Mixulle työrauha

Kotimaista valmentajaa Huuhkajien ruoriin vaatinut suomalainen futisväki sai viime viikolla haluamansa, kun Palloliitto valitsi A-maajoukkueen uudeksi päävalmentajaksi Mika-Matti Paatelaisen. 44-vuotias Mixu on kerännyt mainetta ja kunniaa viimeksi skotlantilaisen Kilmarnockin luotsina. Paatelainen muistetaan myös maajoukkueen pitkäaikaisena target-hyökkääjänä. Maaleja Mixu onnistui takomaan 18 kappaletta pelaamissaan 70 A-maaottelussa. Kaikkien aikojen maalintekijätilastossa tuolla määrällä irtoaa viides sija.

Asiantuntijat ovat ladanneet runsaasti paineita Paatelaisen leveille harteille. Huuhkajilta odotetaan menestystä tulevien vuosien arvokisakarsinnoissa. Samalla Mixun tulisi nostaa koko kotimainen futisskene taantumasta takaisin nousujohteiselle uralle.

Kaiku askelten on kovin tuttu. Paatelaisen edeltäjiltä, Roy Hodgsonilta ja Stuart Baxteriltä odotettiin yhtä lailla kokonaisvaltaisia uudistustoimia suomalaisen jalkapallon kehittämiseksi. Tulokset jäivät kuitenkin laihoiksi. Baxterin kauden loppuvaiheita leimasivat hajaannus ja surkeat tulokset, jotka koituivat lopulta britin kohtaloksi. Puolustusvoittoista pelityyliä suosinut Hodgson rakensi puolestaan menestyvän joukkueen, joka oli kivenheiton päässä kisapaikasta. Kentän ulkopuolella tehty työ jäi kuitenkin vaikutukseltaan vähäiseksi.

Maajoukkueluotsi on liian monelle vapahtaja, jonka odotetaan muuttavan kertaheitolla veden viiniksi. Eikö olisi jo aika reilun työnjaon, jossa maajoukkueen päävalmentaja hoitaa oman tehtävänsä ja liiton toimisto organisaation kehittämisen? Kaiken tämän tulee tietysti toimia koordinaation kautta, jossa kaikki työskentelevät saumattomasti yhteisen päämäärän eteen.

Palloliiton manageri- ja päällikköarmeijalla pitäisi olla riittävä määrä käsiä ja päitä toiminnan kehittämistyöhön ruohonjuuritasolta lähtien. Valitettavasti tekemisen oma taso ei ole riittänyt. Tällöin ainoaksi vaihtoehdoksi on jäänyt toiveiden ja paineiden kasaaminen ulkopuolelta tulevan uuden tekijän harteille. Näin kävi myös liiton nykyistä puheenjohtajaa Sauli Niinistöä valittaessa.

Suomalainen jalkapallo on ajautunut pahimpaan kriisinsä miesmuistiin. Liitto on puuhastellut sarjajärjestelmämuutosten parissa ja tehnyt Suomen Cupista entistäkin suuremman vitsin. Visio 2020:n hengessä on maalailtu näyttäviä tulevaisuuden tavoitteita huipputasolle, mutta samalla seurojen ja junioripuolen tukeminen on jäänyt paitsioon.

Resurssipuolella on menty taaksepäin ja se on johtanut tilanteeseen, jossa valtaosa liigaseuroista on pahoissa taloudellisissa ongelmissa. Lisenssifarssi ehtojen kiristämisineen ei tätä vallitsevaa asiaintilaa muuta mihinkään. Lisäksi syntyneellä vedonlyöntiskandaalilla on oma sivujuonteensa, joka koskee raskauttavasti myös Palloliittoa.

Liiton kädettömän toiminnan aiheuttamaa alennustilaa ei saa nyt kääntää Paatelaisen ristiksi. Viheriöllä Mixulla on varmasti paljon annettavaa suomifutikselle, jos intohimoisesti lajiin suhtautuvalle valmentajalle annetaan tilaa hengittää ja rakentaa A-maajoukkuetta rauhassa.

Paatelainen on itse todennut Huuhkajien pelityylin rakentuvan jatkossa edelleen raudanlujan puolustuksen kautta. Haasteita riittää, vaikka Mixun joukkueissa asenne ja pelikuri ovat olleet aina valiotasoa. Poissa ovat niin Jussi Jääskeläinen, Sami Hyypiä kuin moni muukin entinen Huuhkajien runkopelaaja. Mitat täyttävien maaliruiskujen puute on myös suuri kanto kaskessa tiellä kohti arvokisapaikkaa.

Nykyisellä miehistöllä ei kuuhun mennä, mutta potentiaalia on kotitarpeiksi asti. Nyt on tärkeää, että Mixulle annetaan työrauha. Hyviä tuloksia saadaan aikaan vain pitkäjänteisellä työllä.

Monella vakiokupongin englantilaisjoukkueiden pelaajilla on perhosia vatsassa. Kausi lähenee huipentumaansa ja mestaruus- sekä putoamistaiston osalta kierroksella nähdään useita mielenkiintoisia taistoja.

Valioliigassa West Bromwich on noussut viime kierroksilla pohjalta ylöspäin ja saa nyt vastaansa Mestareiden liigasta pudonneen Chelsean, jonka panokset ovat loppukauden otteluissa vähäiset. Kohteeseen kannattaa siis haistella yllätystä. Kakkonen ykkösvarmistuksella.

Cardiff ja Leeds ovat Championshipin varmimpia kotivoittajia, mutta vierasosaamiseen kannattaa luottaa kohteessa 12, jossa Millwall matkaa Coventryn vieraaksi. Lontoolaisten kuntopuntarin viisari sojottaa voimakkaasti ylöspäin.

Vakioveikkauksen peliaika päättyy lauantaina 16.4. klo 16.55. Kansan Uutiset suosittelee 64 merkin järjestelmää: 2(1), 1, 1(X), 1(X), X, 1, X(2), 1, 1, 1, 1(X), 2, 1(X).

Kirjoitus on julkaistu Kansan Uutisten Viikkolehdessä 15.4.2011.

Palloliitto etsii uutta sateentekijää

Roy Hodgsonin aikakausi Suomen jalkapallomaajoukkueen päävalmentajana päättyi EM-karsintoihin. Lopulta Fulhamia kuiville nostamaan siirtyneen sympaattisen englantilaisen lähtö on selkeä menetys suomalaiselle jalkapalloilulle. Viimeisen ottelun pettymyksestä huolimatta menneet karsinnat olivat Suomen osalta menestyksekkäät. Maajoukkueemme ei ole koskaan ollut lähempänä kisapaikkaa kuin syksyllä 2007.

Vaikka Hodgsonia onkin arvosteltu passiivisesta taktiikasta otteluissa lohkon heikompia joukkueita vastaan, kokonaisarvosana karsintaurakasta nousee lähelle kiitettävää. Antti Muurisen ajan viihdyttävä, mutta yltiöpäisen hyökkäävä pelitaktiikka vaihtui puolustavampaan ja pelaajiston ominaisuudet paremmin huomioon ottavaan tyyliin Hodgsonin valtakaudella. Vaikka tehottomuus vaivasikin Huuhkajia aika ajoin, joukkue ylsi hienoihin suorituksiin lohkon kovia maita vastaan. Ainoa tappio surullisen Bakun vierailun ohella tuli kotona Serbiaa vastaan. Olisi ollut upeaa, jos Hodgson olisi päättänyt jatkaa tehtävässä vielä seuraavissa karsinnoissa. Tätä mieltä oli myös enemmistö maajoukkueen pelaajista. Toisin kuitenkin kävi ja uusi sateentekijä on nyt tilauksessa.

Palloliiton päävalmentajahaku päättyi vuoden lopussa ja parhaillaan puheenjohtaja Pekka Hämäläisen toimistossa käydään läpi tehtävään halukkaiden papereita. Suomi tarvitsee valmentajan, joka pystyy jatkamaan Hodgsonin EM-karsinnoissa aloittamaa työtä. Ehdokkaita on monia ja loppusuoran listalta löytyy useita hyviä sellaisia. Pesti on houkutteleva monesta syystä. Tien raivaaminen Etelä-Afrikan MM-kisoihin takaisi valmentajalle kulttimaineen vuosikymmeniksi Suomessa. Kovasta lohkosta rannalle jääminen ei olisi katastrofi kuin fanaattisimpien suomalaisten jalkapallokannattajien mielestä. Menestyminen Suomen peräsimessä voisi olla monelle valmentajalle lopullinen läpimurto kansainväliselle huipulle.

Vedonlyöntitoimistot tarjoavat tällä hetkellä pienimpiä kertoimia herroille Stuart Baxter, Martti Kuusela ja Horst Köppel. Ainoa varteenotettava suomalainen vaihtoehto, 1980-luvulla maajoukkuetta valmentanut Kuusela lienee jo katsottu kortti, joten katseet kääntyvät ulkomaan valmentajavelhojen suuntaan. Ari Hjelm ja Mika-Matti Paatelainen ovat mielenkiintoisia tulevaisuuden nimiä, mutta ex-maajoukkuehyökkääjien on vielä parempi kasvaa korkoa seurajoukkuepuolella. Vasta aika näyttää sen, kasvaako näistä raakileista kovan tason kansainvälisiä valmentajia. Jalkapallofanien äänestyksessä suurimman suosion uudeksi luotsiksi kerännyt Jari Litmanen lienee myöskin ajankohtainen nimi vasta tulevina vuosina.

Huhupuheet ovat yhdistäneet myös muita kiehtovia jalkapallopersoonia päävalmentajapalettiin. Eräs heistä on takavuosien maalivahtilegenda Walter Zenga. Ex-italoveskarin agentin mukaan Zenga neuvottelee kuitenkin parhaillaan Bulgarian liiton kanssa maajoukkuevalmentajan pestistä. Parempi näin, sillä Suomen tapauksessa on selvää, että uuden päävalmentajan on tultava Pohjois-Euroopasta tai Brittein saarilta. Kulttuurierot eteläisen Euroopan maiden kanssa nousisivat lähes varmuudella menestyksen esteeksi.

Kirjoitus on julkaistu Kansan Uutisten Viikkolehden vakiovihjepalstalla 4.1.2008.

%d bloggaajaa tykkää tästä: