Ykkösessä tasainen taisto

Kotimainen futiskausi saadaan täydellä teholla vauhtiin ensi viikolla, kun miesten Ykkönen potkaistaan liikkeelle täyden ottelukierroksen merkeissä. Kausi 2017 oli lopulta TPS:n ja Hongan juhlaa. Ero muihin joukkueisiin revähti lopulta reippaanlaiseksi niin pisteiden kuin pelikirjankin osalta.

Alkavalla kaudella sarjassa ei ole nähtävissä vastaavaa luokkajakoa, joten luvassa on tasaisempi taisto nousupaikoista. Ykkösen suurin suosikki on KPV, mutta vihreäpaitojen takana kärkisijoja kärkkyy nälkäinen kolmikko, josta kuka tahansa voi onnistuessaan napata suoran nousijan paikan.

Jatka lukemista ”Ykkösessä tasainen taisto”

Kilpajuoksu liigajunaan

Lauantaina käynnistyvä Ykkönen on viimeinen Suomessa tänä vuonna alkava jalkapallosarja. Ykkönen on kuitenkin monen mielestä tänäkin vuonna se kaikkein kiinnostavin sarja pienten tasoerojen vuoksi. Suorasta noususta ja karsintapaikasta kamppailee kolmesta viiteen joukkuetta. Myös putoamistaistossa on jälleen kerran hyvin pienet marginaalit.

Ykkönen on siis muuttunut vuosien saatossa entistä tasaisemmaksi sarjaksi. Kritisoitu sarjajärjestelmäuudistus on onnistunut sen osalta paremmin kuin muualla.

Suurempi muutos on nähty kuitenkin seurojen taustoilla. Pakkonousut ja riskipanostukset ovat taakse jäänyttä elämää. Seurat rakentavat tulevaisuutta nykyisin pitkäjänteisemmillä strategioilla. Romantiikka on lyömässä lopullisesti rahan.

Jatka lukemista ”Kilpajuoksu liigajunaan”

Blagnac-Oulu-Leverkusen all night long, osa 2/3

Tämä on kolmiosainen kertomus mielenkiintoisesta viikosta eurooppalaisen jalkapallon parissa kolmessa eri maassa ja kolmella erilaisella sarjatasolla. Vaikka jalkapallon pelaamisen puitteet ja muut ulkoiset elementit saattavatkin vaihdella eri puolella maailmaa, lajia ja sen tuottamaa muotokieltä ymmärretään yhtä intohimoisesti maasta ja paikkakunnasta riippumatta. Se on yksi parhaista syistä rakastaa tätä lajia.

Osa 2:

To 12.4.2012 klo 18.30 (paikallista aikaa)
AC Oulu 0 – 2 KuPS (0-1)
Suomen Cup, 6. kierros
Heinäpään Palloiluhalli, Oulu

Olen nähnyt elämäni aikana satoja jalkapallo-otteluita eritasoisissa olosuhteissa. Massiivisimmat todistamani puitteet sijaitsevat Sevillan Ramón Sánchez Pizjuánilla, Lontoon Stamford Bridgellä ja Cardiffin Millennium Stadiumilla. Varsinaiset megastadionit ovat siis vielä suurelta osin kokematta.

Suuren maailman meno on kuitenkin nähty ja tokihan se on myönnettävä: valtaisan väkimäärän myötä laulut ja ylipäätään reagointi viheriön tapahtumiin ovat kokonaisuutena erittäin vaikuttava kokemus. Futismatkailua voi totisesti suositella kaikille.

Joka tapauksessa kaikkein ikimuistoisimmat hetket olen kokenut paikallisen, oululaisen jalkapalloylpeyden otteluissa. Puitteet eivät ole ne suurimmat ja megalomaanisimmat, väkeä on usein hyvin vähän ja ottelutapahtuman puitteet palveluineen ja muine käytäntöineen ovat todella monesti olleet alkeellisella tasolla. Silti: tunne sydämessä voittaa ulkoiset tekijät joka ikinen kerta. Minulle ikuinen ykkösjengi on AC Oulu ja tätä asiaa ei voi mikään suurempien väkijoukkojen voima muuttaa koskaan. Näin tulee olemaan eilen, tänään ja huomenna.

Jatka lukemista ”Blagnac-Oulu-Leverkusen all night long, osa 2/3”

%d bloggaajaa tykkää tästä: