Komorien saarivaltio nousi Afrikan kisojen yllättäjäksi

Tammikuun alussa käynnistyneessä Afrikan mestaruusturnauksessa on edetty pudotuspelivaiheeseen saakka.

Puolivälieriin on edennyt joukko MM-kisoista tuttuja maita. Tätä kirjoitettaessa jatkoon ovat tiensä raivanneet isäntämaa Kamerunin ohella Marokko, Senegal ja Tunisia. Egyptin ja Norsunluurannikon titaanien taisto oli vielä pelaamatta lehden mennessä painoon.

Muutamia yllätyksiäkin on nähty. Eräs kisojen piristysruiskeista on epäilemättä ollut Komorit. Vajaan 800 000 asukkaan saarivaltio eteni alkulohkostaan sensaatiomaisesti jatkoon pudottaen kestomenestyjä Ghanan ulos, mutta ensimmäisellä pudotuspelikierroksella Kamerun osoittautui niukasti paremmaksi.

Afrikka-katsaus, osa 1

Ennen hetken päästä käynnistyvää A-lohkon kamppailua Kamerun-Kroatia on syytä luoda katsaus sympatiseeraamieni afrikkalaisten joukkueiden menestykseen turnauksessa. Olen seurannut maanosan jengien otteita MM-kisoissa tarkasti aina vuoden 1990 Kamerunin ihmeestä lähtien. Mukavia yllätyksiä on nähty lähes jokaisessa turnauksessa. Vuoden 1990 kisojen ohella erityisesti Senegalin (2002) ja Ghanan (2010) otteet ovat jääneet lähtemättömästi mieleen.

Viehtymykseni taustalla lienee taipumus asettua altavastaajien puolelle. Toinen tekijä liittyy afrikkalaisen futiksen arvaamattomuuteen. Akrobaattista yksilösuoritusta saattaa seurata karkea louhikkokosketus, joka johtaa tuhoisaan lopputulokseen. Toisaalta tämä on nykytiedon valossa yksi MM-turnaukseen liittyvistä peruskliseistä. Afrikkalaisista joukkueista löytyy yhtä paljon taidollisia ja taktisia eroavaisuuksia kuin esimerkiksi eurooppalaisista ryhmistä.

Luovan futiksen juhlaa Afrikassa

Ensi viikosta alkaen jalkapalloväen katseet suuntautuvat noin kuukauden ajaksi Afrikkaan, kun Ghanan Accrassa potkaistaan käyntiin Afrikan mantereen suurimpiin jalkapallotapahtumiin lukeutuva African Cup of Nations. Euroopan mestaruuskisoja vastaava tapahtuma järjestetään nyt jo 26. kerran. Kahden vuoden välein järjestettävän turnauksen isäntänä toimiva Ghana järjestää kisat jo neljättä kertaa.

Ensimmäinen turnaus järjestettiin vuonna 1957 Sudanissa. Isäntämaa on selviytynyt voittajaksi peräti yksitoista kertaa. Kultamitaleita on juhlittu kaiken kaikkiaan kolmessatoista eri maassa. Eniten mestaruuksia löytyy Egyptiltä, joka on vienyt kannun mukanaan viisi kertaa. Neljään pyttyyn ovat yltäneet Ghana ja Kamerun. Edellisissä kisoissa tittelin voitti Egypti, joka löi finaalissa Norsunluurannikon rangaistuspotkukilpailun jälkeen.

Tapahtuma herättää suurta huomiota ympäri maailmaa, sillä turnaus on ollut perinteisesti erittäin viihdyttävä. Afrikkalaisten joukkueiden taktinen osaaminen on usein vajavaista, varsinkaan puolustuspelin organisointi ei ole koskaan ollut ryhmien vahvin osa-alue. Peli on mielikuvituksellista ja erittäin luovaa. Maalitilanteita syntyy siis liukuhihnalta. Afrikkalaisen hallitun kaaoksen negatiivinen puoli löytyy välillä täysin överiksi menevässä taklauspelissä. Törkeitä jaloille potkiskeluja nähdään turhan usein.

Erikoisen ajankohtansa takia turnaus on aiheuttanut takavuosina harvinaisen paljon harmaita hiuksia Euroopan suursarjojen seurapomoille. Tilanne on sama myös tänä vuonna. Moni huippuseura menettää avainpelaajansa kuukauden ajaksi kesken vilkkaimman sarjakauden. Viimeksi Englannin Valioliigan Chelsean johtoportaaseen kuuluva Bruce Buck arvosteli rajusti turnauksen ajankohtaa. Buckin mukaan on täyttä hulluutta pelata näin raskas turnaus tässä vaiheessa vuotta. Chelsean tapauksessa raivon voi ymmärtää. Neljä seuran avainpelaajaa matkustaa Ghanaan.

A-lohkossa pelaava isäntämaa lukeutuu turnauksen suurimpiin ennakkosuosikkeihin. Marokko, Guinea ja Namibia haastavat Chelsean Michael Essienin kipparoiman “Black Starsin”. Kaksi ensin mainittua joukkuetta aiheuttanevat suurimmat ongelmat isännille. Molemmista ryhmistä löytyy tukku Euroopan huippusarjojen pelaajia. Suurin mielenkiinto kohdistuu Guinean lupaavaan pelinrakentajaan Pascal Feindounoon sekä Kiovan Dynamossa maaleja paukuttelevaan Ismaël Boungaraan. Marokon laadun takaa Afrikan kentät hyvin tunteva veteraanivalmentaja Henri Michel.

Kestomenestyjät Norsunluurannikko ja Nigeria ovat vahvoilla turnauksen kuolemanlohkoksi tituleeratussa B-lohkossa. Molemmilla joukkueilla on todella pelottava hyökkäyskalusto. MM-kisoissa ihastuttanut Norsunluurannikko on turnauksen suurin voittajasuosikki. Mali yrittää laittaa kapuloita “Norsujen” ja Nigerian rattaisiin Sevillasta tutun voimakaksikon johdolla: Freddie Kanouté ja Seydou Keita kuuluvat turnauksen mielenkiintoisimpiin pelimiehiin. Beninin osaksi jää heittopussin rooli. C-lohkossa suosikin viittaa kantaa Kamerun. “Lannistumattomien leijonien” ohella hallitseva mestari Egypti on lähellä jatkopaikkaa. Barcan maalitykki Samuel Eto’o on lohkon kuumin nimi. Sudanin ja Sambian mahdollisuudet ovat hyvin ohuet.

Turnauksen viimeinen lohko vaikuttaa ennakkoasetelmiltaan kaikkein kimurantimmalta. Kaikilla neljällä joukkueella on hyvät mahdollisuudet edetä pudotuspeleihin. Vuoden 2002 MM-kisoissa loistanut Senegal hakee menestystarinalleen jatkoa varsin laadukkaalla ryhmällä. Tuleva MM-kisaisäntä Etelä-Afrikka rakentaa puolestaan joukkuettaan jo tulevaa turnausta ajatellen. Brassi Carlos Alberto Parreiran luotsaama “Bafana Bafana” pelaa kovien paineiden alla. Hyvää tulosta odottaa koko maa presidentti mukaan lukien. Blackburnin Aaron Mokoena ja Evertonin Steven Pienaar ovat joukkueen ehdottomat avainpelaajat. Angolalla ja Tunisialla on myös hyvät mahdollisuudet edetä jatkoon.

Kirjoitus on julkaistu Kansan Uutisten Viikkolehden vakiovihjepalstalla 28.1.2008.