You are currently browsing the tag archive for the ‘Wayne Rooney’ tag.

Chelseaan kesällä palannut José Mourinho lanseerasi taannoin itselleen pöyhkeältä kalskahtavan lempinimen ”The Special One”. Saavuttuaan takaisin Lontooseen mies nimitti itseään ”The Happy Oneksi”. Iloisia hetkiä onkin riittänyt koko kesälle. Manageri on palannut kaupunkiin ja seuraan, jossa häntä rakastetaan varauksettomasti. José-setä on varmasti Lontoon iloisin mies – mutta vain toistaiseksi.

Chelsea on nostettu arvioissa lauantaina alkavan Valioliigakauden suurimmaksi mestarisuosikiksi. Eikä vähiten Mourinhon ansiosta. Pedantti lusitaani ei jätä varmasti kiveäkään kääntämättä menestyksen saavuttamiseksi. Myös laadukkaita pelaajia riittää kahteen kentälliseen.

Lue lisää…

Mainokset

Englannin Valioliigassa viime keväänä nähty loppuhuipennus oli eräs kaikkien aikojen huikeimmista jalkapallonäytelmistä. Manchester City nousi viimeisellä kierroksella QPR:ää vastaan lisäajalla tappioasemasta voittoon ja sieppasi mestaruuden paikallisvastustaja Unitedin hyppysistä kirjaimellisesti viimeisellä mahdollisella hetkellä.

City lähtee myös tulevaan kauteen suursuosikkina. Edellisellä sesongilla sarjan seksikkäintä peliä esittänyt joukkue on pysynyt täydellisesti kasassa ja on varmasti vähintään yhtä kova luu myös tulevaisuuden taistoissa. Parantamisen varaakin toki löytyy. Esimerkiksi Mario Balotelli oli EM-kisoissa suorastaan maaginen, mutta liigassa ei kulkenut yhtä hyvin. Resursseja on siis vielä parantaa roimasti nähdystä.

Lue lisää…

D-lohkon ennakko on syytä aloittaa Englannista, joka on ylivoimaisesti kannatetuin jalkapallomaajoukkue Suomessa, jos ikiomaa huuhkajaryhmäämme ei oteta lukuun. Syyt tämän tarinan taustalla juontavat juurensa takavuosien lauantai-iltapäivien jalkapallolähetyksiin, joissa seurattiin tiiviisti sumusaarten taistoja.

Kiitos Yleisradion, suomalaisten (kuten allekirjoittaneen) innostus brittifutikseen ja vakioveikkaukseen leimahti liekkeihin näiden iltamien myötä.

Lue lisää…

Kisojen avausotteluun on tätä tekstiä kirjoitettaessa aikaa vaivaiset viisi tuntia. Tässä vaiheessa on hyvä kerätä yhteen Vasuri puhuu –blogin kirjoittajien näkemykset turnauksen ennakkoasetelmista.

Lukijat voivat myös kommentoida ja esittää omat vaihtoehtonsa esitettyihin kysymyksiin. Kristallipallot siis esiin ja veikkaamaan! Loppuarvioon palataan totutusti heinäkuun alussa kisojen päätyttyä.

Vuoden 2010 MM-kisojen kristallipallomies oli Ranskan päävalmentaja Raymond Domenech, joka arpoi avauskokoonpanonsa tarot-korteilla.  Tuolloin homma meni pahemman kerran vihkoon. Miten käy nyt? Lue ja osallistu!

Lue lisää…

Mestareiden liigan kausi 2010–11 huipentuu ensi lauantaina Lontoon Wembleyllä käytävään loppuotteluun, jossa kohtaavat jätit Euroopan laidoilta. Espanjan mestari, konemaisesti voitosta voittoon jyräävä FC Barcelona valmistautuu titaanien taistoon suursuosikkina. Sumusaarten kenttiä kuluneella kaudella hallinneelle Manchester Unitedille jää tässä väännössä haastajan rooli.

Barça on ollut viime vuosina dominoivin joukkue niin kotimaassaan kuin eurokentillä. Monien asiantuntijoiden mielestä ainoastaan AC Milanin kevään 1990 mestarijoukkue vetää vertoja FC Barcelonan lähes voittamattomalle armadalle. Kaksikymmentä vuotta sitten jalkapallomaailmaa ihastuttivat Ruud Gullitin ja Marco van Bastenin kaltaiset pallojonglöörit. Nyt viheriöiden keisareita ovat argentiinalainen Lionel Messi sekä Espanjan maailmanmestarit Xavi ja Andres Iniesta.

Barcelona on rankattu monissa arvioissa maailman parhaaksi jalkapallojoukkueeksi. Katalonialaiset tarjoavat katsojille lähes täydellistä teknistä osaamista ja taktista nerokkuutta. Pelaajat saattavat vaihtua ottelusta riippuen, mutta pelityyli säilyy samanlaisena. Barça jaksaa pitää palloa ja jauhaa lyhytsyöttöpelillä tarvittavat maalintekopaikat, joista se iskee pallot rysään kliinisellä varmuudella. Viime vuosi päättyi pettymykseen, joka halutaan nyt kuitata.

Nälkää riittää kuitenkin myös Barçan haastavan Manchester Unitedin leirissä. Manageri Sir Alex Fergusonilla on hieno mahdollisuus napata kolmas eurokannu haltuunsa, vaikka joukkueen kausi on ollut vastoinkäymisiä täynnä. Materiaalin leveys on suurin kanto tämän projektin tiellä. Kuluneen kauden ManU:a on pidetty Englannissa eräänä heikoimmista mestaruuteen yltäneistä valioliigajoukkueista.

Syntyvän painetilan käsittelykyky ratkaisee paljon. ManU:n mahdollisuudet piilevät henkisellä puolella. Vaikka Valioliigaa ovat viime vuosina dominoineet samat Top Four -ryhmät, useat pienemmät seurat ovat asettaneet kauden mittaan tiukkoja haasteita mestarijoukkueelle. Esimerkiksi Wolves laittoi kotonaan kaikkia suuria kuonoon.

Täpärimmät ottelut ovat karaisseet ManU:a kauden huipentumaa varten. La Ligassa tasoerot ovat suuremmat. Espanjan liigassa on ainoastaan kaksi huippujoukkuetta, joten Barcelona on päässyt liian monta kertaa helpolla.

ManU on astetta spontaanimpi joukkue ja se kykenee muuttamaan pelitapaansa ja tempoa nopeammin kuin junnaavaan syöttörumbaan pelaamisensa pohjaava Barcelona, jonka yllätyksellisyys nojaa pitkälti Messin taiturimaisiin yksilösuorituksiin.

Myös tuomaroinnin osaamisella on oma merkityksensä lauantaina. Aikaisemmissa otteluissa Barçan hennoimmat virtuoosit ovat olleet erotuomareiden suosiossa ja tätä katalonialaiset ovat käyttäneet häikäilemättömästi hyödykseen. Esimerkiksi välierissä Barçan Dani Alves onnistui filmaamaan Real Madridin Pepen suoralla punaisella katsomoon. Tuoreessa muistissa ovat myös Iniestan kaatuilut MM-finaalissa.

Miten päätuomari onnistuu, kun vastakkain ovat seksikästä futista pelaavat Barcelonan taiturit ja runnovampaan pelityyliin luottava ja kirveellä veistetyltä pubihuligaanilta näyttävän Wayne Rooneyn johtama ManU? Pillipiiparin pään on pysyttävä jääkylmänä.

Kamppailun näyttämönä toimivan Wembleyn legendaariset kaksoistornit jyrättiin vuonna 2003 uuden, hienomman pytingin tieltä. Historia ei kuitenkaan kuole koskaan. Molemmilla joukkueilla riittää hienoja muistoja Lontoosta. Molemmat seurat voittivat ensimmäisen Euroopan seurajoukkueiden mestaruutensa juuri samaisella stadionilla, joten finaalikohtaaminen on myös tällä tapaa historiallinen tapaus.

Tällä kertaa materiaali ja teknis-taktinen osaaminen kallistavat vaakakuppia voimakkaasti Barcelonan suuntaan, mutta lopulta finaalin ratkaisevat pelaajien pääkoppien sisällä tapahtuvat asiat. Se vie pytyn, jonka pannu kestää kasvavaa painetta paremmin. Henki lyö viime kädessä materian.

Sunnuntain vakiokuponki täyttyy Suomen kolmen korkeimman sarjatason otteluista. Liigapelien perusmerkiksi kelpaa kohteen 1 HJK. Klubia vastaan asettuva JJK Jyväskylästä on avannut sarjan sensaatiomaisesti ja johtaa liigaa. Joukkueen puolustus joutuu nyt todelliseen testiin sarjan laajimman materiaalin omaavan HJK:n käsittelyssä. Kotijoukkue kärsi yllätystappion vieraissa IFK Mariehamnia vastaan ja on varmasti varpaillaan heti alusta lähtien. Varma ykkönen.

Kierroksen ideavarma löytyy kohteesta 8. Laajasalon Palloseuran kausi on lähtenyt yskähdelleen käyntiin, mutta se otti tiistaina tärkeän vierasvoiton paikallisottelusta KäPa:aa vastaan. LPS on tunnetusti vaikea voitettava kotonaan, joten uskotaan pelaajamateriaaliltaan astetta laadukkaamman GrIFK:n kaatuvan sunnuntaina. Varma ykkönen.

Vakioveikkauksen peliaika päättyy sunnuntaina 29.5. klo 18.25. Kansan Uutiset suosittelee 64 merkin järjestelmää: 1, 2, X(2), 1(2), X(2), X, 1(X), 1, 1, 1(X), 1, 1(X), 2.

Kirjoitus on julkaistu Kansan Uutisten Viikkolehdessä 27.5.2011.

Manchesterin ikuiseksi kakkosseuraksi tuomitun Cityn kannattajat ovat odottaneet jo pitkään hetkeä, jolloin seura ohittaa arkkivihollisensa Unitedin ja kaappaa kaupungin herruuden itselleen.

Manchester City on tällä hetkellä maailman rikkain jalkapalloseura, joten resursseja tavoitteen saavuttamiseksi luulisi riittävän.

Raha ei aina ratkaise. Juuri nyt näyttää siltä, että seuraavaan tähtihetkeen on vielä vuosia matkaa.

Kauden tärkein tavoite, paikka Mestarien liigassa, on tällä hetkellä lipumassa Cityn käsistä. Joukkue majailee edelleen neljännellä sijalla, mutta viime aikojen peliesitysten perusteella lähtökohdat Valioliigan joulukuun otteluruuhkaan ovat kehnot. Myös Eurooppaliigassa on ollut tukkoista. Viimeksi tuli pataan Puolassa Lech Poznanin vieraana.

Megaluokan hankinnoista huolimatta City on onnistunut maalinteossa ainoastaan 15 kertaa kauden 13 liigaottelussa. Kuolettavan ikävystyttävä Manchesterin derby sai jatkoa viime lauantaina, kun tehoton City löi puolitoista tuntia päätään ansiokkaasti taistelleen Birminghamin rakentamaan muuriin. Vierailija parkkeerasi bussin rangaistusalueen rajalle ja onnistui pitämään rysänsä puhtaana.

Manchesterin paikallisottelussa sinipaidat näyttivät tyytyvän tasapeliin, vaikka flunssa-aallon heikentämältä Unitedilta puuttui ottelusta muun muassa loukkaantumisestaan hiljalleen toipuva kiukkupussi Wayne Rooney. Iskun paikka oli selkeä, mutta se jätettiin käyttämättä.

Materiaali ei ole Cityn ongelma. Seura on käyttänyt sheikki Mansourin kahden vuoden valtakauden aikana pelaajahankintoihin hulppeat 300 miljoonaa puntaa. Hyökkäyspäästä löytyy tekijämiehiä vaikka kahteen huippujoukkueeseen. Kuvaavaa on, että Bayern Münchenissä ja Blackburnissa kasapäin maaleja tykittänyt, mutta Cityssä penkkiveijariksi juuttunut Roque Santa Cruz etsii tällä hetkellä uutta seuraa peliajan puutteen vuoksi.

Muodikkaasti pukeutuvan City-manageri Roberto Mancinin ongelmaksi on muodostunut äärimmäisyyksiin menevä pragmatismi, joka on johtanut ylivarovaiseen pelikirjaan. Ero esimerkiksi naapuriseura Unitediin on silmiinpistävä. Vaikka Alex Fergusonin joukot ovatkin olleet vaikeuksissa etenkin vieraskentillä, joukkueen pelaaminen on huomattavasti rohkeampaa. Luovat ratkaisut ja pelin nopea kääntäminen ovat tyystin eri tasolla.

City on pelannut koko Mancinin valtakauden ajan kolmella puolustavalla keskikenttäpelaajalla. Omassa päässä ei ole soinut, mutta pelitapa on jäädyttänyt hyökkäyksen rakentelun staattiseksi. Vastaiskuihin turvaaminen ei ole toiminut, sillä joukkue ei kykene kääntämään riistoja tarpeeksi nopeasti tehokkaiksi hyökkäyksiksi. Esimerkiksi ManU:a vastaan joukkue sai aikaan ainoastaan yhden laukauksen kohti maalia.

Uutta öky-Cityä on monissa arvioissa verrattu vuosikymmenen puolivälin Chelseaan. Tuolloin öljypohatta Roman Abramovitsh saapui Lontooseen ja laittoi puntia palamaan. Mestaruuksia voitettiin puolustusorientoituneen Jose Mourinhon myrkkykeitoilla. Vissi ero löytyy kuitenkin joukkueiden hyökkäyspelistä. Kauden 2004–05 Chelsea ylsi Valioliigan piste-ennätykseen ennen muuta loistavan pelitemponsa ja voimakkaasti nousevien laitapelaajiensa ansiosta. Myös pelin kääntäminen skorpionimaisiksi vastaiskuiksi oli tuolla joukkueella huippunopeaa. Tälle tasolle on Mancinilla vielä maileja kirittävänä.

Kärsivällisyys ei ole koskaan kuulunut rahalla mälläävien seurojen hyveisiin, joten lienee vain ajan kysymys milloin Mancini saa kalossin kuvan takamukseensa, mikäli suunta ei muutu ja nopeasti. Italialaisen ainoa vaihtoehto on löysätä pelaajiensa suitsia ja loihtia ryhmälleen huomattavasti nykyistä aktiivisempi pelitapa.

City ei lauantain vakiokupongilla esiinny, mutta viikon liigavarma löytyy kuitenkin samasta kaupungista. Kohteessa 3 Man United saa vieraakseen Wiganin. ManU osoitti luonnetta viime viikon kierroksella nousemalla 2-0 -tappioasemasta tasapeliin Aston Villan vieraana. Nyt joukkue parantelee asemiaan mestaruustaistossa ottamalla täydet kolme pistettä.

Loukkaantumisongelmista kärsivä Chelsea otti sunnuntaina rumasti selkäänsä Sunderlandilta. Vastaavia romahduksia ei ole Stamford Bridgellä usein nähty, joten sinisten leirissä on käyty varmasti tiukkaa palaveria viikonlopun kierroksen jälkeen. Topparilegenda John Terryn selkä on pahasti rikki, mutta Frank Lampard palannee kokoonpanoon Birmingham-otteluun, joka löytyy kupongin kohteesta 2. Odotettavissa on ryhtiliike, jonka ansiosta toista perättäistä tappiota ei nähdä. Kohteeseen risti kakkosvarmistuksella.

Vakioveikkauksen peliaika päättyy lauantaina 20.11. klo 16.55. Kansan Uutiset suosittelee 64 merkin järjestelmää: 1(2), X(2), 1, 1, 1(2), X, 1, 1, 1, 1(X), 1(2), 1(X), 1.

Kirjoitus on julkaistu Kansan Uutisten Viikkolehdessä 19.11.2010.

On loppuanalyysin paikka. Kuukauden mittainen jalkapallonautinto päättyi varsin dramaattiseen finaalitaistoon eilisiltana Johannesburgissa. Espanja on hallitseva maailmanmestari seuraavat neljä vuotta. Vaikka takki tuntuu nyt varsin tyhjältä, on aika koota kisafiilikset yhteen ja tarkastella KU:n kisabloggaajien ennen turnauksen alkua tehtyjen arvioiden osumaprosentteja. Lunastukseen lähtevät myös kisojen mittaan hetken huumassa tehdyt päättömät lupaukset.

1. Päällimmäiset fiilikset MM-kisoista 2010? Mihin kategoriaan turnaus asettuu futisfolkloressa, legendaariset vai tylsät kisat?

Joonas Korhonen: Kisojen taso onneks parani jatkuvasti nihkeän alun jälkeen. Ei kuitenkaan mitkään legendaariset kisat, muutama valopilkku onneksi mahtui mukaan. Harmi, että finaalista putosivat kisojen hienoimmat joukkueet Saksa ja Ghana.

Omassa listassani vuoden 1990 kisat pysyvät ehdottomana ykkösenä, tosin sen vuoksi, että silloin futiskärpänen puri ensimmäisen kerran.

Pasi Palmu: Päällimmäisenä kisoista jäi positiivinen fiilis. Alkua vaivanneesta ylipuolustamisesta päästiin lopulta eroon ja nauttimaan melko hyvästä hyökkäyspelistä. Omat suosikkikisani ovat ylivoimaisesti USA:n järjestämät vuoden 1994 kisat, jolloin eurooppalaiset lähetyssaarnaajat veivät uskontoaan vääräuskoisille. Viihdyttävät pudotuspeliottelut ja joidenkin joukkueiden ympärillä pyörinyt saippuaooppera nostavat turnauksen arvoasteikossa melko korkealle.

Jaakko Alavuotunki: Kisat olivat omalla tavallaan hyvin sympaattiset ja samalla dramaattiset. Turnauksesta jäi ehdottomasti parempi maku suuhun kuin esimerkiksi edellisistä, vuoden 2006 MM-kisoista Saksassa. Afrikkalaisten joukkueiden alisuorittaminen jäi vähän painamaan mieltä, mutta uusia suosikkejakin löytyi.

Legendaosastolle päästään allekirjoittaneen papereissani vasta sitten, kun Suomi on mukana. Kollegoiden mainitsemat turnaukset (Italia ’90 ja USA ’94) ovat jääneet myös omissa muistoissani mieleen hienoina tapahtumina. Varmaankin sen takia, että nuorempana MM-kisoissa oli jotenkin hohdokkaampi meininki – innostus oli tuoretta ja siksi maukkaampaa.

2. Miksi eurooppalaiset joukkueet veivät kaikki mitalit?

JK: Varmaankin sen vuoksi, että ne olivat parempia kuin muut osallistujat.

PP: Jalkapalloilevan maailman keskus on Euroopassa. Taloudellinen hyvinvointi, huipputason tietotaito valmennuksessa ja laadukkaat pääsarjat tuo Euroopan huippumaille etulyöntiaseman kilpailussa.

JA: Pasin analyysiin ei ole juurikaan huomautettavaa. Taktinen osaaminen on Euroopassa huippuluokkaa. Hollanti, Espanja ja Saksa olivat joukkuepelaamisessa huomattavasti eteläamerikkalaisia vastustajiaan edellä puolivälierissä.

3. Mitkä joukkueet ja pelaajat olivat kisojen suola? Kuka yllätti positiivisesti?

JK: Hollannin kurinalaisuus yllätti. Odotin joukkueen pelaavan tyypillistä hollantilaisfutista, mutta se oli vaihtunut kurinalaiseen ja konemaiseen pelitapaan. Tällä kertaa se riitti finaaliin saakka.

Kisojen parasta antia oli Ghanan ja Uruguayn välinen puolivälieräottelu, kyseinen ottelu menee heittämällä kaikkien aikojen futismatsien listalla kymmenen sakkiin.

PP: Loistavia pelaajia oli kisoissa äärettömän paljon. Japanin Keisuke Honda ja Daisuke Matsui jättivät itsestään loistavan kuvan. Ensimmäinen taitojensa, jälkimmäinen periksiantamattomuutensa vuoksi. Uruguayn Diego Lugano oli joukkueensa taistelun ilmentymä.  Joukkueista positiivisimmat yllätykset tarjosivat Uruguay ja Japani. Uruguay löi kiilan eurooppalaisten menestykselle. Japani taas pelasi äärettömän viihdyttävää ja taitavaa jalkapalloa läpi kisojen.

JA: Joukkueista minut yllättivät myönteisesti taisteleva USA, kerta kaikkiaan hienot kisat pelannut Uruguay ja Afrikan mustat tähdet eli Ghana, joka toi iloa afrikkalaisille aktiivisella ja peräänantamattomalla pelitavallaan. Pelaajista jäi mieleen kaksi vahvasti esille noussutta puolustavaa keskikenttäpelaajaa; Ghanan Anthony Annan ja Uruguayn Diego Perez. Monellakin tapaa erilaisia pelaajia, mutta olivat molemmat omissa joukkueissaan tekemässä tärkeää ja näkymätöntä perusduunia, joka omalta osaltaan mahdollisti etenemisen pitkälle tässä turnauksessa.

4. Entä suurimmat pettymykset?

JK: Afrikka. Lisäksi se, kuinka tylsällä pelillä kisat voitettiin. Espanja ei välieräottelua lukuunottamatta näyttänyt missään vaiheessa parasta osaamistaan ja voitti silti mestaruuden. Etukäteen olisin ounastellut tuon välieräottelun olevan suuri klassikko, mutta ottelu oli lopulta täydellinen pannukakku.

PP: Joukkueista ehdottomasti Italia ja Ranska. Italialla menivät pelaajavalinnat pahasti pieleen, Ranskalla taas valmennus. Pelaajista suurin yksittäinen pettymys oli Cristiano Ronaldo. Kun viereltä vietiin Real Madridin supertähdet, oli Ronaldo lähes täysin aseeton.  Totta kai myös Wayne Rooney ja jopa Lionel Messi olivat kisoissa melko vaisuja.

JA: Brasilian ja Argentiinan surkeat esitykset puolivälierävaiheessa olivat eräänlainen pettymys – olisin toivonut molemmille paikkaa välierissä. Joonaksen mainitseman Afrikan panos oli myös omiin ennakko-odotuksiini nähden heikko. Englanti oli myös aivan luokaton oikeastaan jokaisessa ottelussaan.

Tähdistöön povatuista pelaajista pettivät pahiten Englannin miehistöön kuuluneet Valioliigan starbat. Todella heikkoa suorittamista. Ranskalla oli pelaajistossaan runsaasti laatua, mutta Raymond Domenechin valmennuksessa olisi itse Benny Kultajalkakin hyytynyt tavallisen kuolevaisen tasolle.

5. Kuka oli mielestäsi kisojen paras pelaaja ja miksi?

JK: Muut blogistit vastaavat todennäköisesti Diego Forlánin, mutta omissa papereissani ykkönen on Mesut Özil. Saksan pelin sielu, se riittänee perusteluksi.

PP: Jopa harmittaa heittää vastauksena tylsä Diego Forlán. Forlán oli kuitenkin joukkueelleen elintärkeä pelaaja, jonka ansioista Uruguay selvisi peräti pronssiotteluun asti. Tuo pronssiottelun päättänyt ja ylärimaan osunut vapari olisi saanut mennä isään. Se olisi kruunannut Forlánin kisat.

JA: Kompataan tässä Pasia. Forlánin merkitystä joukkueelleen ei voi liiaksi korostaa. Maagisia maaleja ja sielukasta liikkumista viheriöllä. Elegantti pelaaja, joka sai varmasti näiden kisojen aikana tuhansia, jos ei miljoonia uusia faneja.

6. Ketkä valmentajat saavat sulan hattuunsa näistä tsembaloista?

JK: Bert van Marwijk, Hollannin vieminen finaaliin on kova saavutus. Ja tietysti Diego Maradona, ihan vain sen vuoksi, että hän on Diego.

PP: Kyllähän Bert Van Marwijk erikoismaininnan Hollannin finaaliin viemisestä ansaitsee. Oscar Tabares teki Uruguayn peräsimessä myös loistavaa työtä.

JA: Kyllä. Tabares oli kisojen ykkösluotsi. Sulka myös Espanjan jäyhälle Vicente del Bosquelle, jonka joukkue oli puolustussuuntaan entistäkin huikeampi. Nolla päästettyä jatko-otteluissa kertoo paljon. Saksan Joachim Löw pesi ensin Marcello Lippin ja sitten Diego Maradonan taktisella puolella 100-0, mutta sitten tapahtui jotain mystistä. Saksa oli pelokas Espanjaa vastaan. Valmentajalla oli varmasti jotain tekemistä tämän seikan kanssa.

7. Oma All Stars -kentällisesi tässä turnauksessa?

JK: Todella vaikea valinta, paljon hienoja pelaajia varsinkin hyökkäyspäässä. Lähdenkin hyvin hyökkäysvoittoisella koostumuksella rakentamaan tätä koostumusta, koska se kuuluu jalkapalloideologiaani.

——————–Gyan—————————-
——Forlán———————-Klose———–
——————–Özil—————————–
————Sneijder——-Schweinsteiger——-
-v.Bronckhorst–Puyol—Friedrich—–Ramos
——————-Kingson————————-

Penkille: Casillas, Pique, Lahm, Müller, Mertesacker, Robben, Van Bommel ja Higuain.

Mietin jo hetken, että otan Klosen pois, laitan Müllerin laitaan ja samalla Schweini siirtyy keskelle, mutta mennään kuitenkin näin. Tulee enemmän maaleja.

PP: Pasin valinnat ohessa.

——————–Forlán——————
——Sneijder———————-Müller
——————-Özil———————–
——–Van Bommel—-Xabi Alonso—
Fucile—-Puyol—–Lugano—–Ramos
—————-Muslera——————–

JA: Nämä ovat aina omanlaisiaan fantasiakokoonpanoja, joten mennään tällä kertaa kolmella puolustajalla, joista vain yksi on periaatteessa toppari.

Müller———Suárez———Forlán—-
—————–Iniesta———————
——Schweinsteiger—–Xavi———–
—————–Annan———————
—v.Bronckhorst—-Puyol—–Ramos-
—————-Casillas——————–

Vaihdossa: Villa, Gyan, Özil, D.Perez, Donovan, Maicon, Tevez, Sneijder, K.P.Boateng.

8. Mikä oli turnauksen ärsyttävin ilmiö?

JK: Filmaaminen ja ajanpeluu, kuten aina jalkapallossa. Sääli, että nousivat finaalissa liian suureen rooliin.

PP: Vuvuzelat. Loistava afrikkalainen kannattajakulttuuri jäi täysin ärsyttävän pörinän varjoon.

JA: Mietin aluksi itsekin filmaamista ja vuvuzeloja, mutta toinen niistä kuuluu vastenmielisyydestään huolimatta futikseen ja toinen valitettavasti eteläafrikkalaiseen kannattajakulttuuriin.

Molempia edellä mainittuja ärsyttävämpi ilmiö oli osan suomalaisista vallannut valtava, jopa myötähäpeää aiheuttanut gloryhunterismi. Tätä kritiikkiä ei tule ymmärtää väärin. Myötäelämisessä ei ole tietenkään mitään pahaa, mutta pidän erikoisena sitä, että niin suuri osa MM-kisoja fanaattisesti seuraavista suomalaisista suhtautuu täysin välinpitämättömästi tai jopa halveksuen kotimaisiin sarjoihin ja Suomen A-maajoukkueeseen. Tämä on ilmiö, jota en vain kykene ymmärtämään. Telkkarille laulaminen ja finaalin jännääminen on varmasti hauskaa, mutta se ei koskaan pysty kilpailemaan paikan päällä koettujen elämysten kanssa, joiden pääosassa on oma paikallinen seura tai maajoukkue.

9. Palataan lopuksi vielä turnausta ennen tehtyihin veikkauksiin ja sen aikana tehtyihin lupauksiin. Missä mentiin pahiten metsään, mitkä veikkaukset onnistuivat ja milloin lunastetaan tehdyt lupaukset?

JK: Malisen kengät aion lankata lähiaikoina, se muistettakoon. Mieluiten näkisin Suárezin hoitamassa kyseistä hommaa, mutta näillä mennään, sanoi entinen liigaseuran toimitusjohtaja.

Maalikuninkaan ja kisojen yllättäjäjoukkueen ennustaminen meni pahasti metsään. Moraalisen mestarin veikkasin oikein, sillä Saksa pelasi kauneinta jalkapalloa ja Cruyffia lainatakseni: “tärkeintä ei ole voittaminen, vaan pelata hyvää jalkapalloa”.

Kisojen pahin floppi löytyi helposti, Torresin maalimäärän veikkasin vahingossa yläkanttiin, mutta annettakoon se anteeksi. Japani oli hyvä joukkue, valitettavasti tuli ehkä liian kovia vastustajia jatko-otteluissa vastaan. Olisin mielelläni nähnyt Nipponin pojat pidemmälläkin.

PP: Maailmanmestarin veikkaaminen nyt ei ihmeellisempiä ennustajanlahjoja vaatinut. Maalikuninkaan veikkaaminen ei mennyt pahasti metsään, samoin oli laita seurattavien pelaajien kanssa. Toisaalta Argentiina tai Lionel Messi eivät olleet valtavia pettymyksiä. Myös tuo Serbian hehkuttaminen tuntuu jälkeenpäin hassulta. Toisaalta se onnistui voittamaan Saksan. Suurempia lupauksia, kuten esimerkiksi kenkien lankkaamista, en tainnut ennen kisoja tehdä. Lupaukset ja vedot lyön Huuhkajien tai HJK:n matseista.

JA: Eivät menneet veikkaukset oikein putkeen. Espanjan veikkasin aivan oikein toiseksi finalistiksi, mutta Brasilia ja Norsut olivat pettymyksiä. Portugalikin eteni lohkostaan jatkoon, vaikka sen peli ei missään vaiheessa häikäissytkään. Pohjois-Korea päästi eniten maaleja, joten siinä olin sentään oikeassa. Luis Suárezia osasin hehkuttaa useaan otteeseen jo ennen turnausta, joten tuosta voinee ottaa puolikkaan sulan hattuunsa, vaikka Forlán olikin Uruguayn tehoduon maagisempi osapuoli.

Kuten on jo aiemmin todettu, joudun perusteettoman Brasilia-intoilun takia pyöräilemään yhtä soittoa Helsingistä Hämeenlinnaan. Tämä lupaus lunastetaan vielä heinäkuun aikana. Kuvamateriaalia saadaan varmasti reissun päältä myös tänne.

Kirjoitus on julkaistu Kansan Uutisten MM-kisablogissa 12.7.2010.

Historiallinen kirous on vihdoin murtunut. Espanja on jalkapallon maailmanmestari, ensimmäistä kertaa. Historiaa tehtiin myös toisella tavalla. Espanja on ensimmäinen hallitseva Euroopan mestari, joka kykenee valloittamaan MM-tittelin heti vanhan mantereen kultajuhlien jälkeen.

1-0, 1-0, 1-0, 1-0. Neljä maalin voittoa jatko-otteluissa kertoo valtavasta henkisestä vahvuudesta.

Joukkueen valmentaja, Vicente del Bosque, eli ”Metsän Visentti” on ollut aikaisemmin urallaan eräänlainen Real Madridin harmaa eminenssi. Mursuviiksinen 60-vuotias on luotsannut Realin kaksi kertaa Mestareiden liigan ja Espanjan mestaruuteen. Sitä ennen Realin juniorijoukkueita valmentanut del Bosque oli esiintynyt sijaisluotsina kuninkaallisten edustusjoukkueen siirtymävaiheissa muutamaan otteeseen 90-luvulla. Kokenut del Bosque on varsin väritön, virkamiesmäinen valmentaja, joka ei ole kenties saanut ansaitsemaansa arvostusta Madridissa eikä muuallakaan. Nyt tilanne on tietysti toinen.

Del Bosque on jatkanut EM-kultaan luotsanneen Luis Aragonésin aloittamaa työtä Espanjan peräsimessä ja luonut joukkueelleen järkevän pelikirjan. Tekniseltä osaamiseltaan ylivertainen joukkue pitää palloa ja pyrkii kärsivällisesti jauhamalla eteenpäin. Näin se jaksoi tehdä myös tämän turnauksen finaalissa, jatkoajalle asti.

Paketti on kuitenkin myös alaspäin kunnossa. Siitä kertoo maalin pysyminen puhtaana turnauksen pudotuspelivaiheessa. Finaalissa loistavasti pelanneella Iker Casillaksella oli tietysti oma roolinsa tämän seikan toteutumisessa.

La Furia Roja ei kuulunut suurimpiin mestarisuosikkeihin alkulohkovaiheen jälkeen, vaikka se nousi hienosti sillasta vaikean Sveitsi-ottelun jälkeen. Joukkueen peli kehittyi kuitenkin jatkuvasti turnauksen edetessä. Se on useimmiten mestarin merkki. Välierässä Espanja juoksutti aikaisemmissa otteluissaan murskaavaa ylivoimaa esittäneen Saksan laulukuoroon.

Johannesburgin loppuottelussa Espanjan hyökkäyspeli oli avausjaksolla hieman ruosteessa, mutta vauhti kiihtyi loppua kohden. Ottelu oli draaman kaarensa perusteella 2000-luvun paras arvokisafinaali, vaikka maaleja ei kovin montaa nähty.

Finaalista jäivät mieleen myös Mark van Bommelin ja Nigel de Jongin tappotaklaukset avausjaksolla. Molemmista sikailuista olisi voinut nostaa punaisen kortin. De Jongin kung fu -potku oli jotain sellaista, mitä ei haluaisi nähdä MM-finaalissa. Sympatiapisteet menivät kuitenkin molempien joukkueiden osalta pakkaselle Andres Iniestan filmattua jatkoajalla hollantilaisille kaksi korttia ja samalla Johnny Heitingan katsomoon. Draamaa nähtiin siis isolla Draalla.

Espanjan hyökkäyspelin sielu tässä turnauksessa oli keskialueen katalaanikaksikko Xavi-Iniesta. Kisakokoonpano oli muutenkin varsin Barcelona-painotteinen. Finaalin, kuten usean muunkin ottelun avauskokoonpanon pelaajista peräti 7 edusti FC Barcelonaa. Ainoastaan kisojen paras maalivahti Casillas (Real), Sergio Ramos (Real), Xabi Alonso (Real) ja Joan Capdevila (Villarreal) edustivat muuta osaamista Espanjan avauksessa.

Lopuksi vielä muutama sana kisaväsymyksestä, joka on nostettu suurimmaksi syyksi Kakán, Messin ja Rooneyn kaltaisten pelaajien floppaamiseen Etelä-Afrikassa. Asiasta avautui viimeksi kisojen järjestelytoimikunnan puheenjohtaja Danny Jordaan.

Täyttä potaskaa, sanon minä. Espanjan joukkueesta esimerkiksi Xavi pelasi kuluneella kaudella Barcassa 53 ottelua. Samat selitykset ovat olleet suosittuja jokaisena arvokisavuonna. Parhaat jaksavat painaa loppuun asti.

Kisojen loppuanalysiin, veikkauksiin ja lupauksiin palataan vielä alkuviikosta. Stay tuned!

Kirjoitus on julkaistu Kansan Uutisten MM-kisablogissa 12.7.2010.

Chelsea repäisi sunnuntaina viiden pisteen kaulan Valioliigassa, mutta taivaanrannassa näkyy jo uhkaavasti tummenevia pilviä. Edessä on lähes kahden kuukauden kujanjuoksu, jonka aikana takaa-ajajat pyrkivät ajamaan kiinni Chelsean saavuttaman etumatkan.

Valioliigan sunnuntainen kärkikamppailu Chelsean ja ManU:n välillä näytti aluksi tarjoavan jalkapallojännäreille lähinnä karmeita harhasyöttöjä ja keskialueen korutonta vääntöä. Draaman ystävien onneksi erotuomari Martin Atkinsonin konseptit sekosivat toisella jaksolla täydellisesti. Syntynyt sekaannus tarjosi ottelulle jännittävän lopun, jonka huippuhetkeksi muodostui John Terryn tyylikäs nikkaus takakulmaan ohi konkarivahti Edwin van der Sarin.

Stamford Bridgellä ilmeet olivat tärkeästä voitosta ja viiden pisteen kaulasta huolimatta jäyhät. Loppuvuoden otteluruuhka vaikeine vierasotteluineen on Chelsealle jo valmiiksi suuri haaste. Kaiken kukkuraksi joukkue menettää tammikuussa neljä avainpelaajaansa kuukaudeksi Afrikan mestaruusturnauksen takia.

Joukkuetta raikkaalla otteella alkukauden johtanut italialaisvelho Carlo Ancelotti joutuu keittämään maaottelutauolla melkoisen käärmekeiton pelijärjestelmänsä uudistamiseksi. Keskikentän hobittimainen Deco oli ManU-ottelussa surkea ja vakavasta polvivammasta vasta toipuva Joe Cole ei tarjoa vielä vaihtoehtoa portugalilaiselle hyökkäyksen pelinrakentelijana. Ongelmia siis riittää.

Pientä helpotusta Chelsean tilanteeseen tuo seuralle langetetun pelaajien ostokiellon väliaikainen purkaminen. Siirtohuhuissa Chelseaan on liitetty Atlético Madridin hyökkääjä Sergio Agüero ja Valencian maaliruisku David Villa.

Lontoon sinisiä takaa-ajavassa Manchester Unitedissa naamat olivat sunnuntai-iltana mutkalla vain hetken. Sir Alex Ferguson tietää, että ostokiellon purkamisesta huolimatta Chelsea ei millään ilveellä kykene hankkimaan kovan luokan korvaajia Angolaan matkaavalle kvartetille. Varsinkaan näin lyhyessä ajassa.

Isänpäivän takaiskusta huolimatta ManU on esiintynyt viime aikoina energisesti niin kotimaan kuin Euroopankin kentillä. Kesän siirtomarkkinoiden menetykset eivät ole näkyneet negatiivisella tavalla ManU:n otteissa. Varsinkin Real Madridiin siirtyneen Cristiano Ronaldon varjossa pitkään harhaillut Wayne Rooney on ollut liekeissä. Uudestisyntynyt Rooney on ottanut johtavan roolin joukkueen hyökkäyspelissä. Manchesterissä odotellaan nyt vesi kielellä Chelsean mahdollista kompurointia.

Sir Alex ja muut valioliigavelhot ovat vetäytyneet muutamaksi viikoksi kammioihinsa pohtimaan loppukauden kuvioita maaottelukierroksen vallatessa huomisen vakiokupongin.

Euroopassa pelataan MM-jatkokarsinnan ensimmäiset taistot. Kohteessa 3 Irlanti haastaa Ranskan otteluparissa, jossa suuren yleisön sympatiat ovat vihreän saaren veijareiden puolella galliluotsi Raymond Domenechin ylimielisten lausuntojen vuoksi. Domenech vertasi lohkaisussaan Irlantia Englannin B-maajoukkueeseen, mikä sai kansallismieliset irlantilaiset raivon valtaan. Joukkue ei tule antamaan Dublinissa tuumaakaan periksi. Kohteeseen risti ykkösvarmistuksella.

Venäjä kohtaa omassa otteluparissaan hieman yllätyksellisesti jatkokarsintoihin edenneen Slovenian. Guus Hiddinkin joukkojen nopeus- ja taitoylivoima on sloveeneille liikaa. Venäjä saattaa ratkaista kisapaikan kohtalon jo avausottelussa. Kohteeseen varma ykkönen.

Saksa suree ykkösmaalivahtinsa Robert Enken traagista poismenoa. Masennuksesta kärsinyt Hannover-vahti riisti itseltään hengen tiistai-iltana. Järkyttävän tapauksen vuoksi kohteeksi 10 vakiokupongille merkattu ystävyysottelu Chileä vastaan on peruttu. Kohde arvotaan.

Vakioveikkauksen peliaika päättyy lauantaina 14.11. klo 17.55. Kansan Uutiset suosittelee 64 merkin järjestelmää: 1, X, X(1), 1(X), X, 1, 1, X(2), 1(X), 1, 1, X(1), 1(2).

Kirjoitus on julkaistu Kansan Uutisten Viikkolehden vakiovihjepalstalla pe 13.11.2009.

Jälkihuomautus: Vihjerivillä 6+3 oikein.

PÄHKINÄNKUORESSA

Tästä blogista löytyy koottuna tekijän jalkapalloaiheisia tekstejä Kansan Uutisten vakiopalstalta ja muista lehdistä sekä blogeista vuodesta 2007 lähtien. Mukana on kirjoituksia myös Etelä-Afrikan MM-kisojen ja Puolan/Ukrainan EM-kisojen aikana pyörineestä Vasuri puhuu -blogista.

Blogin nimi viittaa oululaiseen jalkapalloseuraan Inter Välivainio FC:hen, jonka tunnuslauseena Vetäjä hakee tunnetaan.

Kirjoittaja on oululainen jalkapalloihiminen, joka kannattaa intohimoisesti AC Oulua sekä Suomen A-maajoukkuetta ja seuraa aktiivisesti muutaman muun eurooppalaisen futisseuran edesottamuksia. Brasilialainen ja afrikkalainen futis väräyttävät myös jossain määrin viisaria.

Kirjoittajan kotisivut löytyvät tästä.

Arkistot

Kategoriat

Tilastot

  • 12 327 lukukertaa
Mainokset
%d bloggers like this: