Afrikka-katsaus, osa 3: Nigeria kliseiden murtajana

Aloitetaan Afrikan Sanomien kolmososa puimalla erästä MM-historian perusklisettä, jota on valitettavasti toisteltu aika paljon urheilumedian analyyseissä myös näiden kisojen aikana. Kieltämättä olen myös itse ajanut joskus samaan miinaan.

Homma menee näin: Eurooppalaisen joukkueen kiukutellessa ja alisuorittaessa syy on aina yksilöissä. Jos ryhmädynamiikka ei toimi, kyse on aina joukkuehenkeä syövistä yksittäisistä mädistä omenista. Tämä argumentti on kuultu niin Hollannin takavuosien ongelmien kuin myös Ranskan viime aikojen sekoilun yhteydessä.

Afrikkalaisten tapauksessa ongelmien koittaessa viitataan usein kulttuuriin, vaikka suurin osa pelaajista futaa ammattikseen täysin samoissa sarjoissa eurooppalaisten kollegojensa kanssa.

Jatka lukemista ”Afrikka-katsaus, osa 3: Nigeria kliseiden murtajana”

G-lohko: Noitatohtoreita ja särkyviä unelmia

Saksa on perinteinen arvoturnausten kestomenestyjä. Edes Mietaata ei yllätä, että Die Mannschaftilla on eväät olla nytkin mukana kultajahdissa loppusuoralle saakka.

Saksalaisten pelityyliin liittyvät myytit konemaisuudesta on murrettu jo ajat sitten. Tällä hetkellä suurin pelillinen kysymys liittyy siihen, lähteekö tiukoista pakaroistaan tunnettu Joachim Löw kisoihin kontrolloivalla tyylillä vai onko ratkaisu pelata suoraviivaisempaa futista à la Dortmund.

Saksalla on käytössään erittäin laaja pelaajamateriaali, mikä mahdollistaa molemmat vaihtoehdot. Varmoina avauskokoonpanon paikkojaan voivat pitää ainoastaan maalivahti Manuel Neuer, Philipp Lahm, Bastian Schweinsteiger sekä Bayernin supertähti Thomas Müller. Kaikki muut pelaajat joutuvat taistelemaan paikasta avaukseen erikseen jokaisessa ottelussa.

Jatka lukemista ”G-lohko: Noitatohtoreita ja särkyviä unelmia”

Pois jättiläisten varjosta

AC Milanin keskikenttäpelaajan Sulley Muntarin toiveet toteutuivat joulukuussa, kun UEFA arpoi Mestareiden liigan ensimmäisen pudotuspelikierroksen otteluparit. Muntarin mukaan espanjalainen Atlético Madrid oli juuri sopivin ja helpoin vastustaja milanolaisille.

Ghanalaisen hymy hyytynee nopeasti. Atlético on ollut kuluneen kauden sensaatiojoukkue Espanjan liigassa. Kaikki merkit näyttävät siltä, että joukkue taistelee keväällä jopa sarjan mestaruudesta. Mikäli päävalmentaja Diego Simeonen konseptit eivät sekoa täysin, Milania tullaan viemään otteluparissa kuin tiskirättiä.

Jatka lukemista ”Pois jättiläisten varjosta”

Nahkahousut vahvoilla tasaisessa D-lohkossa

Sumusaarten maaliruisku Gary Lineker kertoi aikoinaan jalkapallon olevan peli, jossa 22 miestä juoksee 90 minuuttia pallon perässä ja lopulta Saksa voittaa.

Keihäslegenda Seppo Rädyn lohkaisema toinen saksalaisaiheinen heitto tuli puolestaan ajankohtaiseksi vuoden 2006 MM-kisoissa, kun nahkahousut pudottivat jatko-otteluissa jengin toisensa jälkeen katsomoon ja etenivät aina välieriin saakka. Tuolloin monen mielestä Saksa oli paska maa.

Saksan joukkueeseen liittyy useita myyttejä, jotka ovat eläneet vahvoina vuosien saatossa. Germaanien pelitapaa on pidetty konemaisena, vaikka Saksan maajoukkueessa on pelannut Jürgen Klinsmannin, Rudi Völlerin ja Gerd Müllerin kaltaisia taiteilijoita, puhumattakaan kenties kaikkien aikojen kovimmasta puolustuspään pelaajasta Franz Beckenbauerista.

Saksalaisten pelityyli on taktisesti äärimmilleen hiottu aivan pienimpiäkin nyansseja myöten, mutta se on aina jättänyt tilaa myös individualisteille. Tehokkuus on kuitenkin ollut aina huikealla tasolla, kuten saksalaisilla rikosetsivillä tässä klassikkosarjassa.

Osa myyteistä perustuu toki faktoihin. Saksalaiset pelaajat ovat fyysisesti erittäin vahvoja. Moni heistä on sitkeä raataja, joka jaksaa vetää helposti kovatempoisen 90-minuuttisen ja sen jälkeen vielä jatkoajankin, mikäli siihen on tarvetta. Ensimmäisenä mieleen tulee kisoista loukkaantumisen takia sivuun joutunut Michael Ballack, jonka fyysinen preesens sekä tekninen ja taktinen monipuolisuus ovat vertaistaan vailla. Ballack ei ole mitenkään häikäisevä pelaaja, mutta tekee tasaisesti töitä ja hoitaa oman leiviskänsä kentällä varmasti.

Saksalaiset taitavat myös voittamisen kulttuurin. Maailmanmestaruuden teutonit ovat voittaneet kolme kertaa (1954, 1974 ja 1990) ja finaalipaikkoja on plakkarissa noiden lisäksi neljä (1966, 1982, 1986 ja 2002).

Tämän kesän turnauksessa Saksalta ei odoteta ihmetekoja ja onpa moni asiantuntija väittänyt joukkueen joutuvan vaikeuksiin jo alkulohkovaiheessa. Syitä mahdollisiin ongelmiin löytyy pilvin pimein: Ballack on ulkona, ykköstykeiksi kaavaillut Mario Gomez ja Miroslav Klose ovat molemmat pelanneet surkean kauden ja valmentaja Joachim Löw on tuskaillut kokoonpanonsa kanssa aina viime metreille saakka. Peruspermanenttia ei tahdo löytyä. Nyt Die Mannschaftin pelitavaksi on vakiintumassa 4-2-3-1, joka tuottaa omat ongelmansa esimerkiksi erilaiseen pelitapaan tottuneelle Kloselle. Tuleeko palloja ja sitä kautta iskun paikkoja tarpeeksi vai istuuko kehäkettu nämä kisat penkillä?

Kannattaa kuitenkin muistaa, että neljä vuotta sitten Saksan lähtökohdat MM-turnaukseen olivat vieläkin heikommat. Silti joukkue raivasi tiensä neljän parhaan joukkoon, jossa se taipui Italialle vasta jatkoajalla. Tuolloin kotiedulla oli tietysti oma merkityksensä, mutta tosipelien alkaessa Saksa on aina valmis. Niin se on nytkin ja etenee vaikeuksitta jatkopeleihin, vaikka lederhoseneissa saattaa homma näyttää hieman kireältä välillä.

Lohkon toisesta jatkopaikasta taistelevat Serbia ja Australia. Serbia on nostettu monissa papereissa mahdolliseksi yllättäjäjoukkueeksi. Joukkueella on kieltämättä kova puolustus, mutta en itse näe merkkejä siitä, että serbien lento kantaisi tässä turnauksessa ensimmäistä pudotuspelikierrosta pidemmälle. Oletusarvo on toki jatkopaikka, jos aussit eivät piiskaa itseään mittaviin urotekoihin vetisen oluensa voimalla.

Jugoslavia menestyi ennen hajoamistaan varsin mainiosti MM-tasolla. Viimeiseksi sankariteoksi jäi paikka puolivälierissä vuoden 1990 kisoissa, joissa jugoslaavit panivat legendaarisen Dragan Stojkovicin johdolla mm. Espanjaa päihin maalein 2–1. Sittemmin ex-jugoista parhaiten on menestynyt Kroatia, joka eteni välieriin Ranskan kisoissa vuonna 1998.

Serbian omalla nimellään tekemät MM-maineteot ovat vielä olemattomat, sillä valtioliitto Montenegron kanssa päättyi vasta kesällä 2006. Karsinnoissa maa on tähän mennessä onnistunut melko hyvin.

Saksan kisoissa silloinen Serbia-Montenegro hyytyi alkulohkoon häviten kaikki ottelunsa. Pahiten serbejä nöyryytti Argentiina, joka takoi pallon kuusi kertaa Balkanin poikien veräjään. Tuolloin herra nimeltä Diego Maradona oli mukana vielä katsojan roolissa, kuten videosta voi huomata.

Tämän vuoden turnauksessa avainasemaan nousee Serbian hyökkäyspelin organisointi. Kyse on siitä, millaisen käärmekeiton Radomir Antić kykenee loihtimaan. Puolustus kyllä pitää, mutta nähdäänkö maaleja? Ilman niitä joukkue ei etene jatkoon. Ykköstykki Nikola Žigić kaipaa taustatukea, jota odotetaan erityisesti Belgradin punatähtien kasvatilta Marko Pantelićilta. Nykyisin Ajaxin paidassa pelaava kiertolainen latasi kuluneella kaudella muikeat 16 maalia, joten vire näyttäisi olevan varsin mainio.

Australiassa jalkapallo kilpailee monen härmäläisnäkökulmasta varsin eksoottisen lajin kanssa paikasta auringossa. A-maajoukkue Socceroosilla on kuitenkin vankka asema australialaisten urheiludiggareiden sydämissä.

Vuoden 2006 MM-kisojen puujalkainen, mutta taisteleva Australia oli erittäin sympaattinen ryhmä ja sai varauksettoman kannatukseni noissa turnajaisissa. Tuolloin aussien lento katkesi katkeraan neljännesvälierätappioon Italialle. Honkkelimainen Fabio Grosso eteni lisäajalla alueelle ja hankki kyynisellä filmillä joukkueelleen rangaistuspotkun, jonka Francesco Totti laittoi varmasti sisään. Tähän osumaan päättyivät Australian kisat. Oikeusmurha, joka satuttaa vieläkin.

Australialta löytyy joukko rutinoituneita pelimiehiä, jotka eivät kaki pöksyihinsä kovassakaan paikassa. Fulhamin Mark Schwarzer on MM-tasolle riittävän hyvä veskari, joka pystyy torjumaan joukkueelleen pisteitä. Puolustuksen päällikkö on Galatasarayn Lucas Neill. 32-vuotias kapteeni aiheuttaa vastustajan hyökkääjille mustelmia kovilla taklauksillaan.

Hyökkäykset terävimmät syömähampaat ovat brittikentiltä tutut Harry Kewell ja pelintekijän roolin ottava Tim Cahill. Muut pelaajat ovat Mark Brescianon ja Brett Emertonin kaltaisia kokeneempia duunariosaston tekijämiehiä. Joukkue on tekniseltä taitotasoltaan lohkon heikoin, mutta kova asenne antaa paljon takaisin.

23. kesäkuuta Nelspruitissa pelattava Serbia–Australia tulee olemaan eräs kisojen mielenkiintoisimmista otteluista. Tuossa matsissa tullaan näkemään rajua taklauspeliä ja peräänantamatonta taistelua, kun joukkueet ratkaisevat D-lohkon toisen jatkopaikan kohtalon. Australian bandwagonissa mennään, joten veikkaan rohkeasti Socceroosin yllätysvoittoa.

Chelsean keskikenttäpelaaja Michael Essienin loukkaantuminen oli paha isku pitkäjänteisesti tietään Afrikan ykkösmaaksi viime vuosina raivanneelle Ghanalle. Black Stars oli edellisessä MM-turnauksessa Afrikan paras joukkue ja se aiheutti neljännesvälierissä laiskalle Brasilialle suuria ongelmia, mutta taipui lopulta 0–3 -tappioon. Puolustusvirheet ja turha kunnioitus maailmanmestaria kohtaan ratkaisivat lopulta ottelun voittajan.

Nyt joukkue huutaa uutta johtajaa Essienin tilalle. Ainakaan vielä ei tuoreita vastuunkantajia ole ryhmästä löytynyt, joten jatkopaikan lunastaminen vaikuttaa tällä kertaa liian vaikealta tehtävältä ghanalaisille.

Taitoa Ghanan joukkueesta ei puutu. Stephen Appiahin, CL-mestari Sulley Muntarin ja Asamoah Gyanin kaltaiset nimet takaavat laadun. Joukkue pystyy pitämään halutessaan palloa ja hallitsemaan ottelutapahtumia kaikkia tämän lohkon joukkueita vastaan. Pelin tasapaino ja kärsivällisyyden puute on Essienin loukkaantumisen myötä pahin ongelma.

Mielenkiintoisen aspektin Ghanan otteisiin tuo edellisissä MM-kisoissa omintakeisella pelitavallaan ihastuttanut veskari Richard Kingson, joka on jälleen todella kovan haasteen edessä. Tällä kertaa tehtävä taitaa valitettavasti olla Wiganissa pelaavalle Kingsonille ja koko joukkueelle liian haastava. Pelit päättyvät alkulohkoon.

Lohkon nimet ja ilmiöt – seuraa näitä:

* Saksan pelitapa. Taikalasit pois päästä, kuinka konemainen se tyyli on oikeasti?
* Mesut Özil, Saksa. Lunastaako turkkilaistaustainen veijari odotukset ja johdattaa Saksan menestykseen vai ovatko paineet aivan liian kovat? Taitoa ainakin riittää.
* Miro Klose, Saksa. Alla kurja kausi Bayernissa, mutta maajoukkueessa on osunut aina. Taistelee avauksen paikasta Cacaun ja Gomezin kanssa.
* Serbian puolustus. Kovin montaa palloa ei mene omiin.
* Marko Pantelić, Serbia. Tuleeko ruuhkatukasta serbien ykkösruisku?
* Australian asenne ja sydän.
* Ghana. Taitoa löytyy, mutta kuka johtaa joukkoja?

Lohkon ottelut:

su 13.6. klo 21.30 Durban: Saksa – Australia
su 13.6. klo 17 Pretoria:  Serbia – Ghana
pe 18.6. klo 14.30 Port Elizabeth: Saksa – Serbia
la 19.6. klo 17 Rustenburg: Ghana – Australia
ke 23.6. klo 21.30 Johannesburg: Ghana – Saksa
ke 23.6. klo 21.30 Nelspruit: Australia – Serbia

Kirjoitus on julkaistu Kansan Uutisten MM-kisablogissa 10.6.2010.

%d bloggaajaa tykkää tästä: