Raatin Kutossauna on neljän AC Oulun kannattajan itsenäinen podcast, jota tehdään rakkaudesta oululaiseen jalkapalloiluun ja AC Ouluun. Jaksoja julkaistaan kaudella 2022 kerran kuussa, aina kuukauden viimeisenä perjantaina. Julkaisualustana toimii Soundcloud ja jaksot ovat kuunneltavissa myös Spotifyssä.
Linkit: Spotify, Soundcloud
Kotimainen jalkapallokausi huipentui marraskuun alussa pelattuihin liigakarsintoihin, joissa paikasta auringossa kilvoittelivat liigassa toiseksi viimeiseksi sijoittunut AC Oulu ja Ykkösen kakkonen Rovaniemen Palloseura. Tällä kertaa nähtiin poikkeus viisivuotisessa säännössä, kun liigajoukkue suoriutui eeppiseksi muodostuneesta otteluparista voittajana. Edellisen kerran näin on tapahtunut vuonna 2016, kun Inter oli TPS:ää parempi turkulaisten välienselvittelyssä.
Otteluparin yhteydessä jalkapalloväen keskuudessa käytiin keskustelua liigapaikan rahallisesta arvosta, joka on ollut viime vuosina nousemaan päin kasvaneiden TV-rahojen sekä Uefan uuden kilpailun, Konferenssiliigan mukanaan tuomien uusien solidaarisuusrahojen myötä. Viimeksi mainitulla tarkoitetaan suurten sarjojen ja futismaiden maksamaa tukea pienemmille toimijoille.
Jatka lukemista ”Liiga ja Ykkönen saman sateenvarjon alle?”Suomen Cupin vuosikausia kestänyttä alennustilaa on puitu myös tällä palstalla lukuisia kertoja. Vuoden 2010 uudistuksessa cup-ottelut pyöräytettiin käyntiin suurten seurojen toiveesta jo tammikuussa, mikä aiheutti osallistujamäärän täydellisen romahtamisen erityisesti alasarjaseurojen osalta.
Muutama vuosi sitten mukaan tullut lohkomuoto tappoi lopullisesti cup-romantiikan, johon kuuluu olennaisena osana tulos tai ulos -mentaliteetti. Koko suomalaisen futisperheen yhteisestä kilpailusta tehtiin näin lähinnä liigan ja Ykkösen seurojen hallihöntsäsarja.
Jatka lukemista ”Suomen Cupin kunnianpalautus”Huuhkajien historiallinen arvokisapaikka löi alkutahdit riemumarssille ja kotimaiset seurajoukkueet ovat jatkaneet EM-triumfin viitoittamalla tiellä Euroopan kentillä.
Hongan ja Interin kohtalo oli tällä kertaa tavanomainen, mutta HJK ja KuPS ovat kaataneet eurokentillä aimo joukon isoja seuroja. HJK on edennyt kahdesti aiemmin europeleissä lohkovaiheeseen, mutta koskaan aikaisemmin emme ole nähneet vastaavia esityksiä kahdelta kotimaiselta joukkueelta saman kauden aikana.
Jatka lukemista ”Kaikkien aikojen jalkapallokesä”Väkevästä kannattajakulttuuristaan tunnettu Helsingin IFK saattaa olla kotimaisen jalkapallon seuraava seuraruumis. HIFK:n toimitusjohtaja Christoffer Perret ja seuran kiinalainen pääomistaja Lucas Jin Chang ajautuivat alkutalvesta tukkanuottasille, minkä seurauksena sillat paloivat kenties lopullisesti. Seurauksena voi olla liigalisenssin menetys.
Jatka lukemista ”HIFK kuilun partaalla”Juuri päättyneestä vuoden 2020 kesäkuusta piti alun perin tulla ikimuistoista aikaa kotimaisen jalkapalloilun ystäville. Maajoukkue olisi pelannut ensimmäistä kertaa arvoturnauksessa ja kisahuuma olisi epäilemättä vaikuttanut myös kotimaisten sarjojen kiinnostavuuteen sekä yleisömääriin. Käsillä oli niin kulttuurillisesti kuin taloudellisesti tärkeä etsikkoaika.
Maaliskuussa Suomen saavuttanut koronapandemia muutti kuitenkin kaiken. EM-kisat siirrettiin vuoden päähän ja sarjojen alkua on jouduttu odottelemaan jo pitkä tovi. Korona on lyönyt suuren loven myös jalkapallotalouteen. Odotetun rahakkaan vuoden sijasta seurat ovat joutuneet kiristämään kukkaroidensa nyörejä.
Tulevina vuosina toiminnassa korostuvat yhä enemmän paikalliset siteet kannattajiin, yrityksiin ja yhteisöihin.
Tällä viikolla tuli kuluneeksi vuosi Tampereella pelatusta Bosnia-ottelusta, joka avasi kotimaiselle futikselle ennennäkemättömän ikkunan kohti suurta unelmaa eli arvokisapaikkaa. Markku Kanervan joukkue kesti syksyllä paineet muiden sulaessa, ja marraskuussa nähtiin ikimuistoiset juhlat Töölön jalkapallostadionilla.
Saavutuksen jälkeen Suomi liittyi monissa arvioissa todellisten jalkapallomaiden joukkoon. Urotyön ansiosta ikuinen takamatka muihin oli ajettu kiinni.
Koronakriisin myötä jalkapallotoiminta pysähtyi pariksi kuukaudeksi lähes kokonaan. Syntynyt aikalisä tarjosi mahdollisuuden tarkastella kotimaisen jalkapallon tilaa perusteellisesti. Eteenpäin on menty, mutta kuinka lähellä huippumaiden tekemisen tasoa olemme todellisuudessa?
Euroopan suursarjoissa pohditaan tällä hetkellä kuumeisesti vaihtoehtoja koronaviruspandemian vuoksi kesken jääneen pelikauden loppuun saattamiseksi. Taustalla ovat tv-sopimukset, joiden katkeaminen aiheuttaisi sarjoille ja seuroille massiivisia taloudellisia ongelmia. Samaan aikaan useassa pienemmässä sarjassa on laitettu jo lappu luukulle.
Suomessa jalkapallon sarjakautta edeltävä pre-season on tunnetusti tuskallisen pitkä. Esimerkiksi edellisenä talvena 2018–2019 oman seurani AC Oulun kotistadionilla Raatissa vietettiin peräti yli puolen vuoden taukoa sarjaotteluiden välissä. Tuttua kevään ja jalkapallon tuoksua etsiessä fiilistä joutuu hakemaan hallipeleistä.
Nykyisin jalkapallo on jo pienimmistä junioreista lähtien ympärivuotinen laji. Vuodenajat eivät enää määritä hetkiä, jolloin harjoitellaan ja pelataan. Myös aikuisten kilpajoukkueet harjoittelevat lähes koko talven ajan, vaikka varsinainen sarjakausi onkin muihin eurooppalaisiin sarjoihin verrattuna lyhyt.
Eräs kotimaisen jalkapalloilun perinteisistä murheenkryyneistä on ollut talous. Sponsoriraha on ohjautunut Suomessa muihin lajeihin ja valtaosa suuren budjetin seuroista on pyörinyt mesenaattien tuella muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta. Muille ainoa vaihtoehto on ollut elää suu säkkiä myöten. Seuraruumiit ovat olleet haastavassa tilanteessa liian tuttu näky.
Palloliitolla ja Veikkausliigalla ei ole aiemmin ollut riittäviä taloudellisia resursseja tukea seuratoimintaa sellaisilla summilla, jotka näkyisivät merkittävästi käytännön seuratyössä. Tämä on näkynyt sekä ruohonjuuritason toiminnassa että pääsarjatasolla.
Jatka lukemista ”Veikkausliigan talouskasvu sataa seurojen laariin”
Vetäjä hakee 