Aktiivinen peli valttia EM-kisoissa

22 päivää, 31 ottelua, 77 maalia. Yllätyksiä, pettymyksiä ja uusia menestystarinoita. Monen mielestä kaikkien aikojen EM-kisat saatiin päätökseen viime sunnuntaina. Kisat olivat tällä kertaa hyökkäävän ja aktiivisen jalkapallon juhlaa. Alpeilla menestyneiden joukkueiden pelitapa perustui pallonhallintaan. Niin Espanja, Venäjä kuin Hollantikin halusi kontrolloida kenttätapahtumia. Uutta Kreikkaa ei siis nähty ja myös muut tiukan joukkuepuolustuksen kautta operoivat joukkueet, kuten Italia, sysättiin tylysti sivuraiteille terävintä kärkiryhmää ratkaistaessa.

Nähtäväksi jää, onko tämä suuntaus pysyvä kansainvälisillä jalkapallokentillä. Menestyskaava oli yksinkertainen ja toimiva. Pallonhallinta johtaa tilanteeseen, jossa vastustaja ei voi hyökätä. Oli pelin tulevaisuus millainen tahansa, jatkossa ilman aktiivista otetta ei huippujoukkueita vastaan voi enää pärjätä. Pelitapaan kuuluu aktiivisuuden ohella myös aggressiivisuus. Suomessa tätä pelitapaa edustaa muun muassa AC Oulun päävalmentaja, EM-kisoissa kommentaattorina esiintynyt Juha Malinen.

Euroopan mestariksi kruunattu Espanja oli selkeästi turnauksen paras joukkue. Peli toimi heti alusta lähtien, pallo pidettiin maassa ja ote ottelutapahtumiin oli Italia-ottelun muutamia hetkiä lukuun ottamatta aktiivinen. Espanjalaiset voittivat kisoissa kaikki ottelunsa. Joukkueen sielu oli kisojen parhaaksi pelaajaksi valittu Xavi Hernandez. Maaliahneiden kärkimiesten sekä erinomaiset kisat pelanneen Iker Casillasin ohella myös keskikentän pohjan pallovarma, huikealla prosentilla syötöt omille laittanut Marcos Senna oli Espanjan joukkueen suuria onnistujia.

Myös hienoja yllätyksiä nähtiin. Kurinalaisesti ja kärsivällisesti pelannut Turkki teki kolme perättäistä uskomatonta nousua ja eteni välieriin saakka, jossa Saksa syötti turkkilaisille samaa lääkettä Philipp Lahmin lauottua ratkaisuosuman aivan ottelun loppuhetkillä. Guus Hiddinkin huippuvireeseen piiskama Venäjä oli maaginen välierävaiheeseen asti, kunnes epäusko hiipi itänaapurin puseroon. Ponneton esitys Espanja-ottelussa ei kuitenkaan himmennä joukkueen hienoja esityksiä.

Viimeistään välierävaiheessa alkoi myös spekulointi Suomen mahdollisuuksilla, kun neljän sakkiin etenivät ”Huuhkajien” tulevasta MM-karsintalohkosta niin Saksa kuin Venäjäkin. Moni on jo harmitellut maajoukkueen kauheaa kohtaloa ja manannut synkkiä pilviä ryhmän karsintataipaleen ylle. Tilanteen voi nähdä toisinkin. Saksalla on tulevissa karsinnoissa selkeä maalivahtiongelma. Uusi ykkösveskari on vielä haussa ja lisäksi joukkueen keskuspuolustukseen on tulossa muutoksia kisojen jälkeen. Motivoituneella Suomella on täydet mahdollisuudet toistaa kesän 2000 temppu ja laittaa Saksa ahtaalle. Myös Venäjä voidaan lyödä. Erinomaisista otteista huolimatta kaikille kävi selväksi, että kyseessä on vielä kokematon ja ailahtelevainen joukkue, joka joutuu koville sinivalkoisen tornadon käsittelyssä.

Vakiorivillä palataan takaisin kesän normaaliin päiväjärjestykseen. Lapulta löytyy kotimaisia kohteita aina Veikkausliigasta Kakkoseen saakka. Viikon varmat löytyvät liigan ja Ykkösen kamppailuista. Avauskohteessa umpisurkea KooTeePee taivaltaa napapiirille RoPS:n vieraaksi. Ykköseen matkalla oleva Kotka hyytyy suurinumeroiseen tappioon mukiinmenevästi alkukaudesta pelanneen RoPS:n käsittelyssä. Kohteessa 3 sarjan kärkijoukossa majaileva MyPa hoitelee putoamiskurimukseen ajautuneen KuPS:n. Ykkösessä vahvoilla ovat puolestaan KäPa:n vieraakseen saava PS Kemi sekä viime aikoina silminnähden piristynyt JJK, joka kohtaa kotonaan Oululta rumasti tauluun ottaneen TPV:n.

Vakioveikkauksen peliaika päättyy sunnuntaina 6.7. klo 18.25. Kansan Uutiset suosittelee 64 merkin järjestelmää: 1, 1(X), 1, 2(1), 2(X), 1, X(2), 1, 1, 1(X), 1, 1, 1(2).

Kirjoitus on julkaistu Kansan Uutisten Viikkolehden vakiovihjepalstalla pe 4.7.2008.

JK: 6+2 oikein.

Palloliitto etsii uutta sateentekijää

Roy Hodgsonin aikakausi Suomen jalkapallomaajoukkueen päävalmentajana päättyi EM-karsintoihin. Lopulta Fulhamia kuiville nostamaan siirtyneen sympaattisen englantilaisen lähtö on selkeä menetys suomalaiselle jalkapalloilulle. Viimeisen ottelun pettymyksestä huolimatta menneet karsinnat olivat Suomen osalta menestyksekkäät. Maajoukkueemme ei ole koskaan ollut lähempänä kisapaikkaa kuin syksyllä 2007.

Vaikka Hodgsonia onkin arvosteltu passiivisesta taktiikasta otteluissa lohkon heikompia joukkueita vastaan, kokonaisarvosana karsintaurakasta nousee lähelle kiitettävää. Antti Muurisen ajan viihdyttävä, mutta yltiöpäisen hyökkäävä pelitaktiikka vaihtui puolustavampaan ja pelaajiston ominaisuudet paremmin huomioon ottavaan tyyliin Hodgsonin valtakaudella. Vaikka tehottomuus vaivasikin Huuhkajia aika ajoin, joukkue ylsi hienoihin suorituksiin lohkon kovia maita vastaan. Ainoa tappio surullisen Bakun vierailun ohella tuli kotona Serbiaa vastaan. Olisi ollut upeaa, jos Hodgson olisi päättänyt jatkaa tehtävässä vielä seuraavissa karsinnoissa. Tätä mieltä oli myös enemmistö maajoukkueen pelaajista. Toisin kuitenkin kävi ja uusi sateentekijä on nyt tilauksessa.

Palloliiton päävalmentajahaku päättyi vuoden lopussa ja parhaillaan puheenjohtaja Pekka Hämäläisen toimistossa käydään läpi tehtävään halukkaiden papereita. Suomi tarvitsee valmentajan, joka pystyy jatkamaan Hodgsonin EM-karsinnoissa aloittamaa työtä. Ehdokkaita on monia ja loppusuoran listalta löytyy useita hyviä sellaisia. Pesti on houkutteleva monesta syystä. Tien raivaaminen Etelä-Afrikan MM-kisoihin takaisi valmentajalle kulttimaineen vuosikymmeniksi Suomessa. Kovasta lohkosta rannalle jääminen ei olisi katastrofi kuin fanaattisimpien suomalaisten jalkapallokannattajien mielestä. Menestyminen Suomen peräsimessä voisi olla monelle valmentajalle lopullinen läpimurto kansainväliselle huipulle.

Vedonlyöntitoimistot tarjoavat tällä hetkellä pienimpiä kertoimia herroille Stuart Baxter, Martti Kuusela ja Horst Köppel. Ainoa varteenotettava suomalainen vaihtoehto, 1980-luvulla maajoukkuetta valmentanut Kuusela lienee jo katsottu kortti, joten katseet kääntyvät ulkomaan valmentajavelhojen suuntaan. Ari Hjelm ja Mika-Matti Paatelainen ovat mielenkiintoisia tulevaisuuden nimiä, mutta ex-maajoukkuehyökkääjien on vielä parempi kasvaa korkoa seurajoukkuepuolella. Vasta aika näyttää sen, kasvaako näistä raakileista kovan tason kansainvälisiä valmentajia. Jalkapallofanien äänestyksessä suurimman suosion uudeksi luotsiksi kerännyt Jari Litmanen lienee myöskin ajankohtainen nimi vasta tulevina vuosina.

Huhupuheet ovat yhdistäneet myös muita kiehtovia jalkapallopersoonia päävalmentajapalettiin. Eräs heistä on takavuosien maalivahtilegenda Walter Zenga. Ex-italoveskarin agentin mukaan Zenga neuvottelee kuitenkin parhaillaan Bulgarian liiton kanssa maajoukkuevalmentajan pestistä. Parempi näin, sillä Suomen tapauksessa on selvää, että uuden päävalmentajan on tultava Pohjois-Euroopasta tai Brittein saarilta. Kulttuurierot eteläisen Euroopan maiden kanssa nousisivat lähes varmuudella menestyksen esteeksi.

Kirjoitus on julkaistu Kansan Uutisten Viikkolehden vakiovihjepalstalla 4.1.2008.

%d bloggaajaa tykkää tästä: