostelevan ranskalaisen nyyhke on kaikunut kuuroille korville. On hienoa ja äärimmäisen tärkeää, että vielä on olemassa turnauksia, joissa ratkaisee jokin muu kuin pankkitilin saldo.

Nations Cupin suursuosikkien joukkoon kuuluvat Norsunluurannikko, Ghana ja Egypti. Mohamed Aboutrikan ja Midon johtama Egypti janoaa kuittausta yllätykselliselle MM-karsintatappiolle Algeriaa vastaan ja samalla jatkoa Nations Cupin kultaputkelleen.

Norsunluurannikon leirissä on kuohunut ennen turnausta. Sevilla-tähti Romaric painui radalle MM-karsintojen Guinea-ottelun jälkeen ja sai kenkää maajoukkueesta. Bosniakkiluotsi Vahid Halilhodzix aikoo muovata Barcelonan Yaya Tourésta joukkueelle uuden pelintekijän.

”Norsut” on B-lohkon toinen suursuosikki loukkaantumisista kärsineen Ghanan ohella. Vahvin uhkaaja lienee Emmanuel Adebayorin tähdittämän Togo, jota Didier Drogba ja kumppanit eivät ole koskaan kyenneet jättämään taakseen turnauksen alkulohkojen historiassa. Kirous on nyt lähellä murtumista.

Amodu Shuaibun luotsaama Nigerian joukkue on ollut vahvassa vireessä. ”Superkotkat” on hävinnyt edellisestä 17 ottelusta vain yhden ja jahtaa vahvasti paikkaa turnauksen välieriin.

Vakiolauantai tuo kupongille Englannin Valioliigan ja Championshipin kohteita. Ensimmäinen viikon varma löytyy kohteesta 2. Fullham on esiintynyt varsin mainiosti edellisviikkojen otteluissa ja saa nyt vieraakseen vaisun jumbo-Portsmouthin. Kohteeseen ykkönen ilman vaihtomerkkejä.

Ykköskohteessa manageria vaihtanut Bolton matkustaa Sunderlandin vieraaksi. Joukkueiden todellinen tasoero ei ole niin suuri kuin sarjataulukko antaa ymmärtää, mutta Burnleyn Owen Coylea pelastajakseen hamuava vierasryhmä on vielä pahasti tuuliajolla. Sunderland hyödyntää tilanteen ja ottaa kamppailusta täydet kolme pistettä.

Yllätystä hakevien kannattaa rustata kohteeseen kuusi merkiksi ykkönen. Championshipin kärkikahinoissa riehuva Newcastle on todennäköisesti vahvasti ylipelattu. Reading on ollut puolestaan eräs kauden pahimmista alisuorittajista. Prosenttien valossa kotivoitto voi osoittautua varsin kannattavaksi sijoitukseksi, joten kohteeseen merkit 1 ja 2.

Vakioveikkauksen peliaika päättyy lauantaina 9.1. klo 16.55. Kansan Uutiset suosittelee 64 merkin järjestelmää: 1, 1, 1(X), X, 1, 1(2), 1(X), 1, 1, 1(X), 1, 1(2), 1(2).

Kirjoitus on julkaistu Kansan Uutisten Viikkolehden vakiovihjepalstalla pe 8.1.2010.

Jälkihuomautus: Vihjerivillä 4+1 oikein. Kierroksen 13 kohteesta peräti 10 arvottiin ottelusiirtojen takia. Myös Englanti kärsi siis harvinaisen kylmästä talvesta.

Luovan futiksen juhlaa Afrikassa

Ensi viikosta alkaen jalkapalloväen katseet suuntautuvat noin kuukauden ajaksi Afrikkaan, kun Ghanan Accrassa potkaistaan käyntiin Afrikan mantereen suurimpiin jalkapallotapahtumiin lukeutuva African Cup of Nations. Euroopan mestaruuskisoja vastaava tapahtuma järjestetään nyt jo 26. kerran. Kahden vuoden välein järjestettävän turnauksen isäntänä toimiva Ghana järjestää kisat jo neljättä kertaa.

Ensimmäinen turnaus järjestettiin vuonna 1957 Sudanissa. Isäntämaa on selviytynyt voittajaksi peräti yksitoista kertaa. Kultamitaleita on juhlittu kaiken kaikkiaan kolmessatoista eri maassa. Eniten mestaruuksia löytyy Egyptiltä, joka on vienyt kannun mukanaan viisi kertaa. Neljään pyttyyn ovat yltäneet Ghana ja Kamerun. Edellisissä kisoissa tittelin voitti Egypti, joka löi finaalissa Norsunluurannikon rangaistuspotkukilpailun jälkeen.

Tapahtuma herättää suurta huomiota ympäri maailmaa, sillä turnaus on ollut perinteisesti erittäin viihdyttävä. Afrikkalaisten joukkueiden taktinen osaaminen on usein vajavaista, varsinkaan puolustuspelin organisointi ei ole koskaan ollut ryhmien vahvin osa-alue. Peli on mielikuvituksellista ja erittäin luovaa. Maalitilanteita syntyy siis liukuhihnalta. Afrikkalaisen hallitun kaaoksen negatiivinen puoli löytyy välillä täysin överiksi menevässä taklauspelissä. Törkeitä jaloille potkiskeluja nähdään turhan usein.

Erikoisen ajankohtansa takia turnaus on aiheuttanut takavuosina harvinaisen paljon harmaita hiuksia Euroopan suursarjojen seurapomoille. Tilanne on sama myös tänä vuonna. Moni huippuseura menettää avainpelaajansa kuukauden ajaksi kesken vilkkaimman sarjakauden. Viimeksi Englannin Valioliigan Chelsean johtoportaaseen kuuluva Bruce Buck arvosteli rajusti turnauksen ajankohtaa. Buckin mukaan on täyttä hulluutta pelata näin raskas turnaus tässä vaiheessa vuotta. Chelsean tapauksessa raivon voi ymmärtää. Neljä seuran avainpelaajaa matkustaa Ghanaan.

A-lohkossa pelaava isäntämaa lukeutuu turnauksen suurimpiin ennakkosuosikkeihin. Marokko, Guinea ja Namibia haastavat Chelsean Michael Essienin kipparoiman “Black Starsin”. Kaksi ensin mainittua joukkuetta aiheuttanevat suurimmat ongelmat isännille. Molemmista ryhmistä löytyy tukku Euroopan huippusarjojen pelaajia. Suurin mielenkiinto kohdistuu Guinean lupaavaan pelinrakentajaan Pascal Feindounoon sekä Kiovan Dynamossa maaleja paukuttelevaan Ismaël Boungaraan. Marokon laadun takaa Afrikan kentät hyvin tunteva veteraanivalmentaja Henri Michel.

Kestomenestyjät Norsunluurannikko ja Nigeria ovat vahvoilla turnauksen kuolemanlohkoksi tituleeratussa B-lohkossa. Molemmilla joukkueilla on todella pelottava hyökkäyskalusto. MM-kisoissa ihastuttanut Norsunluurannikko on turnauksen suurin voittajasuosikki. Mali yrittää laittaa kapuloita “Norsujen” ja Nigerian rattaisiin Sevillasta tutun voimakaksikon johdolla: Freddie Kanouté ja Seydou Keita kuuluvat turnauksen mielenkiintoisimpiin pelimiehiin. Beninin osaksi jää heittopussin rooli. C-lohkossa suosikin viittaa kantaa Kamerun. “Lannistumattomien leijonien” ohella hallitseva mestari Egypti on lähellä jatkopaikkaa. Barcan maalitykki Samuel Eto’o on lohkon kuumin nimi. Sudanin ja Sambian mahdollisuudet ovat hyvin ohuet.

Turnauksen viimeinen lohko vaikuttaa ennakkoasetelmiltaan kaikkein kimurantimmalta. Kaikilla neljällä joukkueella on hyvät mahdollisuudet edetä pudotuspeleihin. Vuoden 2002 MM-kisoissa loistanut Senegal hakee menestystarinalleen jatkoa varsin laadukkaalla ryhmällä. Tuleva MM-kisaisäntä Etelä-Afrikka rakentaa puolestaan joukkuettaan jo tulevaa turnausta ajatellen. Brassi Carlos Alberto Parreiran luotsaama “Bafana Bafana” pelaa kovien paineiden alla. Hyvää tulosta odottaa koko maa presidentti mukaan lukien. Blackburnin Aaron Mokoena ja Evertonin Steven Pienaar ovat joukkueen ehdottomat avainpelaajat. Angolalla ja Tunisialla on myös hyvät mahdollisuudet edetä jatkoon.

Kirjoitus on julkaistu Kansan Uutisten Viikkolehden vakiovihjepalstalla 28.1.2008.

%d bloggaajaa tykkää tästä: