Sarjajärjestelmä kaipaa piristysruisketta

Suomifutiksen sarjajärjestelmistä on väännetty takavuosina peistä useaan otteeseen. Nykyinen 12+10-järjestelmä kolminkertaisine sarjoineen otettiin käyttöön vuonna 2011. Se on tuonut mukanaan stabiiliutta, mutta toisaalta kahdella korkeimmalla tasolla pelaavien kotimaisten jalkapalloseurojen talous junnaa paikallaan.

Edellisen kerran uudistusta puuhattiin kolmisen vuotta sitten. Tuolloin yli puolet liigaseuroista kannatti joukkuemäärän kasvattamista nykyisestä kahdestatoista kuuteentoista. Ajatus sai kannatusta myös liigan ja liiton johtoportaissa. Se ei kuitenkaan edennyt puheiden tasolta käytäntöön.

Jatka lukemista ”Sarjajärjestelmä kaipaa piristysruisketta”

Topit ja flopit 2013

Kansan Uutisten Viikkolehden vakiovihjetiimi listasi perjantaina 3. tammikuuta julkaistussa numerossa vuoden 2013 toppeja ja floppeja futiskentiltä. Tässä oma listani:

Vuoden riemastuttavin ilmiö on ollut havaita Valioliigan parhaan maalivahdin olevan pitkästä aikaa suomalainen. Vanha kettu Sam Allardyce tiesi tismalleen mitä oli tekemässä hankkiessaan Boltonissa penkkiveikoksi jämähtäneen Jussi Jääskeläisen West Hamiin.

Ilmiömäisiin suorituksiin Hammers-maalilla venynyt Jääskeläinen on tällä hetkellä Suomen paras jalkapalloilija. Flopiksi voi tietysti laskea sen, että ”Jässin” maajoukkuepelit ovat jo päättyneet. Vaikka Niki Mäenpää onkin osoittautunut päteväksi ykköskassariksi, Mixu Paatelaisen kannattaisi vielä harkita yllätyssoittoa Lontooseen.

Jatka lukemista ”Topit ja flopit 2013”

Palloliitto veti HG-säännöstön vessanpöntöstä alas

Palloliitto otti vuoden 2011 syyskuussa käyttöön niin sanotun Homegrown-säännöstön, jonka mukaan ottelupöytäkirjaan merkittävistä pelaajista vähintään puolet täytyy olla HG-säännöstön kriteerit täyttäviä pelaajia ja vähintään neljän heistä tulee pelata ottelussa. Säännöstö koskee kotimaan huippusarjoja, joihin lasketaan Veikkausliigan ohella miesten Ykkönen ja Kakkonen, Naisten Liiga sekä Naisten Ykkönen.

Säännöstön mukaan pelaaja lasketaan kotimaiseksi (HG- tai SK-)pelaajaksi, jos hän on ollut rekisteröitynä suomalaiseen seuraan vähintään kolmen vuoden ajan ikävuosien 12-21 välillä.  Mikäli ehdot eivät täyty, joukkueen katsotaan käyttäneen pelioikeudettomia pelaajia. Tällaisessa tapauksessa asia käsitellään kilpailumääräysten 24 §:n mukaisesti.

Uuden säännön ajatuksena oli seurojen juniorityön merkityksen lisääminen Palloliiton strategian mukaisesti ja se otettiin seuroissa vastaan ilman suurempia nurinoita. Sitä kun ei voi mitenkään pitää erityisen tiukkana. Säännöstö mahdollistaa edelleen toimintamallin, jossa pääosa joukkueen pelaajista hankitaan ulkomailta. Esimerkiksi avauskokoonpanossa voi edelleen peluuttaa halutessaan peräti seitsemää ulkomaalaista pelaajaa. Malliesimerkkinä tällaisesta lyhytjännitteisestä toiminnasta voidaan pitää Miika Juntusen OPS:aa, jossa ovi käy joka vuosi koko kauden ajan ja jossa valtaosa pelaajista tulee Suomen ulkopuolelta.

Jatka lukemista ”Palloliitto veti HG-säännöstön vessanpöntöstä alas”

%d bloggaajaa tykkää tästä: