Mahdoton tehtävä sinisessä bordellissa

Sininen bordelli on valioliigajoukkue Chelsean vähemmän mairitteleva lempinimi. Suomessa ilmaisua rakastaa eniten tunnettu Arsenalin kannattaja, Urheilulehden päätoimittaja Jukka Rönkä.

Tällä kertaa pilkkakirveen osumiselta maaliinsa ei voida välttyä. Lontoon sinisten valmentajasekoilu sai nimittäin jatkoa viime viikolla, kun vasta puoli vuotta sitten Mestareiden liigan voittoa seuran kanssa juhlinut Roberto di Matteo vastaanotti kalossin kuvan ahteriinsa. Ilotalon ovi käy taas.

Jatka lukemista ”Mahdoton tehtävä sinisessä bordellissa”

Mestarihuuhkaja syvässä päässä

Aprillipäivänä on tapana jekuttaa ihmisiä erilaisilla valkoisilla valheilla. Moni aamu-uninen ajoi tänäkin vuonna mielikuvituksellisten koijausten ansaan ja joutui kurlaamaan hampaansa kuravedellä.

Tapa on yleistynyt viime vuosina myös mediassa. Toissa viikon sunnuntai ei ollut poikkeus. Eritasoisten hassutteluyritysten joukosta löytyi kuitenkin yksi todellinen uutispommi. Bundesliigan Bayer Leverkusen antoi aprillipäivänä potkut Robin Duttille. Ruori ojennettiin kaksikolle Sami Hyypiä – Sascha Lewandowski, joista ensinmainittu kantaa Leverkusenin ilmoituksen mukaan päävastuun tuloksista loppukauden ajan.

Tässä vaiheessa moni kotimainen jalkapallointoilija hieraisi varmasti silmiään ja tarkasti kalenterista päivämäärän. Uutisoinnin ajankohta ei kuitenkaan muuttanut tapahtunutta miksikään. Bundesliigassa peliä johtaa nyt suomalainen päävalmentaja.

Mielenkiintoiseksi tilanteen tekee se, että Hyypiällä ei ole voimassa olevaa valmentajalisenssiä, joka vaaditaan kaikilta Bundesliigan luotseilta. Teamchefin rooliin nimetty Hyypiä saisi tämän säännön mukaan johtaa peliä vain viidentoista päivän ajan poikkeusluvalla. Saksalainen futislehti Kicker spekuloikin viime viikolla julkaistussa artikkelissaan, että nimellisesti ykkösvastuuseen nimetyn Hyypiän roolina on lähinnä aukaista joukkueen henkisiä lukkoja Lewandowskin vastatessa pelillisestä puolesta.

Oli miten oli, Hyypiällä aisapareineen on kuusi ottelua aikaa varmistaa Leverkusenille paikka eurokentillä tulevalle kaudelle. Projekti ”Samikusen” sai mainion alun, kun aspiriinipojat nousivat 1–1-tasapeliin avausottelussaan HSV:ta vastaan.

Epäileviä tuomaita on kuitenkin riittänyt niin Saksassa kuin kotimaassakin. Moni saksalainen huippuvalmentaja on jo ehtinyt lyttäämään julkisesti Leverkusenin valmentajavalinnan. Kritiikin puolesta puhuu se, että harva kentillä mainetta niittänyt futislegenda on onnistunut siirtymään suoraan penkin päähän ilman pitkää mutkaa alemmissa sarjoissa.

Suomessa Urheilulehti ehti teilata valinnan tuoreeltaan viime viikon numerossaan. Jukka Röngän luotsaaman, tunnetusti äärikriittisen aviisin artikkelissa todettiin hypyn syvään päähän olevan kentillä kokemusta keränneelle, mutta keltanokkaiselle luotsille kohtalokas valinta.

Historiasta löytyy kuitenkin myös poikkeuksia. Niistä kirkkaimpana voidaan pitää ranskalaisen Didier Deschampsin kuningastietä. Deschamps siirtyi käytännössä suoraan viheriöltä AS Monacon päävalmentajaksi vuonna 2001 ja johdatti seuran kolme vuotta myöhemmin sensaatiomaisesti Mestareiden liigan finaaliin. Urotyöt ovat saaneet myöhemmin jatkoa Juventuksessa ja viimeksi Marseillessa, jossa Deschamps palautti paikallisen Olympiquen takaisin Ranskan ykkösseuraksi.

Myös teutonitykki Rudi Völleriltä löytyy hyviä näyttöjä. Völler luotsasi Saksan kylmiltään MM-finaaliin vuonna 2002 ilman minkäänlaista aiempaa valmentajakokemusta.

Ympyrä sulkeutuu Leverkusenissa, sillä värikäs ex-maalitykki on meneillään olevassa näytelmässä keskeinen hahmo. Leverkusenin urheilutoimenjohtajana nykyisin työskentelevä Völler oli juuri se henkilö, joka hankki aikoinaan Hyypiän Saksaan. Völler jos kuka tietää, minkälaiseen painekattilaan vähäisellä valmentajakokemuksella varustettu huippupelaaja joutuu yhdessä Euroopan kovimmista pääsarjoista.

Vanhana kettuna Völler tietää varmasti mitä on tekemässä. Hyypiän suoriutuminen vaativassa tehtävässä ei jää kiinni herran karismasta. Monivuotisen maajoukkueikonin auktoriteetti on sitä tasoa, että tuskinpa edes pari muovikassillista kiiltävää maailman viheriöiltä komeroonsa haalinut Michael Ballack uskaltaa tanssia tuoreen päävalmentajan kanssa ristiaskelia.

Joka tapauksessa Hyypiän aseenkantajana toimivalle Lewandowskille jää tässä seikkailussa erittäin keskeinen rooli. Hyypiän taktinen osaaminen ja pelin aikana tehtävät nopeat muutokset vaativat varmasti vielä hiomista. Loppukevät näyttää, kantavatko mestarihuuhkajan siivet syvässä päässä heti ensimmäisellä yrityksellä.

Vakiokupongilla jatketaan Englannin sarjojen ratkaisukierrosten parissa. Ykköskohteessa sarjapaikkansa jo käytännössä varmistanut West Bromwich saa vastaansa QPR:n, jolla on vielä runsaasti panosta loppukauden otteluissa. Kotijoukkue majailee kuntopuntarin häntäpäässä. QPR on puolestaan päässyt mellevään lentoon. Joukkue kaatoi maaliskuun lopussa kotonaan sekä Liverpoolin että Arsenalin. Asennetaan kohteeseen rohkeasti varma kakkonen.

Vakioveikkauksen peliaika päättyy lauantaina 14.4. klo 16.55. Kansan Uutisten Viikkolehti suosittelee 64 merkin järjestelmää: 2, 1(X), 1, 1, 1, 1(2), 1, 1(X), 2(X), X(2), 1(2), 2, 2.

Kirjoitus on julkaistu Kansan Uutisten Viikkolehdessä 13.4.2012.

Shefkimania

Televisiokanavat tarjosivat tiistai-iltana harvinaista herkkua suomalaisille jalkapallojännäreille, kun illan valikoimasta löytyi kaksi kiinnostavaa ottelua, jotka potkaistiin käyntiin samalla sekunnilla. Nykyisin valintamahdollisuudet ovat entistä rajallisemmat, sillä mainostelevision epäonnistunut Canal+ -uudistus on vienyt monesta taloudesta lauantain tuplapelit pois.

Tiistaina kaikki oli kuitenkin toisin. Maksukanava näytti Shefki Kuqin riveihinsä yllätyssiirrolla napanneen Newcastlen vierasottelun Birminghamissa. Samaan aikaan Yleisradio televisioi Milanin ja Tottenhamin kohtaamisen Mestareiden liigassa.

Omassa pirtissäni Mestareiden liigan magia jäi tällä kertaa Shefkimanian jalkoihin, vaikka San Sirolla nähtiinkin koosteiden perusteella mielenkiintoinen taisto asianmukaisine kilahduksineen, joista vastasi tällä kertaa tulisieluinen Gennaro Gattuso.

Birminghamin ottelu oli perinteistä brittiläistä talvivääntöä. St. Andrewsin nurmi oli heikossa kunnossa ja varsinaiset hienoudet jäivät pelistä puuttumaan. Molemmat ryhmät pelasivat suoraviivaista futista ja vauhtia oli kotitarpeiksi asti. Lopulta suomalaiskliimaksi jäi näkemättä, sillä Newcastlen manageri Alan Pardew päätti vaihtaa loukkaantuneen Peter Løvenkrandsin tilalle nuoren Nile Rangerin omaa vuoroaan nälkäisenä odotelleen Kuqin sijasta.

Pardewin papereissa Shefki on viimeisten minuuttien hyökkääjävaihto, joka otetaan kehiin rymistelemään silloin, kun joukkue tarvitsee fyysistä voimaa kärkeen. Tiistain kaltaisissa olosuhteissa kolossi olisi ollut kuin kotonaan, mutta lupaavalle Rangerille annetut peliminuutit olivat parempi sijoitus kahden maalin johdossa jo valmiiksi seilanneen Newcastlen tulevaisuuden kannalta.

Kuqi tuli Pohjois-Englantiin paikkaamaan loukkaantunutta Shola Ameobia sekä Liverpooliin siirtyneen Andy Carrollin jättämää aukkoa. Kentän ulkopuolisista toilailuistaan tunnetun Britannian uuden kultapojan pöyristyttävällä 35 miljoonan punnan siirtosummalla saisi noin puolitoista joukkueellista shefkejä. Tämä siis, jos vertailukohdaksi otetaan edellinen Kuqista maksettu siirtosumma, joka oli neljä ja puoli vuotta sitten Crystal Palacen maksama 2,5 miljoonaa puntaa. Sittemmin Kosovon härkä on liikkunut Englannin ja Walesin moottoriteillä ilman siirtokorvausta.

Brittilehdistössä Sheriffin yllätyssiirto on otettu vastaan lähinnä huumorilla. Saarilla on väännetty jos jonkinlaista vitsiä kulmikkaasta suomalaishyökkääjästä ja hänen vajavaisista pallonkäsittelytaidoistaan. Samoilla linjoilla oli Urheilulehden Jukka Rönkä, jonka analyyseja on tosin viime aikoina vaivannut väsymys.

Kyynikoille on hyvä muistuttaa, että Kuqi on pelannut aiemminkin Valioliigaa ja hyvällä menestyksellä. Maaleja ja tilaa on syntynyt kiitettävällä tahdilla jokaisessa joukkueessa, jota Shefki on edustanut kunnioitettavan uransa aikana.

Siirto on asetettava oikeaan perspektiiviin. Pardew ei todellakaan värvännyt Kuqia avauskokoonpanon mieheksi. Erittäin hyvin viime aikoina pelannut Leon Best hoitaa ykkösruiskun duunin Løvenkrandsin ja Rangerin taustatuella. Silti viime hetkien ilmainen rymistelybonus sopii Pardewin pelikirjaan kuin bitter-tuoppi pohjoisenglantilaisen pallokorvan huulille. Näillä mennään ja loppuanalyysin paikka on keväällä.

Vakiokupongille on tällä kertaa valikoitunut FA Cupin, Championshipin ja League Onen taistoja. Kierroksen varmin merkki löytyy kohteesta 1. Valioliigan keskikastin joukkue Stoke on erinomainen kotijoukkue ja ei anna kahta sarjaporrasta alempaa tulevan Brightonin yllättää. Varma ykkönen.

Divaripeleistä kohteen 12 Preston-QPR on selvää pässinlihaa. Kotijoukkue majailee jumbona, kun taas QPR porskuttaa sarjajohdossa kohti liiganousua. Kuntopuntarin ja loukkaantumistilanteen valossa yllätysmahdollisuudet ovat seitinohuet, joten tähän merkiksi varma kakkonen.

Vakioveikkauksen peliaika päättyy lauantaina 19.2. klo 16.55. Kansan Uutiset suosittelee 64 merkin järjestelmää: 1, 1, 1(X), X(1), 1, 2, 2(X), 1, 1(2), 2(X), 1(X), 2, 1.

Kirjoitus on julkaistu Kansan Uutisten Viikkolehdessä 18.2.2011.

Tiraspolin tirpaisu

FC Interin taustalla vaikuttava turkulaismesenaatti Stefan Håkans lupasi viime syksyn mestaruushumussa joukkueensa panostavan täysillä Mestareiden liigassa menestymiseen. Tunnekuohussa tehty lupaus oli jokseenkin puolivillainen, mutta moni suomifutista läheltä seuraava odotti mielenkiinnolla miten Sinimustat pärjäisivät kivikovissa eurotaistoissa. Eväitä turkulaisilla piti riittää pitkällekin.

Monen harmiksi tehtävä osoittautui jo CL-karsintojen avauskierroksella liian vaikeaksi. Moldovan mestari Sheriff osui rangaistuspilkulta Turussa ja vei avausosan maalilla. Nokkaan tuli identtisellä tuloksella myös Tiraspolissa ja näin moldovalaiset etenivät jatkoon yhteismaalein 2–0.

Miksi Interin menestys jäi sitten odotettua laihemmaksi? Ryhmä on heikentynyt paperilla jonkin verran, mutta menetyksiä paikkaamaan hankitut pelaajat ovat onnistuneet kohtuullisen hyvin. Ainoa poikkeus löytyy toppariosastolta, jossa Jos Hooiveldiä ei ole Claudio Verino pystynyt, suurista puheista huolimatta, paikkaamaan.

Joukkue dominoi pelejä, mutta ei kykene ratkaisuihin. Tuska oli varsin hyvin nähtävissä otteluissa Sheriffiä vastaan. Ruuti oli märkää juuri silloin, kun osumia olisi kaivattu.

Vaikka Turussa mieli on nyt maassa, suomifutiksen tulevaisuuden kannalta Tiraspolin tirpaisu ei ollut kovinkaan suuri isku. Totuus on kuitenkin se, että Suomi ja Veikkausliiga kuuluvat edelleen jalkapalloilevan Euroopan b-ryhmään. Kerman kakun päältä käärivät isolla rahalla operoivat suurseurat suurista jalkapallomaista.

Tässä taloustaistelussa Suomen kaltaisen pikkumaan on tyydyttävä ajoittain suotuisten arvontatulosten ja pelillisten yllätysten kautta saataviin jättipotteihin. HJK:n kaudella 1998–99 saavuttama menestys osoittaa, että mikään ei ole mahdotonta. Eurotaistot ovat mahdollisuuksia, joissa ei ole mitään menetettävää. Tuhkimotarinoita on kuitenkin turha odottaa joka vuosi.

Mestareiden liigalle on siis jo heitetty hyvästit suomalaisjoukkueiden osalta, mutta tätä kirjoitettaessa torstai-illan jännittävät Eurooppa-liigan ottelut ovat vielä edessä. Tiukassa taistelussa huipputärkeistä maapisteistä tuleen asettuvat vielä HJK, Honka ja FC Lahti.

Vaikka kaikkien suomalaisryhmien matka jatkuisikin odotetusti seuraavalle karsintakierrokselle, luvassa lienee varsin kylmää kyytiä. Vastaan on asettumassa kovia joukkueita Euroopan huippusarjoista. Esimerkiksi 1–0-johtoasemasta liettualaista Vetraa vastaan toiseen osaan lähtenyt HJK on saamassa vastaansa Roy Hodgsonin luotsaaman Fulhamin.

Viikon koomisin euroheitto liittyy juuri mahdolliseen HJK–Fulham-otteluun. Urheilulehden moguli Jukka Rönkä ilmoitti nimittäin, että jos Fulham ei vedä Finnair Stadiumia täyteen, vietetään ensi kierroksella suomalaisen jalkapallokulttuurin hautajaisia.

”Hodari” Hodgsonista huolimatta englantilaisten pallokorvien vierailun yleisömäärää ei voida nykypäivänä pitää minkäänlaisena kulttuurimittarina. Elämä jatkuu myös Fulham-ottelun jälkeen.

Suomalaisen jalkapallokulttuurin kannalta ratkaisevampaa on liigan jatkuva kehittäminen ja jokaisessa junioriseurassa tehtävä päivittäinen työ tulevaisuuden lahjakkuuksien eteen. Tätä kautta mahdollisuudet myös euromenestykseen kasvavat.

Vakiokierroksella ei europelejä pääse tällä viikolla veikkaamaan. Kupongilta löytyy tuttuun tapaan kolmen kotimaisen sarjan koitoksia. Liigataistoissa vahvimmat suosikit löytyvät kohteista 1 ja 3 HJK:n ja Hakan liigaklassikon aiheuttaessa samanaikaisesti harmaita hiuksia veikkaajille.

Klassikossa vahvoilla on kotijoukkue HJK. Pelillisessä taantumassa ajelehtiva Haka joutui taipumaan niin Turun kuin Vaasankin Palloseurojen käsittelyssä. Kohteeseen kuitenkin ristivarmistus.

Mestaruustaistoon ennen kauden alkua uumoiltu Honka on ajautunut tuhoisaan tasapelikierteeseen, jota se koettaa katkaista VPS:n saapuessa vieraaksi Tapiolan Urheilupuistoon. VPS on ollut vahva, mutta jossain vaiheessa Hongankin on onnistuttava. Kohteeseen rohkeasti varma kotivoitto.

RoPS on ollut puolestaan kurja vierasjoukkue, mutta kotipelit ovat tuottaneet mukavasti pongoja. Gorica-ottelusta toipuva Lahti on korvia myöten nesteessä Lapin-vierailullaan. Varma ykkönen.

Vakioveikkauksen peliaika päättyy sunnuntaina 26.7. klo 18.25. Kansan Uutiset suosittelee 64 merkin järjestelmää: 1, 1(X), 1, 1, X, 1(2), X(1), X(1), 2(X), 1, X, 1(2), 1.

Kirjoitus on julkaistu Kansan Uutisten Viikkolehden vakiovihjepalstalla pe 24.7.2009.

JK: 5+2 oikein.

%d bloggaajaa tykkää tästä: