You are currently browsing the tag archive for the ‘lisenssifarssi’ tag.

Suomen kesä on edennyt jo hyvän matkaa toiselle puoliajalle, mutta miesten Ykkösessä ollaan menossa vasta jälkimmäisen 45-minuuttisen alkumetreillä.

Kauden yllättäjäjoukkue on ollut PK-35 Vantaa, joka on linnoittautunut voimakkaasti nousutaistoon. Vantaalaiset onnistuivat hyödyntämään kotiottelupainotteisen kevätohjelmansa ja ovat sysäämässä sarjan ennakkosuosikkeina pidetyt AC Oulun ja FC Lahden sivuraiteille kamppailussa liiganoususta.

Myyrmäen hienolla stadionilla kotiottelunsa pelaava Pallokerho on esiintynyt aikaisemminkin loistavasti kevätkaudella, mutta useimmiten polttoaine on loppunut viimeistään juhannuksen tienoilla.

Nyt ääni kellossa on muuttunut. Talvella puikkoihin tullut Pasi Pihamaa on laittanut joukkueen talviharjoitteluun uutta rotia, joten vahvaan joukkuepelaamiseen pelifilosofiansa pohjaava PK-35 roikkunee kärkikahinoissa vielä syksyn viimoissakin.

Viime syksynä liigasta pudonnut FC Lahti ajelehti epätietoisuuden tilassa vain pienen synkän talvisen hetken verran. Seura kasasi nopeasti Ykkösen tasolle pätevän ryhmän ja palkkasi joukkueen valmentajaksi viimeksi Pietarsaaressa vaikuttaneen Tommi Kautosen.

Uuden luotsin osaamista ehdittiin kritisoida laajalti jalkapallopiireissä ja myös omien joukoissa. Kauden ensimmäinen puolisko on kuitenkin osoittanut, että Kautosen johdolla pikapaluu liigaan ei ole utopiaa.

Alkukausi on sujunut Lahdessa mainiosti ja kärkikamppailu PK-35:ta vastaan veti Kisapuistoon yli neljä tuhatta katsojaa, joten radiomastojen juurella voidaan puhua todellisesta futisbuumista. Ryhmän rinki on varsin kapea, joten mahdolliset loukkaantumiset ajaisivat ”Kuhnureiden” nousuvankkurit juoksuhiekkaan.

AC Oulun tilanne oli talvella pahasti sekaisin lisenssiongelmien takia, mutta paluu legendaariselle Raatin stadionille ja ryhtiliike taustoissa ovat sementoineet seuran kaupungin ykkösasemaan. Tämän osoitti viimeistään kesäkuun paikallisderby.

AC Oulu purjehti ensimmäiset kymmenen kierrosta voimakkaassa myötätuulessa, kunnes pelinrakenteluun liittyvät ongelmat aiheuttivat takapakkia pistejahdissa. Joukkue ei kyennyt enää luomaan tarvittavaa määrää tekopaikkoja.

Oululaiset kohtaavat seuraavan viiden kierroksen aikana kotonaan neljä heikompaa joukkuetta. Näistä peleistä kaivataan riittävää pistepottia. Muussa tapauksessa nousutaisto karkaa AC Oulun ulottumattomiin.

Myös kovan kärkikolmikon takana riittää haastajia. Ykkösessä vuosikaudet viihtynyt ja liigassakin kerran piipahtanut Viikingit väijyy kärkiseuroja näköetäisyyden päässä. Viikingit ilmoittautui voimalla nousutaistoon viimeistään maanantain Kotka-voiton jälkeen.

Palloliiton masinoima sarjajärjestelmäuudistus aiheuttaa myös tällä kaudella melkoista myllerrystä Ykkösen joukkuekavalkadissa. Tällä kaudella sarjassa pelaa kolmetoista joukkuetta. Ensi vuodeksi määrä supistuu kymmeneen.

Alueellisesta näkökulmasta tarkasteltuna uudistus on katastrofi. On mahdollista, että tällä kaudella esimerkiksi Keski-Pohjanmaan ja Pohjois-Karjalan kaltaiset suuret maakunnat menettävät futisjoukkueen valtakunnalliselta tasolta. Samalla lajin piiristä katoaa moni sponsori ja paikallisille tärkeä esikuva. Palloliiton valitsema linjaus ei tue jalkapallon kehittämistä ruuhka-Suomen ja suurten kasvukeskusten ulkopuolella. Uskonkin, että johtohahmojen vaihtuessa muutaman vuoden sisällä sarjajärjestelmää muutetaan uudestaan ja tällä kertaa joukkuemäärää tullaan kasvattamaan.

Sunnuntain kotimaiseen jalkapalloon keskittyvältä vakiokupongilta on bongattavissa muutama maukas ideavarma.

Kohteessa 1 TPS saa vieraakseen Hongan Espoosta. Molemmat joukkueet kokivat viime viikolla karvaat eurotappiot. Mollivoittoisesti sujuneen liigan jatkaminen tässä tilanteessa ei ole varmasti herkkua kummallekaan. TPS:n hyökkäyspeli on kärsinyt Toni Kolehmaisen loukkaantumisesta, joten kohteeseen rohkeasti varma kakkonen.

Ykkösen puolella FC Hämeenlinna kohtaa Viikingit kohteessa 7. FC Hämeenlinnan peleissä ovat maaliverkot pullistelleet molemmissa päädyissä tällä kaudella. Kotona joukkue ei ole voittanut vielä kertaakaan, mutta tilastokummajainen poistuu varmasti jossain vaiheessa. Viikingit kaatui keväällä Helsingissä, joten lääkkeet vuosaarelaisten nujertamiseen löytyvät takataskusta. Varma ykkönen.

Vakioveikkauksen peliaika päättyy sunnuntaina 31.7. klo 18.25. Kansan Uutiset suosittelee 64 merkin järjestelmää: 2, X(2), 1(X), X, 1, 2(X), 1, 1, 2(X), 1(X), 2, 1, 2(X).

Mainokset

Fanaattisimpien kannattajien kansoittamilla suomalaisilla jalkapallofoorumeilla on puhuttu jo pitkään tuularikatsojista. Nimitys viittaa suomalaisten kansallisasuun eli tuulipukuun ja samalla varsinkin 1990-luvulla katsomoissa vallinneeseen hartaaseen tunnelmaan. Stadioneiden tuolloin vaisua ääniraitaa on ironisoitu vitsailemalla tuulipukujen kahinan olleen tärkein elementti lehtereiden äänimaailmassa.

Tuulari-sanalla oli alun perin puhtaasti halveksiva merkitys, mutta nykyisin sillä tarkoitetaan lähinnä sellaisia peruskatsojia, jotka eivät osallistu ääneenkannattamiseen varsinaisten faniryhmien mukana. Nämä katsojat ovat tietysti seuroille ja niiden yhteyteen muotoutuneille yhteisöille vähintäänkin yhtä tärkeitä kuin fanaattisempi hc-kannattajien osasto.

Eurooppalaistyylinen kannattajakulttuuri rantautui Suomeen kannatuslauluineen ja tifoineen kunnolla vasta 2000-luvulla. Sitä ennen tuularikansa edusti suomalaista jalkapallokulttuuria kaikissa muodoissaan.

Mittavia omaan seuraan liittyviä rakkaustarinoita löytyy kotimaisten katsomoiden kaikista sektoreista. Jalkapallo on liikuttanut massoja pitkään myös Suomessa. Esimerkkejä löytyy useita. Legendaarinen Hakan maaliruisku Juhani Peltonen muistelee kirjassaan vuoden 1960 cup-finaalia Haka-RU-38, jota seurasi paikan päällä arviolta 2 500 koskilaisten kannattajaa. Cup-juna toi Helsinkiin 1 500 jalkapallointoilijaa ja loput saapuivat paikalle omilla kyydeillään.

Nämä katsojat olivat nykynäkökulmasta kenties tuulariosastoa, mutta he elivät tuolloin täysillä oman seuransa mukana. Tunnelma Olympiastadionilla oli aikalaisten mukaan infernaalinen.

Suomalaisten huonon itsetunnon myötä tällaista perinteistä kotimaista jalkapallokulttuuria ei ole koskaan arvostettu tarpeeksi. Vertailukohtaa on vuosikaudet haettu mannermaisista sarjoista, joissa katsomo- ja fanikulttuuri on ollut erilaista vuosisadan vaihteeseen saakka.

Veikkausliigan ja Ykkösen kevät oli katsojamäärien suhteen vaisu. Kiinnostuksen laskeminen liittyi talven vedonlyönti- ja lisenssifarsseihin, joilla lyötiin kapuloita suomifutiksen jo valmiiksi huojuvien vankkureiden rattaisiin. Kesäkuukausien koitettua suunta on kääntynyt. Tuularit ovat tulleet takaisin katsomoihin. Yleisömäärät ja tunnelma ovat jälleen nousussa.

Olen itse seurannut jo yli kaksi vuosikymmentä kotikaupunkini Oulun edustusjalkapalloa paikan päällä. Näiden vuosien hienompiin muistoihin kuuluu äänekkään fanikulttuurin kasvu, jonka parissa on päässyt itsekin toimimaan viime vuosina.

Tunnelma jalkapallokatsomoissa on muuttunut huomattavasti myös tuulariosastolla. Ero vaikkapa 1990-luvun tunnelmaan on silmiin (ja korviin) pistävä. Esimerkiksi Oulun Castrenilla ja Raatissa koko yleisö elää usein fanaattisesti mukana matsissa. Rytmikkäisiin taputuksiin lähtevät lähes kaikki mukaan ja ottelutapahtumia kommentoidaan värikkäästi ja äänekkäästi useista katsomonosista. Takapuoli nousee penkistä jo monella hienon maalin jälkeen tai upeasti taistelleen pelaajan vaihtuessa toiseen. Vastaavaa on havaittavissa lähes kaikilla paikkakunnilla.

Läpi ottelun kestävä laulu ja upeat tifot ovat monelle huikein ja paras keino osallistua ottelutapahtumaan. Jalkapallosta voi onneksi nauttia monella muullakin tavalla. Jokainen katsoja osallistuu näytelmään omalla tavallaan. Tärkeintä on se, että katsomossa uskalletaan näyttää tunteita ja tunnustaa väriä silloin, kun kipinä ottaa kunnolla tulta alleen. Fanikulttuurin kehittymisen ohella toivon tuulareiden uuden tulemisen jatkuvan edelleen.

Sunnuntain vakiokupongin liigaotteluista varmin voittaja löytyy kohteesta 3. IFK Mariehamnin tilanne näytti vielä talvella vaikealta, mutta Pekka Lyyski sai lopulta operoitavakseen laadukkaan ryhmän. Singaporegateen kaatuneesta TamU:sta löytyi vielä saarelaisille muutama oiva vahvistus, joten tällä hetkellä MIFK tappelee vahvasti paikasta eurokentille. Haka on taistellut toistaiseksi tuulimyllyjä vastaan hienosti, mutta joukkueen epävarma puolustus on johtanut katastrofeihin etenkin vieraskentillä. Varma ykkönen.

Ykkösen osalta luottamusta kannattaa osoittaa kohteen 4 Jipolle. Sarjan tasapeliautomaatti kohtaa hännillä rämpivän KPV:n. Jippo on kohdannut edellisessä kolmessa ottelussa sarjan kärkijoukkueet ja napannut taistoista viisi pistettä. KPV sai juuri uudeksi valmentajakseen kärkimies Henri Myntin, jonka seitinohut kokemus ei tähän hommaan riitä. Pomminvarma ykkönen.

Vakioveikkauksen peliaika päättyy sunnuntaina 10.7. klo 18.25. Kansan Uutiset suosittelee 64 merkin järjestelmää: 1(X), X, 1, 1, X(1), X(2), X, 2, 1(X), 1, 2(X), 1(2), 1.

Eräiden pitkän linjan kannattajien tuntemuksia Uleåborgin derbyn alla…julkaistaan tässä blogissa nimimerkkien Jarvis Cocker ja Pablo Bueno luvalla.

AC Oulun historia on toistaiseksi lyhyt, mutta värikäs. Nuoruudestaan huolimatta seura on saanut taakseen leijonanosan oululaisen jalkapallon ystävistä. Edes yhdessä koetut vaikeat hetket eivät ole lannistaneet ACO-henkisiä ihmisiä. Ne on otettu vastaan osana jalkapallon folklorea. Jokaisen vastoinkäymisen jälkeen seura on tullut takaisin vastapalloon ja voimalla. Me kannattajat olemme eläneet niin hyvät kuin huonotkin ajat seuran mukana.

Mukaan on mahtunut tippumisen välttäminen Kakkoseen kaudella 2005, ikimuistoinen nousuottelu Castrenilla 2006, sanalla hyvin kuvaten värikäs neitsytesiintyminen pääsarjassa kaudella 2007 sekä uuden aikakauden alku Juha Malisen ja Mika Nurmelan johdolla. Viime lauantaina oli edessä pitkään odotettu siirtyminen Castrenilta uudistettuun ja legendaariseen Raattiin, sankarien näyttämölle.

Oululainen jalkapalloyleisö on löytänyt tiensä AC Oulun kotiotteluihin kiitettävällä aktiivisuudella. Kaudesta 2006 lähtien yleisökeskiarvot ovat nousseet noin 200 katsojalla per kausi, kun otetaan huomioon toiseksi ylimmällä sarjatasolla pelatut kaudet. Viimeisin Ykkösessä pelattu kausi 2009 veti Castreniin jo 1 633 katsojaa ottelua kohden. Määrät ovat huikeassa kasvussa myös kuluvalla kaudella, kun pelkästään kauden kahteen ensimmäiseen otteluun Castrenille yleisö löysi otteluihin 1 800 silmäparin keskiarvolla.

Viime lauantai todisti, millaisen potentiaalin uudistunut Raatti antaa nuorelle seuralle ja sen yleisölle hyvien palvelujen äärellä. 3 211 katsojaa Ykkösen ottelussa oli oiva näpäytys oululaisilta jalkapallon ystäviltä lisenssifarssin alkujuurille Palloliittoon. Nyt AC Oulun kauden kokonaiskatsojakeskiarvo on koko Suomen neljänneksi suurin!

Nuori, mutta intohimoinen seura on hiipinyt pikkuhiljaa yhä suuremman joukon sydämen asiaksi. Sama, jatkuvasti kasvava joukko oululaisia futisihmisiä on valinnut puolensa. AC Oulun identiteetti jatkaa edelleen kasvamistaan ja rakentumistaan. Juuri sinä voit olla osa sitä kasvuprosessia ja yhteistä historiaa.

Tässä vaiheessa on hyvä sanoa muutama sana keskiviikon paikallisvastustajasta, OPS:sta. Vertailuja kun tehdään ja on tehty katsomoissa niin eilen, tänään kuin huomennakin.

Uusi OPS:n tuleminen tapahtui kaudella 2006, kun se otti Dreevereiden paikan Kakkosessa. AC Oulusta pois potkittu Miika Juntunen otti seuraavana vuonna seuran omaan rautaiseen otteeseensa. OPS sai täksi kaudeksi käyttöönsä Oulun Palloseura -nimen ilman jp-päätettä, mutta se ei ole saanut oululaisten tukea taakseen.

Seuran takapiruna häärivä Juntunen jaksaa toitottaa perinteistä ilman kompetenssia ja käydä väsymättä yhden miehen sotaansa AC Oulua ja oululaista jalkapalloyhteisöä vastaan niin lehdistössä kuin taustoissakin. Siltoja on palanut ja tolskaus on aiheuttanut pysyvän juovan monen oululaisen jalkapalloihmisen ja taustavaikuttajan sieluun.

Useimmiten metsä vastaa niin kuin sinne huudetaan. Tässä piileekin syy siihen, miksi tälläkään kaudella oululainen yleisö ei ole löytänyt OPS:n kotipeleihin. Palloseuran yleisökeskiarvo huitelee tätä kirjoitettaessa noin 200 katsojan keskiarvossa.

Kuvaavaa on, että jopa OLS:n A-junnujen kotiotteluissa on käynyt enemmän porukkaa. Tällä hetkellä samalla sarjatasolla pelaavan AC Oulun kotiotteluissa on käynyt yli KYMMENKERTAINEN määrä yleisöä. AC Oulu on oululaisten jalkapallon ystävien yhteinen asia. Ei kenenkään narsistisen persoonan minä-keskeinen projekti.

AC Oulu on lyhyen historiansa aikana kokenut luonnollisia nuoren seuran kasvukipuja. Vaikka seuralla ei vielä ole ollut oman nimensä alaisia juniorijoukkueita Akatemia-toimintaa lukuun ottamatta, niin seura on silti pyrkinyt olemaan avoin kaikille oululaisille. AC Oulu on halunnut toimia yhteistyössä ja olla osa yhteisöä. AC Oulu on seura, jolle ”me” on tärkeämpi sana kuin ”minä” ja sen takia sitä voi kannattaa ylpeydellä.

Kaikesta huolimatta jalkapallokulttuuri tarvitsee myös vastakkainasetteluja kehittyäkseen Suomessa ja siinä suhteessa tulikuumat Oulun derbyt kaudelle 2011 ovat enemmän kuin toivottuja. Nyt viimein AC Oulu pääsee näyttämään niin kentällä kuin katsomossa, kuinka oululaisyleisö seisoo laivastonsinisen armadan takana.

AC Oulun paidassa esiintyy tällä kaudella liuta oululaisia lupaavia tulevaisuuden nimiä, kuin myös mittavat kannukset omaavia oululaisia ammattilaisjalkapalloilijoita. OPS:n pelaajapolitiikka on toiselta planeetalta. Ulkomailta rahdatut palkkasoturit ja hidalgon poika kausikortteineen kansoittavat Palloseuran ryhmän avauskokoonpanon.

Kannattajille ja oululaisen jalkapallon ystäville keskiviikkoinen ottelu ei ole vain kolme sarjapistettä, se on paljon paljon enemmän. Se on ensimmäinen osa kahdesta näytöksestä, joilla oululainen jalkapallo näyttää suunnan, johon se on menossa. Yhdessä, toisiimme nojaten ja omaa osaamista arvostaen kohti parempaa tulevaisuutta!

On siis aika kannustaa AC Oulu voittoon ja osoittaa, että Oulu on laivastonsininen. Valitaan tulevaisuus ja näytetään, minkälaisille toimintatavoille ja mille seuralle täällä on kysyntää myös tulevaisuudessa!

-AC Oulun kannattajat Jarvis Cocker & Pablo Bueno.

Veikkausliigan talvikausi oli harvinaisen myrskyinen. Lisenssisekoilu ja vedonlyöntiskandaali järisyttivät suomifutiksen perusteita. Jytkyn jäljet olivat karmeimmat Raatissa ja Ratinassa, sillä kevättalven aikana sarjasta poistettiin niin lisenssiepäselvyyksiin ajautunut AC Oulu kuin vedonlyöntiskandaalissa ryvettynyt Tampere United. Toukokuun alussa käynnistyneessä liigassa pelaa enää 12 joukkuetta.

Käyty prosessi ja sen päätteeksi langetetut tuomiot aiheuttavat vielä varmasti keskustelua suomalaisen futisväen keskuudessa. Liigan ja liiton toimielinten seikkailut aiheuttivat syystäkin närää, sillä avoimia kysymyksiä jäi ilmaan vielä useita. Monessa savotassa toivotaan vastauksia esimerkiksi siihen, miksi täysin kuralle taloutensa vetänyt ja singaporelaishuijareiden kanssa yhteistyötä tehnyt Tampere United sai lisenssin ensimmäisessä vaiheessa, mutta taloutensa ensimmäisen hylsyn jälkeen kuntoon laittanut AC Oulu ei.

Tapahtuneen sekoilun takia sarja-avaus siirtyi puolellatoista viikolla eteenpäin. Otteluruuhka on kova, sillä 33 ottelun Veikkausliiga aiotaan runnoa läpi vajaassa kuudessa kuukaudessa. Kipeästi rahaa kaipaavat seurajohtajat ovat olleet pääosin tyytyväisiä lisääntyneeseen ottelumäärään, mutta myös kritiikkiä on kuultu. Helsingin Jalkapalloklubiin siirtynyt Berat Sadik arvosteli viime viikolla kolminkertaista sarjaa liian raskaaksi pelaajille. Sadikin mukaan liigan taso tulee tämän ratkaisun myötä putoamaan.

Porua siis riittää, mutta varmuudella viisaampia olemme tässä asiassa vasta euro-otteluiden käynnistyttyä. Edellisellä kerralla 12 joukkueen kolminkertainen sarja kaatui eurokentillä uurastaneiden joukkueiden vastustukseen. Ringin tulee olla laadukas ja leveä, jotta pelaajat jaksavat tosissaan kilvoitella menestyksestä myös muualla kuin kotimaisessa liigassa. Tällä hetkellä ainoastaan HJK on lähellä tätä tilannetta.

Paperilla mestarisuosikkeja on vain yksi. HJK:n materiaali on pitkää sarjaa ajatellen ylivertainen. Joukkueesta ei löydy heikkoa lenkkiä ja Lahdesta siirtynyt kuningas Litmanen antaa lisäpotkua Klubin liiga- ja eurotoiveille.

Viheriöillä nimilista ei kuitenkaan aina ratkaise. Tämä nähtiin heti ensimmäisellä kierroksella, kun mielenkiintoisilla hyökkäyspään pelaajilla vahvistunut Turun Palloseura laittoi Klubia päihin maalein 2–0. Niklas Tarvajärvi ja Njazi ”Nasse” Kuqi aiheuttavat harmaita hiuksia myös muille joukkueille.

HJK:n vahvin haastaja ei ole kuitenkaan TPS. Turun toinen joukkue FC Inter avasi kautensa vahvasti voitoilla europeleihin valmistautuvia KuPS:aa ja Honkaa vastaan. Kauden 2008 mestarin kaksi edellistä sesonkia menivät pipariksi, mutta nyt joukkue näyttäisi olevan valmis taistelemaan kullasta loppuun saakka.

Avauskierroksilla yleisö ei löytänyt tietään liigakatsomoihin toivottuun tapaan. Selityksiä kehnoille lukemille haettiin tutusti jääkiekon MM-kisaotteluista, jotka menivät päällekkäin vauhdikkaiden liigavääntöjen kanssa.

Muutama vuosi sitten lapasesta karanneelle yleisömääräfetissille ei saa antaa pikkusormea enempää, mutta on totta, että tärkeä osa seurojen tuloista kilahtaa kassaan juuri ottelutapahtumista. FC Hongan toimitusjohtaja Harjunpää kertoi torstain Helsingin Sanomissa, että 3 500 katsojan yleisömäärillä futisseuran pyörittäminen olisi helppoa Suomessa.

Taikatemppujen puuttuessa seurat ovat tälläkin kaudella ottamassa rajuja taloudellisia riskejä. Esimerkiksi Jyväskylässä on otettu jälleen tavoitteeksi europaikat. Mikäli menestystä ei tule ja nopeasti, vaihtoehtona on väläytelty toiminnan alas ajamista ja lopullista hiipumista. Näiden ylimitoitettujen visioiden ja talven tapahtumien valossa puoliammattilaisuuteen siirtyminen näyttäisi entistäkin paremmalta vaihtoehdolta monen seuran osalta.

Perinteinen lauantain brittivakio on tällä kertaa 10 kohteen tynkäkuponki, joten viikon vihjeet käsittelevät sunnuntain kierrosta, jossa kohteina on kotimaan sarjojen otteluita.

Kohteessa 1 kauden kohmeisesti avannut FF Jaro saa vieraakseen KuPS:n, joka majailee kahden kierroksen jälkeen nollakerhossa. Panokset ovat kovat, sillä molemmat ryhmät janoavat menestystä myös tällä kaudella. Kuopion taikuri Dickson Nwakaeme on edelleen puolikuntoinen, mutta KuPS:n materiaali on selkeästi kotijoukkuetta parempi. Luotetaan vierasvoittoon ristivarmistuksella.

Kierroksen pomminvarma on kohteen 3 Honka. Espoolaiset ovat kontanneet alkukauden väännöissä, kun taas Ykkösen keskikastin tasoisella ryhmällä kauteen lähtenyt RoPS on esiintynyt loistavasti. Tasoero joukkueiden välillä on kuitenkin niin suuri, että kotivoitto on selvä asia.

Vakioveikkauksen peliaika päättyy sunnuntaina 15.5. klo 18.25. Kansan Uutiset suosittelee 64 merkin järjestelmää: 2(X), 2(X), 1, 1(X), X, 1, 1, X(2), 2, 1, 1, 1(2), 2(X).

Kirjoitus on julkaistu Kansan Uutisten Viikkolehdessä 13.5.2011.

PÄHKINÄNKUORESSA

Tästä blogista löytyy koottuna tekijän jalkapalloaiheisia tekstejä Kansan Uutisten vakiopalstalta ja muista lehdistä sekä blogeista vuodesta 2007 lähtien. Mukana on kirjoituksia myös Etelä-Afrikan MM-kisojen ja Puolan/Ukrainan EM-kisojen aikana pyörineestä Vasuri puhuu -blogista.

Blogin nimi viittaa oululaiseen jalkapalloseuraan Inter Välivainio FC:hen, jonka tunnuslauseena Vetäjä hakee tunnetaan.

Kirjoittaja on oululainen jalkapalloihiminen, joka kannattaa intohimoisesti AC Oulua sekä Suomen A-maajoukkuetta ja seuraa aktiivisesti muutaman muun eurooppalaisen futisseuran edesottamuksia. Brasilialainen ja afrikkalainen futis väräyttävät myös jossain määrin viisaria.

Kirjoittajan kotisivut löytyvät tästä.

Arkistot

Kategoriat

Tilastot

  • 12 162 lukukertaa
Mainokset
%d bloggers like this: