You are currently browsing the tag archive for the ‘Shefki Kuqi’ tag.

FC Interin päävalmentaja Shefki Kuqi oli viime viikonloppuna helpottunut mies. Mikäli TPS olisi onnistunut suistamaan Interin Veikkausliigasta, olisi Kuqi tehnyt kyseenalaista historiaa pudottamalla kaksi seuraa yhden kauden aikana Ykköseen.

– Sen voin sanoa, että olen saanut niin paljon paskaa niskaan, että voin kutsua itseäni nimellä Finnish Special One, erilaisia tuomaritoimintaan liittyviä salaliittoteorioita läpi kauden viljellyt Kuqi täräytti ottelun jälkeen.

Shefki muistuttaa kieltämättä tällä hetkellä hyvin paljon kuuluisaa esikuvaansa, jonka pelikirja on pudonnut kaivoon ja kasetti leviämässä totaalisesti. Kuqin tapaan myös alkuperäinen ”The Special One”, Manchester Unitedia nykyisin luotsaava José Mourinho on yrittänyt väistää peliesityksiin kohdistuvan kritiikin hyökkäämällä toistuvasti tuomareita ja liittoa vastaan.

Lue lisää…

Mainokset

Viipurin ja Helsingin kautta Vantaalle kotiutunut PK-35 on ollut kiistatta alkukauden värikkäin seura Veikkausliigassa. Maajoukkuelegenda Shefki Kuqin luotsaama PK-35 nousi espanjalaisvoimin liigaan viime kaudella ja sitä pidettiin vielä keväällä sarjan mustana hevosena edistyksellisen pelitapansa ansiosta.

Alkukauden tulokset eivät ole kuitenkaan vastanneet odotuksia ja seura on ajautunut vakavaan kriisiin sisäisten erimielisyyksien johdosta.

Lue lisää…

Kotimaisissa jalkapallosarjoissa edetään kohti loppusuoraa jännittävissä merkeissä. Ensimmäinen pokaali löysi omistajansa viime lauantaina, kun IFK Mariehamn löi Suomen Cupin loppuottelussa FC Interin maalein 2–1. Saarelaisten uroteon jälkeen Maarianhaminassa nähtiin kaikkien aikojen kansanjuhla, jossa ykkössankarin tahtipuikkoa heilutti finaalissa kahdesti maalannut Diego Assis.

Olli Kohonen käsitteli viikko sitten tällä palstalla Veikkausliigan kärkitaiston asetelmia. RoPS on kiskaissut muutaman pisteen kaulan jahtiryhmään, jossa ovat vielä mukana Seinäjoen Jalkapallokerho sekä rajusti flopannut suursuosikki HJK.

On todennäköistä, että kauden päätteeksi kannua nostellaan pitkästä aikaa jossain muualla kuin Töölössä. Uusi tilanne on ollut erittäin positiivinen asia liigan ja suomifutiksen yleisen kiinnostavuuden kannalta.

Lue lisää…

Lauantaina käynnistyvä Ykkönen on viimeinen Suomessa tänä vuonna alkava jalkapallosarja. Ykkönen on kuitenkin monen mielestä tänäkin vuonna se kaikkein kiinnostavin sarja pienten tasoerojen vuoksi. Suorasta noususta ja karsintapaikasta kamppailee kolmesta viiteen joukkuetta. Myös putoamistaistossa on jälleen kerran hyvin pienet marginaalit.

Ykkönen on siis muuttunut vuosien saatossa entistä tasaisemmaksi sarjaksi. Kritisoitu sarjajärjestelmäuudistus on onnistunut sen osalta paremmin kuin muualla.

Suurempi muutos on nähty kuitenkin seurojen taustoilla. Pakkonousut ja riskipanostukset ovat taakse jäänyttä elämää. Seurat rakentavat tulevaisuutta nykyisin pitkäjänteisemmillä strategioilla. Romantiikka on lyömässä lopullisesti rahan.

Lue lisää…

Vasuri puhuu -kisablogista tutut vakiointtäjät Elina Vainikainen ja Jaakko Alavuotunki palaavat rikospaikalle paketoimaan jalkapallovuoden 2014.

Lue lisää…

Heti kärkeen on tehtävä tunnustus: vanhana Shefki Kuqi -bändärinä olen diggaillut aina enemmän veistosmaisesta Kuqista kuin teini-idolina estradille nousseesta Mikael Forssellista. Jalkapallofanien FutisForum2-keskustelupalstalla käytiin takavuosina eeppisiä vääntöjä, joissa väiteltiin väsymättä näiden kahden hyökkääjän paremmuudesta. Useimmiten taistot päättyivät ratkaisemattomaan, kiitos ennen kaikkea nimimerkki The Real Wolfin sinnikkyyden.

Viidessätoista ammattilaisseurassa futanneen Kuqin tarina vetoaa romanttisuudellaan. Kosovon sotatila-alueelta ponnistanut siirtolaispoika ei ole koskaan häikäissyt pallonkäsittelytaidoillaan. Kuqi on raivonnut härkämäisesti eteenpäin silkalla tahdonvoimalla. Satunnaiset koomiset sattumukset ovat lopullinen kuorrutus kakun päälle. Kuten hetki, jolloin Shefki ampui FC Jokereiden paidassa rangaistuspotkun Töölön jalkapallostadionin parkkipaikalle.

Lue lisää…

Tämä on kolmiosainen kertomus mielenkiintoisesta viikosta eurooppalaisen jalkapallon parissa kolmessa eri maassa ja kolmella erilaisella sarjatasolla. Vaikka jalkapallon pelaamisen puitteet ja muut ulkoiset elementit saattavatkin vaihdella eri puolella maailmaa, lajia ja sen tuottamaa muotokieltä ymmärretään yhtä intohimoisesti maasta ja paikkakunnasta riippumatta. Se on yksi parhaista syistä rakastaa tätä lajia.

Osa 3:
La 14.4.2012 klo 15.30 (paikallista aikaa)
Bayer 04 Leverkusen 3 – 3 Hertha BSC Berlin (1-0)
Bundesliiga
BayArena, Leverkusen

Elämän jännittävät aikataulut ovat joskus verrattaen mielenkiintoisia. Vain viikkoa Blagnacin aladivarihöntsän jälkeen tie vie Saksaan ja Ruhrin-Reinin -teollisuusalueen sydämeen.

Tapulikaupunki Oulun ystävyyskaupunkina parhaiten tunnetun Leverkusenin vierailun ohjelma on saksalaiseen tyyliin minuuttiaikatauluilla pelaava ja hektinen. Mihinkään tuliaisshoppailuihin ei todellakaan varata aikaa. Ne hommat hoidetaan kotimatkan yhteydessä lentokentällä, jos mahdollista.

Lue lisää…

Sydäntalvi on kotimaisille jalkapallointoilijoille horrosmaista aikaa. Elohopea putosi Oulussa tänään -30 -asteeseen ja viheriöivät nurmet tuntuvat sijaitsevan toisella planeetalla juuri tällä hetkellä. Päätin pakkasillan piristykseksi listata itselleni merkittäviä ja tunnerikkaita futishetkiä sykähdyttävien maalien muodossa vuosien varrelta. Seuraavista pätkistä löytyy viisi hyvää syytä rakastaa peleistä jalointa. Näiden elämysten takia jaksaa aina odottaa uutta pelikautta.

Koska futis on aina parasta paikan päällä, kyseiset osumat olen todistanut katsomosta käsin. Telkkarista nähtyjä maaleja ei siis lasketa tässä! Kaikki byyrit eivät ole niitä maailman taidokkaimpia suorituksia, mutta tärkeydeltään jokainen maali oli merkittävä ja tunnelma katsomossa sitä myöten ikimuistoinen. Nämä muistot eivät kuole koskaan…

1. Mika Nurmela, FF Jaro – AC Oulu (23.10.2010). Nuren huikea pommi johdatti AC Oulun voittoon ja säilymiseen liigassa syksyllä 2010. Tunnelma 150-päisessä vieraskatsomossa oli ikimuistoinen. Allekirjoittanut liukui polvet maassa paskaisella lumella päin verkkoaitaa. ”Päätin kokeilla miten adidas lähtee”, totesi mairea Kastellin Zidane ottelun päätyttyä. AC Oulun liigapaikka riistettiin lisenssifarssissa myöhemmin talvella, mutta nämä hetket elävät ikuisesti.

2. Shefki Kuqi, Suomi – Azerbaidzhan (17.11.2007). ”The Nose of God.” Sheriffi runnoi naamallaan Suomen voittoon ja unelma EM-kisoista säilyi vielä elossa. Olympiastadionilla värjötellyt 10 000 -päinen yleisö syttyi ekstaattiseen riemuun, soihdut paloivat ja myös normaalisti erittäin hillitysti käyttäytyvän Roy Hodgsonin naamalla nähtiin tyytyväinen virnistys. Ottelun jälkeen Kalliohovissa vedettiin kaikkien aikojen jälkipelit.

3. Dragan Pejic, AC Oulu – Atlantis FC (21.10.2006). ACO voitti loppukaudesta seitsemän ottelua peräkkäin ja varmisti nousunsa Veikkausliigaan päätöskierroksen ottelussa Atlantista vastaan. Helsinkiläisten selkärangan katkaisi lopullisesti kukas muukaan kuin kannattajien ikisuosikki Dragan ”Vapahtaja” Pejic, joka ampaisi akrobaattisen puolivoltin päätteeksi karkumatkalle ja laittoi verkot tötterölle. Serbitykistä tuli yhdessä kaudessa kulttipelaaja Oulussa. Rotuaarilla nähtiin riehakas kansanjuhla aamuyön tunteina.

4. Jonatan Johansson, Tshekki – Suomi (26.3.2005). Teplicessä nähtiin dramaattinen taistelu Antti Muurisen viimeiseksi jääneellä päävalmentajakaudella. Suomi nousi jo lähes toivottomasta 3-1 -tappioasemasta tasatilanteeseen 12 minuuttia ennen päätösvihellystä. Viimeisellä minuutilla Kuqi puski päin Petr Cechiä ja Tshekin Vratislav Lokvenc teki vastaiskusta voitto-osuman kotijoukkueelle. Tunnelma stadionilla oli epätodellinen ilotulituksen päätyttyä. Pettymyksestä huolimatta Johanssonin mestaroima 3-3 -tasoitusmaali on jäänyt mieleen eräistä huikeimmista paikan päällä todistamistani futishetkistä. Jotain suurta syttyi sydämessä tuona hetkenä.

5. Shefki Kuqi, Wales – Suomi (28.3.2009). Kaikkien aikojen suomalaistarget Shefki Kuqi viimeisteli Walesin tuhon Cardiffin Millennium-stadionilla, jossa 3 000 suomalaista huusi kotiyleisön hiljaiseksi jo avausjaksolla. Kosovon Härän osuma kihautti kyyneleet silmäkulmiin. Ottelun jälkeen kävelimme rautatieasemalle kaupungin pääkatua pitkin ja pubeissa sekä patioilla paikalliset nousivat joukolla seisomaan ja aploodeerasivat (standing ovation) äänekkäästi esiintyneen vieraskatsomon ja kentällä dominoineen huuhkajalauman kunniaksi.

Televisiokanavat tarjosivat tiistai-iltana harvinaista herkkua suomalaisille jalkapallojännäreille, kun illan valikoimasta löytyi kaksi kiinnostavaa ottelua, jotka potkaistiin käyntiin samalla sekunnilla. Nykyisin valintamahdollisuudet ovat entistä rajallisemmat, sillä mainostelevision epäonnistunut Canal+ -uudistus on vienyt monesta taloudesta lauantain tuplapelit pois.

Tiistaina kaikki oli kuitenkin toisin. Maksukanava näytti Shefki Kuqin riveihinsä yllätyssiirrolla napanneen Newcastlen vierasottelun Birminghamissa. Samaan aikaan Yleisradio televisioi Milanin ja Tottenhamin kohtaamisen Mestareiden liigassa.

Omassa pirtissäni Mestareiden liigan magia jäi tällä kertaa Shefkimanian jalkoihin, vaikka San Sirolla nähtiinkin koosteiden perusteella mielenkiintoinen taisto asianmukaisine kilahduksineen, joista vastasi tällä kertaa tulisieluinen Gennaro Gattuso.

Birminghamin ottelu oli perinteistä brittiläistä talvivääntöä. St. Andrewsin nurmi oli heikossa kunnossa ja varsinaiset hienoudet jäivät pelistä puuttumaan. Molemmat ryhmät pelasivat suoraviivaista futista ja vauhtia oli kotitarpeiksi asti. Lopulta suomalaiskliimaksi jäi näkemättä, sillä Newcastlen manageri Alan Pardew päätti vaihtaa loukkaantuneen Peter Løvenkrandsin tilalle nuoren Nile Rangerin omaa vuoroaan nälkäisenä odotelleen Kuqin sijasta.

Pardewin papereissa Shefki on viimeisten minuuttien hyökkääjävaihto, joka otetaan kehiin rymistelemään silloin, kun joukkue tarvitsee fyysistä voimaa kärkeen. Tiistain kaltaisissa olosuhteissa kolossi olisi ollut kuin kotonaan, mutta lupaavalle Rangerille annetut peliminuutit olivat parempi sijoitus kahden maalin johdossa jo valmiiksi seilanneen Newcastlen tulevaisuuden kannalta.

Kuqi tuli Pohjois-Englantiin paikkaamaan loukkaantunutta Shola Ameobia sekä Liverpooliin siirtyneen Andy Carrollin jättämää aukkoa. Kentän ulkopuolisista toilailuistaan tunnetun Britannian uuden kultapojan pöyristyttävällä 35 miljoonan punnan siirtosummalla saisi noin puolitoista joukkueellista shefkejä. Tämä siis, jos vertailukohdaksi otetaan edellinen Kuqista maksettu siirtosumma, joka oli neljä ja puoli vuotta sitten Crystal Palacen maksama 2,5 miljoonaa puntaa. Sittemmin Kosovon härkä on liikkunut Englannin ja Walesin moottoriteillä ilman siirtokorvausta.

Brittilehdistössä Sheriffin yllätyssiirto on otettu vastaan lähinnä huumorilla. Saarilla on väännetty jos jonkinlaista vitsiä kulmikkaasta suomalaishyökkääjästä ja hänen vajavaisista pallonkäsittelytaidoistaan. Samoilla linjoilla oli Urheilulehden Jukka Rönkä, jonka analyyseja on tosin viime aikoina vaivannut väsymys.

Kyynikoille on hyvä muistuttaa, että Kuqi on pelannut aiemminkin Valioliigaa ja hyvällä menestyksellä. Maaleja ja tilaa on syntynyt kiitettävällä tahdilla jokaisessa joukkueessa, jota Shefki on edustanut kunnioitettavan uransa aikana.

Siirto on asetettava oikeaan perspektiiviin. Pardew ei todellakaan värvännyt Kuqia avauskokoonpanon mieheksi. Erittäin hyvin viime aikoina pelannut Leon Best hoitaa ykkösruiskun duunin Løvenkrandsin ja Rangerin taustatuella. Silti viime hetkien ilmainen rymistelybonus sopii Pardewin pelikirjaan kuin bitter-tuoppi pohjoisenglantilaisen pallokorvan huulille. Näillä mennään ja loppuanalyysin paikka on keväällä.

Vakiokupongille on tällä kertaa valikoitunut FA Cupin, Championshipin ja League Onen taistoja. Kierroksen varmin merkki löytyy kohteesta 1. Valioliigan keskikastin joukkue Stoke on erinomainen kotijoukkue ja ei anna kahta sarjaporrasta alempaa tulevan Brightonin yllättää. Varma ykkönen.

Divaripeleistä kohteen 12 Preston-QPR on selvää pässinlihaa. Kotijoukkue majailee jumbona, kun taas QPR porskuttaa sarjajohdossa kohti liiganousua. Kuntopuntarin ja loukkaantumistilanteen valossa yllätysmahdollisuudet ovat seitinohuet, joten tähän merkiksi varma kakkonen.

Vakioveikkauksen peliaika päättyy lauantaina 19.2. klo 16.55. Kansan Uutiset suosittelee 64 merkin järjestelmää: 1, 1, 1(X), X(1), 1, 2, 2(X), 1, 1(2), 2(X), 1(X), 2, 1.

Kirjoitus on julkaistu Kansan Uutisten Viikkolehdessä 18.2.2011.

Vastahyökkäyspeliin toiveensa pohjaavat joukkueet antaisivat usein puoli valtakuntaa hyvästä maalintekijästä. Näin olisi illan Englanti-Yhdysvallat -taistossa tehnyt myös pirteästi esiintynyt altavastaaja. Siitäkin huolimatta, että tuossa maassa se puoli (tai ¾) valtakuntaa olisikin kiinnostunut kuningaslajin sijasta valeurheilusta, tanssitytöistä, halvasta vetisestä kaljasta ja muusta show-meiningistä.

Jenkeillä oli kaikki mahdollisuudet riistää koko potti epäjärjestyksessä esiintyneeltä suursuosikki Englannilta. Joukkueella oli ottelussa mukana tähän tarkoitukseen suunniteltu fyysinen ykköstykki. Hull Cityn Jozy Altidore laittoi kuitenkin parhailta paikoilta päällä ohi ja louhikkojalalla pystytolppaan. Mieleen tulee suomalainen henkinen maaliskuu ja Shefki Kuqin ohipusku Teplicessä vuonna 2005.

On kuitenkin epäreilua verrata Altidorea ”Sheriffi” Kuqiin, joka on latonut urallaan yli 100 maalia varteenotettavissa pää- ja kakkossarjoissa.  Kuqi on eräs kautta aikojen tehokkaimmista suomalaiskärkimiehistä, mutta Altidoren uroteot jäivät Hullissa kuluneella kaudella vähiin. Joukkue oli toki valioliigatalven sympaattisimpia ilmestyksiä ja sen putoaminen sattui syvälle myös yllekirjoittaneen pirtissä. Hampaat irvessä taistelleen Hullin kotimatsit olivat hienoimpia tv-kokemuksia kuluneella kaudella, jos oman suokkarijengin otteluita ei lasketa. Pienikin pystyy pistämään kampoihin, jos asenne on oikea.

Altidorella on vielä mahdollisuus nousta Ameriikan Shefkiksi. Kotimainen Kuqi teloitti naamallaan Azerbaidzhanin ja piti tuossa vaiheessa Suomen toiveet kisapaikasta elossa. Voi olla, että Hullin ja USA:n sympaattinen Altidore tekee saman omalle jengilleen C-lohkon seuraavissa peleissä. Itse pidän peukkua tälle taistelijalle.

PS. Clint Dempseyn kaukovedon F-junnutyyliin hörpänneen Robert Greenin kohtalo brittitabloideissa lienee kauhea. Ainoa positiivinen aspekti tapahtuneessa lienee se, että saamme seuraavassa matsissa kehiin legendaarisen David ”Nintendo” Jamesin. Viihdettä on luvassa koko rahan edestä.

Kirjoitus on julkaistu Kansan Uutisten MM-kisablogissa 13.6.2010.

PÄHKINÄNKUORESSA

Tästä blogista löytyy koottuna tekijän jalkapalloaiheisia tekstejä Kansan Uutisten vakiopalstalta ja muista lehdistä sekä blogeista vuodesta 2007 lähtien. Mukana on kirjoituksia myös Etelä-Afrikan MM-kisojen ja Puolan/Ukrainan EM-kisojen aikana pyörineestä Vasuri puhuu -blogista.

Blogin nimi viittaa oululaiseen jalkapalloseuraan Inter Välivainio FC:hen, jonka tunnuslauseena Vetäjä hakee tunnetaan.

Kirjoittaja on oululainen jalkapalloihiminen, joka kannattaa intohimoisesti AC Oulua sekä Suomen A-maajoukkuetta ja seuraa aktiivisesti muutaman muun eurooppalaisen futisseuran edesottamuksia. Brasilialainen ja afrikkalainen futis väräyttävät myös jossain määrin viisaria.

Kirjoittajan kotisivut löytyvät tästä.

Arkistot

Kategoriat

Tilastot

  • 12 222 lukukertaa
Mainokset
%d bloggers like this: