Hyökkäävän pelityylin kaikkivoipa myytti

Maalit ovat jalkapallon suola ja usein pelin taso määritellään tehtyjen täysosumien mukaan.  Suomessa on puhuttu viime aikoina passiivisen, puolustavan pelityylin vaikutuksesta seurojen menestykseen ja pelaajien kehitykseen. Maassamme elää vahva illuusio siitä, että hyökkäävä pelityyli palvelee paremmin suomalaisen futiksen kehitystä.

Ongelma liittyy suomalaista jalkapalloa jo pitkään vaivanneeseen tautiin. Alemmuuskompleksi on mennyt joissain piireissä niin pitkälle, että maajoukkueelta ja Veikkausliigan seuroilta vaaditaan hyökkäävää pelityyliä jopa tulosten kustannuksella. Sankareita monelle ovat Mika Lehkosuo ja Antti Muurinen, vaikka esimerkiksi tiukan puolustuspelin nimeen vannova Roy Hodgson sai huomattavasti Muurista parempia tuloksia aikaan maajoukkueessa.

Harha-aistimus on vahva. Otetaan pari esimerkkiä. Chelsean ihaillun ex-manageri Jose Mourinhon pelifilosofia lähtee raudanlujasta puolustuksesta liikkeelle. Suomessa suosittu Liverpool pelasi europeleissä puolustamiseen perustuvalla tyylillä vuosikaudet ja menestyi. Jos RoPS tekee kesäisellä Finnair Stadionilla saman HJK:ta vastaan, puhutaan suomifutista taaksepäin vievästä roiskinnasta.

Kyseessä on harvinaisen sitkeä myytti. Pelasiko “Bana” Lehkosuon Honka viime kaudella todella koko ajan hyvin markkinoidun sloganinsa mukaista iloista, hyökkäävää futista? Todellisuudessa kylmät realiteetit muuttivat tiukoissa matseissa myös espoolaisten ideologiaa. Fakta on se, että Veikkausliigan kärkiseurat pelaavat aina voitosta ja pelityyliä muutetaan sen mukaan.

Parhaiten suomalaista jalkapalloa palvelee voittamisen kulttuurin kehittäminen. Saavutettu tulos on ainoa mittari, ei tapa, millä se on saavutettu. Jos viheriöllä nähdään todellista taistelua, jossa pelaajat antavat kaikkensa joukkueen puolesta, myös tapahtuman viihdyttävyys on taattu. Hyvä esimerkki tästä oli viime viikonlopun tasapeliin päättynyt TamU-Jaro -taisto, jossa vierasjoukkue oli hienon asenteensa myötä lähempänä maalintekoa puolustavasta pelityylistä huolimatta.

Radikaalimmat uudistajat ovat ehdottaneet sääntömuutoksia hyökkäävämmän pelityylin edistämiseksi. Kansainvälisessä jalkapalloyhteisössä vastaavaa keskustelua on käyty viimeksi Italian MM-kisojen jälkeen otteluiden maalikeskiarvojen romahdettua pohjalukemiin. Seurauksena oli muutama jalkapallomaailmaa järisyttänyt sääntömuutos. Voitosta sai muutosten jälkeen kolme pistettä ja puolustava joukkue ei saanut enää syöttää palloa oman maalivahtinsa käsiin.

Lajikulttuuri ja perinteet ovat jalkapallossa onneksi sen verran muita lajeja vakaammalla jalustalla, että kumouksellisia muutoksia pelin sääntöihin ei ole sittemmin nähty. Jalkapallon ystävät ymmärtävät, että peli sisältää maalien ohella myös muita nyansseja. Maaliahneen kärkimiehen ja huippuveskarin välinen voimainkoetus ei ole ainoa eeppinen kaksintaistelu vihreällä veralla.

Jokainen pelaa vahvuuksillaan. Suomalaisen jalkapallon vahvuudet näyttäisivät olevan hyvän joukkuepelin ja puolustuspelin suunnalla. Myös nämä osa-alueet voivat olla se peruskivi, jolle futiksen nousulle voidaan rakentaa jatkoa.

Vakiokierroksella on mukana vielä viimeisiä Englannin sarjojen koitoksia. Kohteina on viisi kappaletta Valioliigan otteluita. Kinkkiseksi tämän viikon rivin tekee se, että loput ottelut on napattu mukaan harvemmin kupongilla esiintyvästä Ykkös- ja Kakkosliigasta.

Tässä vaiheessa kautta seurat ovat hyvin erilaisissa tilanteissa. Monelle kauden viimeiset ottelut ovat merkityksettömiä, toiset juhlivat jo sarjanousua ja onnettomimmat surevat putoamista sarjaporrasta alemmaksi. Valioliigassa käydään Chelsean ja ManU:n mestaruustaiston lisäksi kuumaa taistelua putoamista vastaan. Panokset eivät voisi olla enää kovemmat ensimmäisessä kohteessa, kun yhteen iskevät vielä lisäpaunoja pistepussiensa pohjalle kaipaavat Fulham ja Birmingham. Lähes kaikki merkit ovat kohteessa pelattavia, mutta suurin luotto lähtee kotiedun myötä Fulhamille. Myöskin putoamiskamppailussa mukana oleva Reading lyö samaan aikaan kotonaan Tottenhamin kiristäen tilanteen äärimmilleen ennen viimeistä kierrosta.

Vakioveikkauksen peliaika päättyy lauantaina 3.5. klo 16.55. Kansan Uutiset suosittelee 64 merkin järjestelmää: 1(X), 1, 1, 1, 1, X(2), 2(X), 1(2), 1, 1(X), 1, 1, 2(X).

Kirjoitus on julkaistu Kansan Uutisten Viikkolehden vakiovihjepalstalla ke 30.4.2008.

JK. Rivillä peruskohteista kuusi oikein, vaihtorivillä kahdeksan. Eli metsään meni myös tällä viikolla.

Uudet isännät talossa

Englantilaisessa seurajalkapalloilussa on tapahtunut suuria mullistuksia viime vuosien aikana. Futis on muuttunut 2000-luvun alussa lopullisesti työväenluokan lauantaiharrastuksesta suuren luokan bisnekseksi. Perinteiset pienet paikalliset sijoittajat ovat joutuneet väistymään, kun valioliigaseurat ovat yksi toisensa jälkeen siirtyneet ulkomaisten multimiljardöörien käsiin. Monen jalkapallofanaatikon mielestä megaluokan sijoittajien invaasio sumujen saarille on ollut pelkästään positiivinen asia. Ulkomaisen kovan rahan ja huippupelaajien myötä Valioliigasta on tullut maailman rikkain ja seuratuin jalkapallosarja. Kolikolla on kuitenkin kääntöpuolensa. Englannissa on noussut suuri huoli lajin tulevaisuudesta.

Seurojen omistussuhteet alkoivat todella muuttua vuonna 2003, kun venäläisoligarkki Roman Abramovitsh osti talousongelmissa kärvistelleen lontoolaisseura Chelsean. Hämäräperäisin keinoin omaisuutensa keränneen Abramovitshin rakkaus jalkapalloon näytti varsinkin seuran kannattajien leirissä aidolta, joten suuria huolia kaupan seurauksista ei esitetty. Menestystä on toki tullut. Kalliista maustaan tunnettu venäläisliikemies on pumpannut Chelseaan satoja miljoonia puntia viime vuosien aikana ja nostanut seuran pysyvästi Euroopan huipulle.

Amerikkalainen Malcolm Glazer poltti kaksi vuotta sitten 790 miljoonaa puntaa Manchester Unitedin osake-enemmistön hankkimiseen. ManU:sta on sittemmin tullut Glazerin rahantekokone, jota voidaan käyttää tarvittaessa työkaluna herran muiden bisnesten vahvistamiseksi. Aiemmin velattomalla seuralla onkin nyt niskassaan riskibisneksen myötä 600 miljoonan punnan lainataakka. Glazerin onnistuneen operaation jälkeen valioliigaseuroista ulkomaiseen omistukseen ovat siirtyneet muun muassa West Ham, Liverpool ja Manchester City.

Joidenkin asiantuntijoiden mielestä ulkomaalaisten saapuminen Englantiin on ollut paras asia, mitä lajille on pitkiin aikoihin tapahtunut. Suuret sijoittajat ovat pelastaneet velkaiset seurat tuholta ja tehneet Valioliigasta maailman tunnetuimman urheilubrändin. Useiden kriitikoiden mukaan uudet omistajat ovat kuitenkin kiinnostuneita ainoastaan omasta taloudellisesta menestyksestään ja maineestaan. Ketään ei aidosti kiinnosta sijoittaa englantilaisiin nuoriin pelaajiin tai ylläpitää hyviä suhteita seurojen kannattajiin. Päällisin puolin brittifutis elää kukoistuskauttaan, mutta ruohonjuuritasolla voidaan pahoin.

Kenenkään ei käy kiistäminen, että Valioliiga on karkaamassa alkuperäisen työväenluokkaisen kannattajajoukon ulottumattomiin. Lippujen hinnat ovat moninkertaistuneet viime vuosina ja monella paikallisella kannattajalla ei ole enää varaa käydä otteluissa. Jalkapallounelmia halutaan nyt tarjota pääosin ulkomaisille katsojille television maksukanavien kautta. Taloudellisesti ajatellen trendi on myönteinen. Rahaa tulee ovista ja ikkunoista uusien miljoonaluokan televisiosopimusten myötä. Kannattajille ja maajoukkueelle tuleva hyöty on kuitenkin erittäin kyseenalainen.

Englannissa jalkapallo ei ole elämän ja kuoleman kysymys. Se on jotakin vielä suurempaa: jalkapallo on kansakuntaa muovaava ja yhdistävä tekijä, jota on osuvasti kuvattu englantilaisen työväenluokan uskonnoksi. Nykytrendiä kritisoivien asiantuntijoiden mielestä uuden vuosituhannen alkuvuosien ulkomaalaisjohtoinen brittifutiksen brändäys uhkaa tätä yhteiskunnan kivijalkaa. Oli totuus sitten mikä tahansa, trendin lopulliset vaikutukset ovat nähtävissä vasta lähivuosina. Sitä ennen on varmaa, että uusia kauppoja syntyy kuin sieniä sateella. Halusivat englantilaiset tätä tai eivät.

Lauantain vakiokierros on veikkaajien kannalta harvinaisen kimurantti tapaus. Kupongilla on neljä Valioliigan ja 9 Mestaruussarjan kamppailua. Riviä kannattaa lähteä rakentamaan kolmen varman kautta. Kohteessa 3 rugbykaupungin joukkue Wigan vienee täydet kolme pistettä heikkona vierailijana tunnetun Fulhamin kustannuksella. Kuutoskohteessa Norwich on vahvoilla epätasaisesti pelanneen Crystal Palacen saapuessa vierailulle Itä-Angliaan. Vahvasti kauden avannut Charlton kelpaa kertoimien puolesta pelattavaksi kohteessa 12. Mielenkiintoinen haku on painotusten puolesta viimeisen kohteen Blackpool, joka kohtaa vieraissa Burnleyn. Kotijoukkue on kohteessa selkeästi ylipelattu. Vierasvoitto on kuitenkin alkukauden otteet huomioon ottaen hieman kaukaa haettu vaihtoehto. Liikkeelle kannattaa lähteä siis ristivarmistuksella, jolla on mahdollista pudottaa useita kuponkeja kilpailusta pois.

Vakioveikkauksen peliaika päättyy lauantaina 15.9. klo 16.55. Kansan Uutiset suosittelee 64 merkin järjestelmää: 1(X), 1(2), 1, 1, X(1), 1, 2, 1, 2(1), 1, 1(2), 2, X(1).

Kirjoitus on julkaistu Kansan Uutisten Viikkolehden vakiovihjepalstalla 14.9.2007.

JK: 6+2 oikein.

%d bloggaajaa tykkää tästä: