E-lohko: Napolin mafia jyrää

E-lohkossa ykköspaikka on jatkomahdollisuuksien kannalta elintärkeä, sillä sen itselleen nappaava joukkue välttää todennäköisesti Argentiinan kohtaamisen neljännesvälierissä.

Lohkon ennakkoarvioissa on puhuttu paljon Ranskan uudesta tulemisesta maailman huipulle. Sorruin itsekin tähän virhearvioon edellisten EM-kisojen yhteydessä, mutta tällä kertaa kellot soivat eri tahtiin.

Olen vasta viime aikoina oppinut arvostamaan toden teolla Zinedine Zidanea. ZZ ei ollut pelaajana yhtä värikäs kuin muut futishistorian kärkikastin taikurit, joten en pitänyt Zizousta aikoinaan ollenkaan. Zidane oli kuitenkin johtaja, joka ajoi joukkueitaan menestykseen oman esimerkin kautta – vuoden 2006 MM-kisojen finaalissa nähdystä häpeällisestä loppuepisodista huolimatta.

Jatka lukemista ”E-lohko: Napolin mafia jyrää”

Argentiinan ikuinen kakkonen

Jalkapallofanien pyöreissä pöydissä on keskusteltu vuosien saatossa pitkään ja väsymättä siitä, onko maailman kaikkien aikojen paras pelaaja Argentiinan maaginen Diego Maradona vai brassitaikuri Pelé, joka laukoi urallaan yli 1 000 maalia aikuisten sarjoissa. Jotkut liputtavat myös klassisen liberopaikan keisarin Franz Beckenbauerin puolesta.

Useimmiten ”El Diego” on tuomittu näiden taistojen voittajaksi, viimeistään rangaistuspotkukilpailun jälkeen. Monipuolinen keskikentän taituri oli ennen kaikkea voittaja ja johtaja vertaansa vailla.

Maradonan maineteoista on jo vierähtänyt tovi ja paljon on ehtinyt vettä virrata Rio de la Platassa edellisen maailmanmestaruuden jälkeen. Pelaaja- ja valmentajasuuruus Carlos Bianchi hehkutti joulun alla Barcelonan Lionel Messin jo ajaneen Argentiinan omalla legendalistalla Diegon ohi. Paikallisen Olé-lehden tuoreessa nettikyselyssä 55 prosenttia vastanneista oli samaa mieltä.

Bianchi ja kumppanit eivät voisi kuitenkaan olla enempää väärässä. Messi on kiistatta eräs kautta aikojen taitavimmista ja eleganteimmista pelaajista, mutta legendatasolle pääsemiseen vaadittavia johtajan ominaisuuksia väkkärällä ei ole. Se nähtiin viimeistään viime kesän Copa Americassa, jossa Kataloniassa puolijumalana pidetty Messi kangistui kovan paikan koittaessa tavallisen kuolevaisen tasolle. Kesän 2010 MM-kisojen totaalijäätyminen sai siis jatkoa.

Barcelonassa Messi on puolestaan pärjännyt loistavasti ilman johtavan pelaajan ominaisuuksiakin. La Liga on nykyisin Euroopan epätasaisin huippusarja. Käytännössä mestaruudesta kamppailee kaksi seuraa. Kuilu Barcelonan ja Real Madridin takana on kilometrin levyinen eikä muutosta tilanteeseen ole nähtävissä lähivuosina.

Joukkueiden materiaali on täysin ylivoimainen jopa sarjan ylemmän keskikastin joukkueisiin, kuten Sevillaan ja Valenciaan verrattuna. Vakioveikkauksessa tulosta tehnyt isoäitinikin koutsaisi nämä jengit helposti vähintään europaikoille asti. Huippuluotsin taitoja tarvitaan vain kahdessa liigaottelussa sekä eurokentillä.

Lionel Messin Barcelonassa voittamat pokaalit eivät ole suorituksena mitenkään verrattavissa siihen, mitä eräs Diego Maradona teki Napolissa ja MM-kisoissa 1980-luvulla. Maradonan saapuessa saapasmaahan Napoli oli seurana yhtä kilpailukykyinen kuin kasa kaivonkansia, kolumnistikollega Olli Kohosen kehittelemää metaforaa lainatakseni. Maradona nosti Napolin muutamassa vuodessa ensin Serie A:han ja sitten Euroopan huipulle ja voitti eteläitalialaisten kanssa kaksi Scudettoa sekä UEFA-cupin.

Argentiinan edellinen MM-kulta oli myös täysin Maradonan kapellimestaroima. Nämä ovat käsittämättömiä suorituksia aikakaudella, jolla taitavimmat pelaajat joutuivat lähes poikkeuksetta äärimmäisen brutaalin käsittelyn kohteeksi kentillä. Näin kävi myös Diegolle, joka joutui 80-luvulla Bilbaon Andoni Goikoetxean murhanhimoisen taklauksen kohteeksi. Jumala oli silloinkin argentiinalainen ja ura sai kaikeksi onneksi jatkua.

Maradona ei ole koskaan ollut puhtoinen kansikuvapoika ja se on epäilemättä vaikuttanut pallojonglöörin arvostukseen kotimaassa ja maailmalla. Kokaiini- ja efedriinikäryt sekä avoimet sympatiat Kuuban Fidel Castron hallintoa kohtaan eivät ole ainakaan parantaneet Maradonan asemia legendamiekkailun jatkuessa lehtien palstoilla. Kaikkien kaverina tunnettu Pelé oli miellyttävämpi hahmo, kuten myös naapurin sympaattista 10-vuotiasta muistuttava Messi.

Maapallo on täynnä taitavia, maagisia pelaajia. Vain harvat heistä ovat voittaneet jotakin suurta urallaan. Vain harvat voittajista ovat nostaneet omalla panoksellaan keskinkertaisia joukkueita mestareiksi.

Legendan asemaan pääsemiseksi tarvitaan todellista johtajuutta. Tässä asiassa johtopäätos on selvä. Barcelonan pieni suuri mies on tuomittu ikuiseksi kakkoseksi.

Vakiokupongilla jatketaan Englannin sarjojen härkäviikkojen merkeissä. Joukkueet urakoivat vuodenvaihteessa karmean määrän pelejä. Vahvimmilla ovat harjoituskaudella onnistuneet joukkueet, jotka ovat välttyneet pahimmilta loukkaantumisilta.

Kierroksen varmin merkki löytyy heti alusta. Kohteen 1 Arsenal jäi pettymyksekseen 1–1-tasuriin tapaninpäivän kierroksella Wolvesia vastaan. Työtapaturma ei toistu QPR:n saapuessa kylään. Varma ykkönen.

Vitoskohteen Bolton on puolestaan ajautunut seurahistoriansa pahimpaan kriisiin. Owen Coylen ryhmä on pelannut surkeinta valioliigafutista miesmuistiin. Työteliäs Wolves vie pisteet.

Vakioveikkauksen peliaika päättyy lauantaina 31.12. klo 16.55. Kansan Uutisten Viikkolehti suosittaa 64 merkin järjestelmää: 1, X(2), 1, 1, 2, 1(X), X(2), X, 1,1(2), 1(2), X(2), 1.

Kirjoitus on julkaistu Kansan Uutisten Viikkolehdessä 30.12.2011.

Marttyyrien aika

Sateisen harmaa tiistai oli sysimusta päivä suomalaiselle jalkapalloilulle. Moni luuli Moldova-tappion olleen suomifutiksen Finnjetin jyrkin pohjakosketus näiden karsintojen osalta. Vielä mitä. Paatti ajoi Unkari-ottelussa lopullisesti karille. Kapteeni ohjasi laivansa kivikkoon.

Iltapäivällä ajatukset olivat vielä täynnä toivoa. Kannattajat uskoivat, että 13 vuotta sitten elämäämme todellisuuteen muodostunut syntax error saataisiin vihdoinkin koodattua kuntoon. Tragikoomisella omalla maalilla sinetöitynyt putoaminen jatkokarsinnoista kostettaisiin korkojen kera. Ohjelmassa oli oikeudenmukaisuuden voitto ja kasvojen pesu.

Toisin kävi. Balász Dzsudzsákin laukauksen upotessa verkkoon lisäajan viidennellä minuutilla jäljelle jäi vain täydellinen tyhjyyden ja riittämättömyyden tunne.

Jalkapallo on tulosurheilua. Huipputasolla vastuun kehnoista tuloksista kantaa viime kädessä joukkueen valmentaja. Tiistai-illan suorituksen osalta kylmä totuus on se, että pelokas Suomi ei kyennyt ottamaan haastetta vastaan isännän elkein.

Suomi oli talviunessa ensimmäiset 70 minuuttia. Vasta viimeisellä vartilla saatiin aikaan mylly, jolla oli mahdollista tehdä tulosta. Stuart Baxterin koirankopista vihdoin vapautunut Aleksei Eremenko Jr. toi kentälle luovuutta, joka johti välittömästi täysosumaan. Kuten eräällä kannattajien keskustelufoorumilla todettiin: ”Losa oli Suomen pelille yhtä kuin teollistuminen Iso-Britannialle 1800-luvulla.”

Maajoukkueen pelistä puuttuu tällä hetkellä rohkeus. On suoraan sanottuna pöyristyttävää, että Hollanti-ottelun muniinpuhaltelu toistui myös Unkaria vastaan. Joukkueella ei ollut ilmiselvästi ohjeita eikä lupaa prässätä ylhäältä tappioasemassa ennen loppua.

Kuten Mikael Forssellin tasoitusosumaan komean syötön tarjoillut ”Losa” totesi, Suomen olisi pitänyt hakea pelottomasti voittoa hyökkäävällä pelillä alusta asti. Nyt kekseliäin, pelinrakentelun osaava osasto jäätyi penkillä liian pitkään. Erikoista oli myös se, että Serie A:ssa hienosti viime aikoina pelannut Perparim Hetemaj ei mahtunut lainkaan kokoonpanoon.

Peiliin katsomisen sijasta Baxter päätti jälleen kaataa sontasaavin median ja kannattajien päälle.

Hiki oli tuskin ehtinyt kuivua pelaajien kasvoilta, kun Baxter ryhtyi tekemään itsestään marttyyriä hyökäten verbaalisesti lehdistötilaisuudessa eroaikeista tiedustelleen toimittajan kimppuun. Viimeistään nyt on tullut selväksi, että Baxter ei kestä tehtäväänsä liittyviä paineita. Britti esiintyi median edessä varsin kärttyisesti jo katastrofaalisen Moldovan-keikan jälkeen.

Suomen maajoukkueen päävalmentajan pesti ei ole mikään suojatyöpaikka, jota voi hoitaa vasemmalla kädellä kannattajien ja median tanssiessa kukkaiskedolla hymy korvissa. Kritiikkiä tulee varsinkin silloin, kun homma ei toimi. Suomalainen futisväki seuraihmisineen ja faneineen istuu etupenkillä siinä autossa, jota ajetaan nyt päin betoniseinää.

Illan toinen marttyyri oli Sami Hyypiä, joka pohdiskeli jatkoaan maajoukkueessa jo ennen tiistain suurturmaa. Vaikka Hyypiän karsinnat ovat toistaiseksi menneet myös henkilökohtaisella tasolla vihkoon, nyt ei ole vielä aika jättää laivaa. Kausikortti avaukseen on mennyttä, mutta Samin kokemusta ja osaamista tarvitaan vielä A-maajoukkueessa. Nuoret pelaajat tarvitsevat Hyypiän kaltaista isähahmoa.

Palloliitto tarvitsee puolestaan suoraselkäistä johtajuutta. Ruoriin on tartuttava voimakkain ottein ja Stuart Baxterille on annettava välittömästi kenkää.

Palloliiton puheenjohtajana toimii monissa poliittisissa liemissä keitetty Sauli Niinistö, joka on toistaiseksi pysytellyt taustalla ja antanut Petri Jakosen ja Kimmo J. Lipposen häärätä projekteineen etualalla. Nyt on viimeinen hetki astua esiin ja panna asiat järjestykseen. Tätä reikää ei paikata purukumilla.

Vakiokierroksella palataan tuttuun päiväjärjestykseen, kun Englannin pääsarjat palaavat kupongille. Valioliigan taistoista varmimmat voittajat löytyvät kohteista 1 ja 4.

Avauskohteessa ManU saa vieraakseen West Bromwichin. WBA kyykytti Arsenalia Emiratesilla, joten kotijoukkueella on tiedossa Roberto di Matteon ryhmän vaarallisuus. Salama ei osu kahta kertaa samaan paikkaan ja ManU vie pisteet selkeällä voitolla.

Kohteen 4 Newcastle kohtaa kotonaan Wiganin. Valioliigaan täksi kaudeksi palanneen Newcastlen peli on yskinyt kotiotteluissa ja Magpies-ryhmän fanaattinen kannattajakunta onkin esittänyt rajua kritiikkiä joukkueen esityksiä kohtaan. Newcastle saa lauantaina balsamia haavoilleen ja ottaa vihdoin kauan odotetun kotivoiton. Varma ykkönen.

Vakioveikkauksen peliaika päättyy lauantaina 16.10. klo 16.55. Kansan Uutiset suosittelee 64 merkin järjestelmää: 1, X, 1(2), 1, X(2), 1(X), 1(2), 1, 2, 1, 1(2), 2(1), X.

Kirjoitus on julkaistu Kansan Uutisten Viikkolehdessä 14.10.2010.

Nahkahousut vahvoilla tasaisessa D-lohkossa

Sumusaarten maaliruisku Gary Lineker kertoi aikoinaan jalkapallon olevan peli, jossa 22 miestä juoksee 90 minuuttia pallon perässä ja lopulta Saksa voittaa.

Keihäslegenda Seppo Rädyn lohkaisema toinen saksalaisaiheinen heitto tuli puolestaan ajankohtaiseksi vuoden 2006 MM-kisoissa, kun nahkahousut pudottivat jatko-otteluissa jengin toisensa jälkeen katsomoon ja etenivät aina välieriin saakka. Tuolloin monen mielestä Saksa oli paska maa.

Saksan joukkueeseen liittyy useita myyttejä, jotka ovat eläneet vahvoina vuosien saatossa. Germaanien pelitapaa on pidetty konemaisena, vaikka Saksan maajoukkueessa on pelannut Jürgen Klinsmannin, Rudi Völlerin ja Gerd Müllerin kaltaisia taiteilijoita, puhumattakaan kenties kaikkien aikojen kovimmasta puolustuspään pelaajasta Franz Beckenbauerista.

Saksalaisten pelityyli on taktisesti äärimmilleen hiottu aivan pienimpiäkin nyansseja myöten, mutta se on aina jättänyt tilaa myös individualisteille. Tehokkuus on kuitenkin ollut aina huikealla tasolla, kuten saksalaisilla rikosetsivillä tässä klassikkosarjassa.

Osa myyteistä perustuu toki faktoihin. Saksalaiset pelaajat ovat fyysisesti erittäin vahvoja. Moni heistä on sitkeä raataja, joka jaksaa vetää helposti kovatempoisen 90-minuuttisen ja sen jälkeen vielä jatkoajankin, mikäli siihen on tarvetta. Ensimmäisenä mieleen tulee kisoista loukkaantumisen takia sivuun joutunut Michael Ballack, jonka fyysinen preesens sekä tekninen ja taktinen monipuolisuus ovat vertaistaan vailla. Ballack ei ole mitenkään häikäisevä pelaaja, mutta tekee tasaisesti töitä ja hoitaa oman leiviskänsä kentällä varmasti.

Saksalaiset taitavat myös voittamisen kulttuurin. Maailmanmestaruuden teutonit ovat voittaneet kolme kertaa (1954, 1974 ja 1990) ja finaalipaikkoja on plakkarissa noiden lisäksi neljä (1966, 1982, 1986 ja 2002).

Tämän kesän turnauksessa Saksalta ei odoteta ihmetekoja ja onpa moni asiantuntija väittänyt joukkueen joutuvan vaikeuksiin jo alkulohkovaiheessa. Syitä mahdollisiin ongelmiin löytyy pilvin pimein: Ballack on ulkona, ykköstykeiksi kaavaillut Mario Gomez ja Miroslav Klose ovat molemmat pelanneet surkean kauden ja valmentaja Joachim Löw on tuskaillut kokoonpanonsa kanssa aina viime metreille saakka. Peruspermanenttia ei tahdo löytyä. Nyt Die Mannschaftin pelitavaksi on vakiintumassa 4-2-3-1, joka tuottaa omat ongelmansa esimerkiksi erilaiseen pelitapaan tottuneelle Kloselle. Tuleeko palloja ja sitä kautta iskun paikkoja tarpeeksi vai istuuko kehäkettu nämä kisat penkillä?

Kannattaa kuitenkin muistaa, että neljä vuotta sitten Saksan lähtökohdat MM-turnaukseen olivat vieläkin heikommat. Silti joukkue raivasi tiensä neljän parhaan joukkoon, jossa se taipui Italialle vasta jatkoajalla. Tuolloin kotiedulla oli tietysti oma merkityksensä, mutta tosipelien alkaessa Saksa on aina valmis. Niin se on nytkin ja etenee vaikeuksitta jatkopeleihin, vaikka lederhoseneissa saattaa homma näyttää hieman kireältä välillä.

Lohkon toisesta jatkopaikasta taistelevat Serbia ja Australia. Serbia on nostettu monissa papereissa mahdolliseksi yllättäjäjoukkueeksi. Joukkueella on kieltämättä kova puolustus, mutta en itse näe merkkejä siitä, että serbien lento kantaisi tässä turnauksessa ensimmäistä pudotuspelikierrosta pidemmälle. Oletusarvo on toki jatkopaikka, jos aussit eivät piiskaa itseään mittaviin urotekoihin vetisen oluensa voimalla.

Jugoslavia menestyi ennen hajoamistaan varsin mainiosti MM-tasolla. Viimeiseksi sankariteoksi jäi paikka puolivälierissä vuoden 1990 kisoissa, joissa jugoslaavit panivat legendaarisen Dragan Stojkovicin johdolla mm. Espanjaa päihin maalein 2–1. Sittemmin ex-jugoista parhaiten on menestynyt Kroatia, joka eteni välieriin Ranskan kisoissa vuonna 1998.

Serbian omalla nimellään tekemät MM-maineteot ovat vielä olemattomat, sillä valtioliitto Montenegron kanssa päättyi vasta kesällä 2006. Karsinnoissa maa on tähän mennessä onnistunut melko hyvin.

Saksan kisoissa silloinen Serbia-Montenegro hyytyi alkulohkoon häviten kaikki ottelunsa. Pahiten serbejä nöyryytti Argentiina, joka takoi pallon kuusi kertaa Balkanin poikien veräjään. Tuolloin herra nimeltä Diego Maradona oli mukana vielä katsojan roolissa, kuten videosta voi huomata.

Tämän vuoden turnauksessa avainasemaan nousee Serbian hyökkäyspelin organisointi. Kyse on siitä, millaisen käärmekeiton Radomir Antić kykenee loihtimaan. Puolustus kyllä pitää, mutta nähdäänkö maaleja? Ilman niitä joukkue ei etene jatkoon. Ykköstykki Nikola Žigić kaipaa taustatukea, jota odotetaan erityisesti Belgradin punatähtien kasvatilta Marko Pantelićilta. Nykyisin Ajaxin paidassa pelaava kiertolainen latasi kuluneella kaudella muikeat 16 maalia, joten vire näyttäisi olevan varsin mainio.

Australiassa jalkapallo kilpailee monen härmäläisnäkökulmasta varsin eksoottisen lajin kanssa paikasta auringossa. A-maajoukkue Socceroosilla on kuitenkin vankka asema australialaisten urheiludiggareiden sydämissä.

Vuoden 2006 MM-kisojen puujalkainen, mutta taisteleva Australia oli erittäin sympaattinen ryhmä ja sai varauksettoman kannatukseni noissa turnajaisissa. Tuolloin aussien lento katkesi katkeraan neljännesvälierätappioon Italialle. Honkkelimainen Fabio Grosso eteni lisäajalla alueelle ja hankki kyynisellä filmillä joukkueelleen rangaistuspotkun, jonka Francesco Totti laittoi varmasti sisään. Tähän osumaan päättyivät Australian kisat. Oikeusmurha, joka satuttaa vieläkin.

Australialta löytyy joukko rutinoituneita pelimiehiä, jotka eivät kaki pöksyihinsä kovassakaan paikassa. Fulhamin Mark Schwarzer on MM-tasolle riittävän hyvä veskari, joka pystyy torjumaan joukkueelleen pisteitä. Puolustuksen päällikkö on Galatasarayn Lucas Neill. 32-vuotias kapteeni aiheuttaa vastustajan hyökkääjille mustelmia kovilla taklauksillaan.

Hyökkäykset terävimmät syömähampaat ovat brittikentiltä tutut Harry Kewell ja pelintekijän roolin ottava Tim Cahill. Muut pelaajat ovat Mark Brescianon ja Brett Emertonin kaltaisia kokeneempia duunariosaston tekijämiehiä. Joukkue on tekniseltä taitotasoltaan lohkon heikoin, mutta kova asenne antaa paljon takaisin.

23. kesäkuuta Nelspruitissa pelattava Serbia–Australia tulee olemaan eräs kisojen mielenkiintoisimmista otteluista. Tuossa matsissa tullaan näkemään rajua taklauspeliä ja peräänantamatonta taistelua, kun joukkueet ratkaisevat D-lohkon toisen jatkopaikan kohtalon. Australian bandwagonissa mennään, joten veikkaan rohkeasti Socceroosin yllätysvoittoa.

Chelsean keskikenttäpelaaja Michael Essienin loukkaantuminen oli paha isku pitkäjänteisesti tietään Afrikan ykkösmaaksi viime vuosina raivanneelle Ghanalle. Black Stars oli edellisessä MM-turnauksessa Afrikan paras joukkue ja se aiheutti neljännesvälierissä laiskalle Brasilialle suuria ongelmia, mutta taipui lopulta 0–3 -tappioon. Puolustusvirheet ja turha kunnioitus maailmanmestaria kohtaan ratkaisivat lopulta ottelun voittajan.

Nyt joukkue huutaa uutta johtajaa Essienin tilalle. Ainakaan vielä ei tuoreita vastuunkantajia ole ryhmästä löytynyt, joten jatkopaikan lunastaminen vaikuttaa tällä kertaa liian vaikealta tehtävältä ghanalaisille.

Taitoa Ghanan joukkueesta ei puutu. Stephen Appiahin, CL-mestari Sulley Muntarin ja Asamoah Gyanin kaltaiset nimet takaavat laadun. Joukkue pystyy pitämään halutessaan palloa ja hallitsemaan ottelutapahtumia kaikkia tämän lohkon joukkueita vastaan. Pelin tasapaino ja kärsivällisyyden puute on Essienin loukkaantumisen myötä pahin ongelma.

Mielenkiintoisen aspektin Ghanan otteisiin tuo edellisissä MM-kisoissa omintakeisella pelitavallaan ihastuttanut veskari Richard Kingson, joka on jälleen todella kovan haasteen edessä. Tällä kertaa tehtävä taitaa valitettavasti olla Wiganissa pelaavalle Kingsonille ja koko joukkueelle liian haastava. Pelit päättyvät alkulohkoon.

Lohkon nimet ja ilmiöt – seuraa näitä:

* Saksan pelitapa. Taikalasit pois päästä, kuinka konemainen se tyyli on oikeasti?
* Mesut Özil, Saksa. Lunastaako turkkilaistaustainen veijari odotukset ja johdattaa Saksan menestykseen vai ovatko paineet aivan liian kovat? Taitoa ainakin riittää.
* Miro Klose, Saksa. Alla kurja kausi Bayernissa, mutta maajoukkueessa on osunut aina. Taistelee avauksen paikasta Cacaun ja Gomezin kanssa.
* Serbian puolustus. Kovin montaa palloa ei mene omiin.
* Marko Pantelić, Serbia. Tuleeko ruuhkatukasta serbien ykkösruisku?
* Australian asenne ja sydän.
* Ghana. Taitoa löytyy, mutta kuka johtaa joukkoja?

Lohkon ottelut:

su 13.6. klo 21.30 Durban: Saksa – Australia
su 13.6. klo 17 Pretoria:  Serbia – Ghana
pe 18.6. klo 14.30 Port Elizabeth: Saksa – Serbia
la 19.6. klo 17 Rustenburg: Ghana – Australia
ke 23.6. klo 21.30 Johannesburg: Ghana – Saksa
ke 23.6. klo 21.30 Nelspruit: Australia – Serbia

Kirjoitus on julkaistu Kansan Uutisten MM-kisablogissa 10.6.2010.

Messiaskompleksi

Palloliiton puheenjohtajapelissä nähtiin viime viikolla mielenkiintoinen käänne, kun eduskunnan puhemies Sauli Niinistö nostettiin näyttävästi esiin keskustelussa järjestön tulevasta nokkahahmosta. Suurta kansansuosiota nauttiva kokoomusmessias on joidenkin arvioiden mukaan jo purjehtimassa varmaan voittoon tulevissa presidentinvaaleissa. Nyt Niinistö on hakemassa lisänostetta aktivoitumalla jalkapalloväen suuntaan.

Osa futisväestä on ottanut Niinistön ehdokkuuden vastaan ylistävin sanankääntein. Kannattajien visioissa Niinistön valinnan myötä taivaalta alkaa sataa kultaa Palloliiton kassaan ja lajin arvostus Suomessa nousee välittömästi lajiniilojen jo pitkään toivomalle korkealle tasolle. Ylistyslaulusta puuttuu vain säkeistö, jossa Super-Sauli hyppää itse viheriölle Litmasen nappulakenkiin ja johdattaa Huuhkajat omin jaloin arvokisoihin.

Niinistön talousosaaminen, laajat yhteiskunnalliset suhteet ja valtakunnallinen näkyvyys on nostettu keskiöön valintakriteereitä pohdittaessa. Näissä asioissa eivät arvostelijat ole nähneet eteenpäinmenoa Pekka Hämäläisen kaudella. Kokoomusvaikuttajan puolestapuhujat näkevät Palloliiton tarvitsevan uuden oraakkelin nykyisen homehtuneena pidetyn johdon tekemiä tuhoja korjaamaan.

Hämäläiseen on jo pitkään suhtauduttu erittäin kriittisesti laji-ihmisten keskuudessa. Ristiriitaista Niinistö-keskustelun kannalta on kuitenkin se, että Hämäläinen on keskittynyt toiminnassaan nimenomaan rakentamaan vahvempia yhteiskuntasuhteita jalkapallon aseman parantamiseksi niin kotimaassa kuin kansainvälisissäkin kabineteissa.

Nykyjohdon saavutuksista on useita erilaisia mielipiteitä. Suomalaisen huippujalkapallon tulevaisuuden kannalta tärkein viime vuosina tehty kabinettipäätös on kuitenkin ollut EM-kisojen laajentaminen 24 joukkueen turnaukseksi. Ainakin tässä Hämäläisen voidaan katsoa onnistuneen.

Henkilöpalvontaa lähentelevä suhtautuminen Niinistöön on ihmetyttänyt monia. Suurin ongelma Niinistön ehdokkuudessa liittyy eduskunnan puhemiehen muihin suunnitelmiin.

Miten vaativaa puhemiehen tehtävää tällä hetkellä hoitava ja presidenttipeliin myöhemmin osallistuva henkilö kykenee johtamaan laajaa jalkapallon kattojärjestöä, hoitamaan kansainvälisiä suhteita ja samanaikaisesti uudistamaan liiton tulevaisuuden toimintastrategioita? Onko Niinistö vain varmistelemassa itselleen positiivisia asetelmia presidenttipeliin? Kukaan ei ole vielä kuullut Niinistön visiota Palloliiton kehittämiseksi.

Liiton johtoon tarvitaan jalkapallokenttää tunteva henkilö, jolla on positiivinen suhtautuminen urheiluun ja liikunnan kehittämiseen. Vaikka laittaisi minkälaiset taikalasit tahansa päähänsä, ei voi nähdä Niinistön täyttävän näitä kriteereitä. Lajitausta on olematon ja valtionvarainministerinä toimiessaan Niinistö tunnettiin lähinnä liikuntapaikkojen rakentamisen lisäämisen vastustajana.

On selvää, että johtoon tarvitaan laji- ja urheiluihminen, joka pystyy sitoutumaan tehtävään. Vihreän veran kuvioista ulkona oleva sivustakatsoja ei pysty hommaa klaaraamaan.

Vakiokupongilla Suomen sarjat rullaavat täyttä vauhtia eteenpäin ennen kesäkuista nuorten EM-kisojen aiheuttamaa taukoa. Kohteiden joukossa on kuusi Veikkausliigan, 5 Ykkösen ja kaksi Kakkosen taistoa.

Viikon varmat löytyvät kohteista 1, 3, 7. Liigakärkeen Inter-voitolla noussut Haka kohtaa kotonaan KuPS:n. Kuopiolaiset taistelevat putoamista vastaan. Vaikka joukkueen pelitapa onkin myönteisellä tavalla aktiivinen, koko ajan otteitaan parantaneen Hakan ylivoima vie mielenkiinnon tästä kohteesta.

Kolmoskohteen hyvävireisen FF Jaron tehokas hyökkäys on puolestaan liian vahva vaisusti aloittaneen nousija-JJK:n epävarmalle puolustuslinjalle. Kotivoitto.

Vierasvoittoa kannattaa hakea kohteeseen 7. KooTeePeetä vastaan ottelutapahtumia suvereenisti hallinnut Atlantis on tekemässä uutta tulemista Ykkösen keskikastiin vaisuhkon alkukauden jälkeen. Kiiston taso ei sarjaan riitä ja nyt ei auta edes kotietu. Pisteet matkaavat Helsinkiin.

Vakioveikkauksen peliaika päättyy sunnuntaina 31.5. klo 18.25. Kansan Uutiset suosittelee 64 merkin järjestelmää: 1, 2(X), 1, 1, X(2), 1(2), 2, 2(X), 1(X), 1(2), X, 1, 1.

Kirjoitus on julkaistu Kansan Uutisten Viikkolehden vakiovihjepalstalla pe 29.5.2009.

JK: 3+1 oikein. Kammottava tulos.

%d bloggaajaa tykkää tästä: