You are currently browsing the tag archive for the ‘Tuure Siira’ tag.

Tässä kirjoitussarjassa bongataan stadioneita ympäri maailmaa.

Suuressa maailmassa jalkapalloa pääsee seuraamaan valtavilla stadioneilla, joiden fasiliteetit ovat kotimaisesta näkökulmasta tarkasteltuna kuin toiselta planeetalta. Pyhätöt on suunniteltu ainoastaan jalkapalloa varten ja niiden jyrkkiin ja tyylikkäisiin katsomoihin mahtuu kymmeniä tuhansia ihmisiä seuraamaan otteluita ja laulamaan sankareilleen. VIP-osasto ei ole tuulen mukana naapurin Raimon pihalle lentävä teltta, vaan usein jopa oikea ravintola kolmen tähden palveluineen kompleksin uumenissa.

Suomessa tilanne on useimmiten toisenlainen. Liigatasolta löytyy muutamia stadioneita, jotka olisivat käypää tavaraa suuremmissakin sarjoissa, mutta varsinkin alemmilla sarjatasoilla mennään aika ohuin eväin eteenpäin. Kylien ja kaupunkien ylpeydet esiintyvät kotiyleisöilleen vaatimattomissa puitteissa.

Usein ”stadion” on paikallinen urheilukenttä juoksuratoineen. Sen ympärille on nikkaroitu talkoilla muutama katsomo, joista yhdessä saattaa hyvässä tapauksessa olla katto. Ravintolan virkaa toimittaa matseja varten kentän kulmaukseen pystytetty koju, joka voi olla teltta tai vaikkapa rähjäinen asuntovaunu, kuten Pukinmäessä taannoin.

Keskiössä on peli ja ne muutamat paikalla vuosi toisensa jälkeen olevat lojaalit seuraihmiset. Mikä voisi olla romanttisempaa?

Lue lisää…

Tämä on kolmiosainen kertomus mielenkiintoisesta viikosta eurooppalaisen jalkapallon parissa kolmessa eri maassa ja kolmella erilaisella sarjatasolla. Vaikka jalkapallon pelaamisen puitteet ja muut ulkoiset elementit saattavatkin vaihdella eri puolella maailmaa, lajia ja sen tuottamaa muotokieltä ymmärretään yhtä intohimoisesti maasta ja paikkakunnasta riippumatta. Se on yksi parhaista syistä rakastaa tätä lajia.

Osa 2:

To 12.4.2012 klo 18.30 (paikallista aikaa)
AC Oulu 0 – 2 KuPS (0-1)
Suomen Cup, 6. kierros
Heinäpään Palloiluhalli, Oulu

Olen nähnyt elämäni aikana satoja jalkapallo-otteluita eritasoisissa olosuhteissa. Massiivisimmat todistamani puitteet sijaitsevat Sevillan Ramón Sánchez Pizjuánilla, Lontoon Stamford Bridgellä ja Cardiffin Millennium Stadiumilla. Varsinaiset megastadionit ovat siis vielä suurelta osin kokematta.

Suuren maailman meno on kuitenkin nähty ja tokihan se on myönnettävä: valtaisan väkimäärän myötä laulut ja ylipäätään reagointi viheriön tapahtumiin ovat kokonaisuutena erittäin vaikuttava kokemus. Futismatkailua voi totisesti suositella kaikille.

Joka tapauksessa kaikkein ikimuistoisimmat hetket olen kokenut paikallisen, oululaisen jalkapalloylpeyden otteluissa. Puitteet eivät ole ne suurimmat ja megalomaanisimmat, väkeä on usein hyvin vähän ja ottelutapahtuman puitteet palveluineen ja muine käytäntöineen ovat todella monesti olleet alkeellisella tasolla. Silti: tunne sydämessä voittaa ulkoiset tekijät joka ikinen kerta. Minulle ikuinen ykkösjengi on AC Oulu ja tätä asiaa ei voi mikään suurempien väkijoukkojen voima muuttaa koskaan. Näin tulee olemaan eilen, tänään ja huomenna.

Lue lisää…

PÄHKINÄNKUORESSA

Tästä blogista löytyy koottuna tekijän jalkapalloaiheisia tekstejä Kansan Uutisten vakiopalstalta ja muista lehdistä sekä blogeista vuodesta 2007 lähtien. Mukana on kirjoituksia myös Etelä-Afrikan MM-kisojen ja Puolan/Ukrainan EM-kisojen aikana pyörineestä Vasuri puhuu -blogista.

Blogin nimi viittaa oululaiseen jalkapalloseuraan Inter Välivainio FC:hen, jonka tunnuslauseena Vetäjä hakee tunnetaan.

Kirjoittaja on oululainen jalkapalloihiminen, joka kannattaa intohimoisesti AC Oulua sekä Suomen A-maajoukkuetta ja seuraa aktiivisesti muutaman muun eurooppalaisen futisseuran edesottamuksia. Brasilialainen ja afrikkalainen futis väräyttävät myös jossain määrin viisaria.

Kirjoittajan kotisivut löytyvät tästä.

Arkistot

Kategoriat

Tilastot

  • 12 775 lukukertaa
%d bloggaajaa tykkää tästä: