Messiaskompleksi

Palloliiton puheenjohtajapelissä nähtiin viime viikolla mielenkiintoinen käänne, kun eduskunnan puhemies Sauli Niinistö nostettiin näyttävästi esiin keskustelussa järjestön tulevasta nokkahahmosta. Suurta kansansuosiota nauttiva kokoomusmessias on joidenkin arvioiden mukaan jo purjehtimassa varmaan voittoon tulevissa presidentinvaaleissa. Nyt Niinistö on hakemassa lisänostetta aktivoitumalla jalkapalloväen suuntaan.

Osa futisväestä on ottanut Niinistön ehdokkuuden vastaan ylistävin sanankääntein. Kannattajien visioissa Niinistön valinnan myötä taivaalta alkaa sataa kultaa Palloliiton kassaan ja lajin arvostus Suomessa nousee välittömästi lajiniilojen jo pitkään toivomalle korkealle tasolle. Ylistyslaulusta puuttuu vain säkeistö, jossa Super-Sauli hyppää itse viheriölle Litmasen nappulakenkiin ja johdattaa Huuhkajat omin jaloin arvokisoihin.

Niinistön talousosaaminen, laajat yhteiskunnalliset suhteet ja valtakunnallinen näkyvyys on nostettu keskiöön valintakriteereitä pohdittaessa. Näissä asioissa eivät arvostelijat ole nähneet eteenpäinmenoa Pekka Hämäläisen kaudella. Kokoomusvaikuttajan puolestapuhujat näkevät Palloliiton tarvitsevan uuden oraakkelin nykyisen homehtuneena pidetyn johdon tekemiä tuhoja korjaamaan.

Hämäläiseen on jo pitkään suhtauduttu erittäin kriittisesti laji-ihmisten keskuudessa. Ristiriitaista Niinistö-keskustelun kannalta on kuitenkin se, että Hämäläinen on keskittynyt toiminnassaan nimenomaan rakentamaan vahvempia yhteiskuntasuhteita jalkapallon aseman parantamiseksi niin kotimaassa kuin kansainvälisissäkin kabineteissa.

Nykyjohdon saavutuksista on useita erilaisia mielipiteitä. Suomalaisen huippujalkapallon tulevaisuuden kannalta tärkein viime vuosina tehty kabinettipäätös on kuitenkin ollut EM-kisojen laajentaminen 24 joukkueen turnaukseksi. Ainakin tässä Hämäläisen voidaan katsoa onnistuneen.

Henkilöpalvontaa lähentelevä suhtautuminen Niinistöön on ihmetyttänyt monia. Suurin ongelma Niinistön ehdokkuudessa liittyy eduskunnan puhemiehen muihin suunnitelmiin.

Miten vaativaa puhemiehen tehtävää tällä hetkellä hoitava ja presidenttipeliin myöhemmin osallistuva henkilö kykenee johtamaan laajaa jalkapallon kattojärjestöä, hoitamaan kansainvälisiä suhteita ja samanaikaisesti uudistamaan liiton tulevaisuuden toimintastrategioita? Onko Niinistö vain varmistelemassa itselleen positiivisia asetelmia presidenttipeliin? Kukaan ei ole vielä kuullut Niinistön visiota Palloliiton kehittämiseksi.

Liiton johtoon tarvitaan jalkapallokenttää tunteva henkilö, jolla on positiivinen suhtautuminen urheiluun ja liikunnan kehittämiseen. Vaikka laittaisi minkälaiset taikalasit tahansa päähänsä, ei voi nähdä Niinistön täyttävän näitä kriteereitä. Lajitausta on olematon ja valtionvarainministerinä toimiessaan Niinistö tunnettiin lähinnä liikuntapaikkojen rakentamisen lisäämisen vastustajana.

On selvää, että johtoon tarvitaan laji- ja urheiluihminen, joka pystyy sitoutumaan tehtävään. Vihreän veran kuvioista ulkona oleva sivustakatsoja ei pysty hommaa klaaraamaan.

Vakiokupongilla Suomen sarjat rullaavat täyttä vauhtia eteenpäin ennen kesäkuista nuorten EM-kisojen aiheuttamaa taukoa. Kohteiden joukossa on kuusi Veikkausliigan, 5 Ykkösen ja kaksi Kakkosen taistoa.

Viikon varmat löytyvät kohteista 1, 3, 7. Liigakärkeen Inter-voitolla noussut Haka kohtaa kotonaan KuPS:n. Kuopiolaiset taistelevat putoamista vastaan. Vaikka joukkueen pelitapa onkin myönteisellä tavalla aktiivinen, koko ajan otteitaan parantaneen Hakan ylivoima vie mielenkiinnon tästä kohteesta.

Kolmoskohteen hyvävireisen FF Jaron tehokas hyökkäys on puolestaan liian vahva vaisusti aloittaneen nousija-JJK:n epävarmalle puolustuslinjalle. Kotivoitto.

Vierasvoittoa kannattaa hakea kohteeseen 7. KooTeePeetä vastaan ottelutapahtumia suvereenisti hallinnut Atlantis on tekemässä uutta tulemista Ykkösen keskikastiin vaisuhkon alkukauden jälkeen. Kiiston taso ei sarjaan riitä ja nyt ei auta edes kotietu. Pisteet matkaavat Helsinkiin.

Vakioveikkauksen peliaika päättyy sunnuntaina 31.5. klo 18.25. Kansan Uutiset suosittelee 64 merkin järjestelmää: 1, 2(X), 1, 1, X(2), 1(2), 2, 2(X), 1(X), 1(2), X, 1, 1.

Kirjoitus on julkaistu Kansan Uutisten Viikkolehden vakiovihjepalstalla pe 29.5.2009.

JK: 3+1 oikein. Kammottava tulos.

Minne menet, Veikkausliiga?

Ennätystasaiseksi ja huippukiinnostavaksi povattu kotimainen liigakausi on potkaistu käyntiin varsin hämmentyneissä tunnelmissa. Tunnuksenomaista kevätkauden otteluille ovat olleet tyhjät katsomot ja perunapeltoa muistuttavat peliareenat. Yleisömäärät ovat kääntyneet laskuun ja medianäkyvyys on ollut valitettavan heikolla tasolla.

Kotimaisen jalkapalloilun pääsarjan visio on kehittyä Suomen suosituimmaksi urheilusarjaksi vuoden 2011 loppuun mennessä. Tavoite on varmasti tarpeeksi kunnianhimoinen. Tuote ei ole kuitenkaan kaikilta osin kunnossa. Veikkausliigan markkinointi on epäonnistunut pahasti. Yleisö on äänestänyt jaloillaan ja esimerkiksi Helsingissä HJK:n yleisömäärät ovat olleet heikompia kuin moneen vuoteen.

Vuosi 2009 on monella tapaa ainutlaatuinen suomalaiselle jalkapalloilulle. Alle 21-vuotiaiden maajoukkue selviytyi Ruotsissa pelattaviin EM-kisoihin, joissa se haastaa maailman jalkapalloeliittiin kuuluvat suurmaat. Loppukesästä Suomessa pelataan naisten EM-kisat, joissa kotijoukkueella on loistavat mahdollisuudet toistaa Englannin vuoden 2005 kisojen superyllätys ja edetä aina välieriin saakka. Samaan aikaan miesten maajoukkue kamppailee vielä vahvasti pääsystä Etelä-Afrikassa ensi vuonna järjestettäviin MM-kisoihin.

Maajoukkuetasolla on siis tapahtunut edistysaskeleita, mutta Veikkausliiga ei ole pystynyt hyödyntämään tätä hypeä juuri lainkaan. Kotimaan sarjoissa suunta on ollut taaksepäin.

Syitä taantumalle löytyy monia. Liigan imago ei edelleenkään vastaa sen pelillistä tasoa. Kuvitelma liigan tason huonoudesta on hakattu syvälle suomalaisen penkkiurheilijan ajatuksiin. Fanaattisimmat kannattajat kyllä käyvät katsomoissa vanhaan malliin, mutta Veikkausliigan pitää pystyä tavoittamaan lajiniilojen ohella myös suuri yleisö nykyistä paremmin. Tarvitaan vastakkainasettelua ja draamaa. Takavuosien ”Tunnusta väriä” -kampanja oli hyvä alku, mutta tällä kaudella vastaavasta tunteita herättävästä markkinoinnista on jostain syystä luovuttu.

Toinen ongelma on se, että liigan otteluohjelma on tälläkin kaudella repaleinen kuin lokakuu rockyhtye Miljoonasateen hittibiisissä. Ottelut on ripoteltu kesäviikoille pitkin poikin ja täysin epäjohdonmukaisesti. Tavallinen peruskatsoja on täysin kujalla siitä, minä viikonpäivänä pelataan ja mihin aikaan.

Draaman kaaren kehittymisen ja sarjan jatkuvuuden kannalta olisi parasta, että pelipäivät ja alkamisajankohdat ovat toistuvia. Nyt eletään aivan liiaksi muiden lajien ja tapahtumien ehdoilla, mikä on aiheuttanut suorastaan koomisia tilanteita jo kevätkauden ohjelmassa. Esimerkiksi VPS-Jaro -ottelu siirrettiin Vaasassa järjestettävien ravien takia. Minkä ihmeen takia Suomen kiinnostavammaksi urheilubrändiksi pyrkivä Veikkausliiga on valmis tällaisiin ottelusiirtoihin?

Lajin kattojärjestössä puhaltavat pian uudet tuulet pitkäaikaisen puheenjohtajan Pekka Hämäläisen väistyessä uusien tekijöiden tieltä. Myös Veikkausliigassa tulisi pohtia henkilövaihdoksia, mikäli suunta jatkuu nykyisen kaltaisena. Toimitusjohtaja Jan Waldenin eväät on kohta syöty loppuun.

Vakiokupongilla mennään Englannin Valioliigan ratkaisuotteluiden merkeissä. Mukana on viime viikon tapaan myös tukku Saksan Bundesliigan taistoja. Ohjelmassa on bonuskierros, joten lauantaina jaetaan kaikkien toteutuvien voittoluokkien kesken jopa 200 000 euroa.

Taulukon keskivaiheille itsensä asemoineiden joukkueiden veikkaaminen on tällä viikolla haastavaa, sillä motivaatio voi olla monella kadoksissa panosten puuttuessa otteluista.

Varmoja kannattaa lähteä hakemaan Saksassa pelattavista otteluista. Mestaruustaistossa on mukana vielä neljä joukkuetta, joista kaikki ovat tulessa lauantaina. Bayern München kohtaa vieraissa pahasti hyytyneen kyläseura Hoffenheimin ja ottanee taistosta täydet pisteet. Kapuloita Wolfsburgin mestaruusvaunujen rattaisiin viime viikonloppuna syöttänyt Stuttgart saa puolestaan vierakseen Cottbusin, jonka vuotava puolustus ei mahda huippukuntoiselle Mario Gomezille mitään. Varma ykkönen.

Vakioveikkauksen peliaika päättyy lauantaina 16.5. poikkeuksellisesti jo klo 16.25. Kansan Uutiset suosittelee 64 merkin järjestelmää: 1, 1, 2(X), 1(2), 1(2), X(1), 2(1), 1, 2(X), 1, 2, 1, 1.

Kirjoitus on julkaistu Kansan Uutisten Viikkolehden vakiovihjepalstalla pe 15.5.2009.

JK: 5+4 oikein.

Palloliitto etsii uutta sateentekijää

Roy Hodgsonin aikakausi Suomen jalkapallomaajoukkueen päävalmentajana päättyi EM-karsintoihin. Lopulta Fulhamia kuiville nostamaan siirtyneen sympaattisen englantilaisen lähtö on selkeä menetys suomalaiselle jalkapalloilulle. Viimeisen ottelun pettymyksestä huolimatta menneet karsinnat olivat Suomen osalta menestyksekkäät. Maajoukkueemme ei ole koskaan ollut lähempänä kisapaikkaa kuin syksyllä 2007.

Vaikka Hodgsonia onkin arvosteltu passiivisesta taktiikasta otteluissa lohkon heikompia joukkueita vastaan, kokonaisarvosana karsintaurakasta nousee lähelle kiitettävää. Antti Muurisen ajan viihdyttävä, mutta yltiöpäisen hyökkäävä pelitaktiikka vaihtui puolustavampaan ja pelaajiston ominaisuudet paremmin huomioon ottavaan tyyliin Hodgsonin valtakaudella. Vaikka tehottomuus vaivasikin Huuhkajia aika ajoin, joukkue ylsi hienoihin suorituksiin lohkon kovia maita vastaan. Ainoa tappio surullisen Bakun vierailun ohella tuli kotona Serbiaa vastaan. Olisi ollut upeaa, jos Hodgson olisi päättänyt jatkaa tehtävässä vielä seuraavissa karsinnoissa. Tätä mieltä oli myös enemmistö maajoukkueen pelaajista. Toisin kuitenkin kävi ja uusi sateentekijä on nyt tilauksessa.

Palloliiton päävalmentajahaku päättyi vuoden lopussa ja parhaillaan puheenjohtaja Pekka Hämäläisen toimistossa käydään läpi tehtävään halukkaiden papereita. Suomi tarvitsee valmentajan, joka pystyy jatkamaan Hodgsonin EM-karsinnoissa aloittamaa työtä. Ehdokkaita on monia ja loppusuoran listalta löytyy useita hyviä sellaisia. Pesti on houkutteleva monesta syystä. Tien raivaaminen Etelä-Afrikan MM-kisoihin takaisi valmentajalle kulttimaineen vuosikymmeniksi Suomessa. Kovasta lohkosta rannalle jääminen ei olisi katastrofi kuin fanaattisimpien suomalaisten jalkapallokannattajien mielestä. Menestyminen Suomen peräsimessä voisi olla monelle valmentajalle lopullinen läpimurto kansainväliselle huipulle.

Vedonlyöntitoimistot tarjoavat tällä hetkellä pienimpiä kertoimia herroille Stuart Baxter, Martti Kuusela ja Horst Köppel. Ainoa varteenotettava suomalainen vaihtoehto, 1980-luvulla maajoukkuetta valmentanut Kuusela lienee jo katsottu kortti, joten katseet kääntyvät ulkomaan valmentajavelhojen suuntaan. Ari Hjelm ja Mika-Matti Paatelainen ovat mielenkiintoisia tulevaisuuden nimiä, mutta ex-maajoukkuehyökkääjien on vielä parempi kasvaa korkoa seurajoukkuepuolella. Vasta aika näyttää sen, kasvaako näistä raakileista kovan tason kansainvälisiä valmentajia. Jalkapallofanien äänestyksessä suurimman suosion uudeksi luotsiksi kerännyt Jari Litmanen lienee myöskin ajankohtainen nimi vasta tulevina vuosina.

Huhupuheet ovat yhdistäneet myös muita kiehtovia jalkapallopersoonia päävalmentajapalettiin. Eräs heistä on takavuosien maalivahtilegenda Walter Zenga. Ex-italoveskarin agentin mukaan Zenga neuvottelee kuitenkin parhaillaan Bulgarian liiton kanssa maajoukkuevalmentajan pestistä. Parempi näin, sillä Suomen tapauksessa on selvää, että uuden päävalmentajan on tultava Pohjois-Euroopasta tai Brittein saarilta. Kulttuurierot eteläisen Euroopan maiden kanssa nousisivat lähes varmuudella menestyksen esteeksi.

Kirjoitus on julkaistu Kansan Uutisten Viikkolehden vakiovihjepalstalla 4.1.2008.

%d bloggaajaa tykkää tästä: