Kadonnutta liberoa etsimässä

Nykyfutiksessa perinteistä liberoa ei käytä enää oikeastaan kukaan.

Muutama vuosikymmen sitten yleisin tapa järjestää puolustuspelaaminen oli asettaa linjan alapuolelle yksi ylimääräinen vapaa pelaaja. Myöhemmin aluepuolustamisesta tuli normi ja liberot katosivat pelikentiltä. Onko perinteinen libero kuollut lopullisesti sukupuuttoon?

Jalkapallon varhaisina vuosina muodostelmat olivat usein erittäin hyökkäysvoittoisia. Eräs lajievoluution käännekohdista nähtiin 1960-luvulla, kun Interiä valmentanut Helenio Herrera kehitti puolustusvoittoisemman taktiikan. Sitä nimitettiin catenaccioksi, mikä tarkoittaa suomeksi oven salpaa.

Herrera asetti puolustuslinjan alapuolelle ”vapaan pelaajan” eli liberon, jota oli ensimmäistä kertaa käytetty jo 30-luvulla Sveitsin maajoukkueessa. Aluksi libero oli puhtaasti puolustava pelaaja, joka keräsi linjan taakse lähetetyt irtopallot ja paikkasi muiden puolustajien tekemät virheet. Myöhemmin liberon vapautta käytettiin myös hyökkäyspelissä mestarillisesti muun muassa Franz Beckenbauerin toimesta.

The Special One tuli, näki ja voitti

Mestareiden liigan moraalinen finaali käytiin jo välierävaiheessa Interin ja Barcelonan välillä. Otteluparissa Katalonian pallojonglöörit joutuivat taipumaan feeniks-linnun lailla pelitapaansa muuttaneen italialaisjoukkueen ylivoiman edessä. Tarina huipentui finaaliin ja mestaruuteen. Bayern Münchenistä ei ollut Interille enää todellista vastusta.

Esteetikoiksi itseään kutsuvien asiantuntijoiden Barca-hehkutus ei päättynyt välierätappioon. Interiä ja Jose Mourinhoa on vielä finaalivoiton jälkeenkin arvosteltu inhorealistisesta taktiikasta ja pelkkään puolustamiseen pohjautuvasta antijalkapallosta. Väärin voitettu?

Tällainen nyyhke aiheuttaa lähinnä myötähäpeää, sillä ratkaisuottelut katsoneet näkivät monipuolisesti ja suoraviivaisesti pelaavan milanolaisryhmän. Alkulohkon Inter-Barca -otteluista välittynyt mielikuva ei ollut nähtävästi vielä ehtinyt pyyhkiytyä kaikkien mielistä. Tuolloin Inter parkkeerasi bussin kuudentoista alueen eteen ja oli täysi vastaantulija jogo bonitoa pelanneen Barcelonan käsittelyssä.

Jatko-otteluissa ääni kellossa oli täysin toisenlainen. Inter näytti katalaaneille, että sirkustemput ja näyttävä pallonsiirtely ovat vain yksi pelin osa-alue – ja pahimmillaan hyvin tehoton ja tylsä sellainen. Sama toistui finaalissa Bayerniä vastaan. Milanolaisten voitto oli hieno osoitus siitä, kuinka erilaisilla tavoilla jalkapallossa on mahdollista menestyä.

Mestaruuden tekijän, Jose Mourinhon pahennusta herättänyt, varsin pöyhkeä tuuletus Nou Campilla piirtyi monen futisdiggarin verkkokalvoille lähtemättömästi. The Special One tuli, näki ja voitti.

Ylimielinen, koppava, suurisuu, nousukas. Näitä adjektiiveja on käytetty enemmän kuin usein kuvaamaan portugalilaisvalmentajaa ja hänen tempauksiaan. Esimerkiksi menestyksekkäinä Chelsean-vuosinaan Mourinho kyykytti tämän tästä brittimediaa ja joutui niin muiden joukkueiden edustajien kuin lehdistönkin hampaisiin.

Monen mielestä Mourinhon ylimielisyys on vain teatteria, jonka avulla velho kykenee hallitsemaan jokaista soppaa hämmentämään pyrkivän median. Todellisuudessa kyseessä on valmentaja, joka kunnioittaa ja arvostaa pelaajiaan.

Teorian puolesta puhuu se, että pelaajat ovat seisseet aina 150-prosenttisesti Mourinhon takana. Chelsean Didier Drogba kertoi seuransa menettäneen suuren palan sielustaan Jose-sedän poistumisen myötä. Milanon mestaruushumussa nähtiin puolestaan herkistynyt, Marco Materazzin kainalossa lähtöään itkevä Mourinho. Siirto Real Madridiin oli tuolloin varmistunut.

Menneen kauden menestys on viimeistään osoittanut, että Mourinho kuuluu kiistatta maailman huippumanagereiden harvalukuiseen joukkoon. 47-vuotiaan portugalilaisen saavutukset ovat jo nyt sitä luokkaa, että ainoastaan Manchester Unitedin Sir Alex Ferguson kykenee kukkoilemaan palkintokaappinsa kanssa samalla viivalla.

Portugalilaisen seuraava haaste odottaa Madridissa. Realin ja Mourinhon sopimus julkaistiin aiemmin tällä viikolla. Lusitaaniluotsi ilmoitti tuttuun tyyliinsä tekevänsä historiaa hakemalla kolmannen Mestareiden liigan voiton Portossa ja Interissä saavutettujen pokaalien jatkoksi. Menestysnälkäisen suurseuran managerin tuoli seisoo tunnetusti savijaloilla ja paineet ovat hurjat. Menneet vuodet ovat kuitenkin osoittaneet, että tämän velhon kanssa kaikki on mahdollista.

Vakiokupongilla temmelletään kotimaisten sarjojen merkeissä. Pääosa kierroksen kohteista on Ykkösen ja Kakkosen vääntöjä. Veikkausliigan ottelu Honka–VPS muodostaa makean kuorrutuksen futissunnuntain herkullisen tasaisille väännöille.

Kohteen 1 Honka on ollut viime kierroksilla varsin mainiossa vedossa. Espoolaiset kaatoivat kotonaan HJK:n ja hakivat heti perään Jyväskylästä maukkaat vieraspisteet. VPS:n otteet ovat puolestaan ailahdelleet rajusti alkukaudesta. Uskotaan ykkösvarmaan tässä kohteessa.

Ykkösessä kohteen 3 FC Viikingit on aloittanut kautensa perinteiseen tapaan vaisusti. Toni Korkeakunnaan valmentaman joukkueen pelitapa jalostunee kauden mittaan roiskinnasta rauhallisempaan muotoon, joten parempaa on varmasti luvassa syksyä kohti mentäessä. Vuosaareen sunnuntaina saapuva TPV on sarjan putoajakandidaatti numero uno, joten pelimerkit tässä kohteessa kotijoukkueelle.

Vakioveikkauksen peliaika päättyy sunnuntaina 30.5. klo 18.25. Kansan Uutiset suosittelee 64 merkin järjestelmää: 1, 1, 1, 1(X), 1, 1, X(1), 1, X(1), 2, 2(X), 1(2), 1(X).

Kirjoitus on julkaistu Kansan Uutisten Viikkolehdessä 28.5.2010.

Jälkihuomautus: Vihjerivillä 5+3 oikein.

Eurogoljatit palasivat estradille

Euroopan suurseurojen teutaroivat supertähdet päästettiin hetkeksi vapauteen kotimaan sarja-aitauksistaan, kun Mestareiden liigan neljännesvälierät potkaistiin käyntiin kuluvalla viikolla. Avausviikon ohjelmassa oli neljä kivenkovaa taistoa.

Tiistai-illan miellyttävin tulos saatiin Lyonista, jossa OL heitti siirtomarkkinoilla ökyilleen Real Madridin siltaan maalein 1–0. Ex-Lyon Karim Benzema sai kotiyleisöltä odotetun vastaanoton ja jäätyi Gerlandilla täysin. Joku saattoi pitää Madridin tähtisikermän tappiota yllätyksenä, mutta jalkapalloa pitempään seuranneelle ranskalaisten hienot esitykset eivät tulleet puun takaa. Lyon on ollut jo vuosia kestomenestyjä eurokentillä.

”Los Galacticosin” kompuroidessa Manchester United tarrasi puolestaan vahvasti kiinni jatkopaikkaan lyötyään AC Milanin vieraissa maalein 3–2. Voitto oli historiallinen, sillä ennen tiistai-iltaa ManU ei ollut päässyt Milanossa koskaan edes tasapeliin.

Bayern München lähti suursuosikkina ottelupariin Fiorentinaa vastaan, mutta oli kotistadionillaan yllättävissä vaikeuksissa. Viola roikkui Per Krøldrupin osumalla pitkään tasalukemissa ja vain järkyttävä tuomarivirhe pelasti baijerilaiset. Suomen-tappaja Miro Klose puski lopussa 2–1-voitto-osuman selvästä paitsioasemasta.

Jatkopelien rytmitystä on hieman muutettu aikaisemmista vuosista. Nyt otteluparit on hajautettu neljälle viikolle entisen kahden sijasta. Futismannaa on siis maksukykyisille jalkapallon seuraajille luvassa entistä enemmän.

Raha puhuu nykyjalkapallossa ja suurin osa otteluista on jo nyt siirtynyt maksukanaville. Pienituloisen ainoaksi mahdollisuudeksi jäävät erilaiset puolilailliset internet-lähetykset, joita on onneksi nykyisin tarjolla pilvin pimein.

Ensi viikon tv-taistoista kuumin lienee Interin ja Chelsean kohtaaminen Giuseppe Meazzalla. Vaikka milanolaisten luotsi Jose Mourinho tunteekin Chelsean pelaajien metkut kuin omat taskunsa, Valioliigaa hallitsevat sinipaidat lähtevät ottelupariin selkeänä suosikkina. Marginaalit kasvavat tuskin hirveän suuriksi, mutta Chelsea edennee jatkoon vaikeuksitta eurokentillä tälläkin kertaa kohmettuvan Interin kustannuksella.

TsSKA Moskovan ja espanjalaisen Sevillan kohtaaminen kuuluu kierroksen tasaisimpiin ja mielenkiintoisimpiin ottelupareihin. Sevilla pysyi La Ligassa ensimmäiset kymmenen kierrosta Barcan ja Realin kyydissä, mutta on sittemmin hyytynyt loukkaantumisten ja African Nations Cupin aiheuttamien poissaolojen myötä pahasti.

Eurokentillä peli on kulkenut, mutta hyinen Moskova on andalusialaisille varmasti epämiellyttävä paikka. Mikäli Sevilla ei ota vierasottelussa kovin pahasti nokkaansa, etenee se rutiinilla jatkoon.

Olympiakosin ja Bordeaux’n kohtaamisessa avausottelu ratkaisee paljon. Kreikkalaisten on kyettävä hyödyntämään kotietunsa sataprosenttisesti, sillä topparilegenda Laurent Blancin luotsaama Bordeaux oli kiistatta eräs alkulohkovaiheen parhaista ryhmistä. Stade Chaban Delmasilla Olympiakosia tullaankin viemään kuin kuoriämpäriä.

Viikonlopun vakiokierroksella ei eurosarjoja pääse veikkaamaan Englannin Valioliigan ja Mestaruussarjan otteluiden muodostaessa tuttuun tapaan kupongin 13 kohteen sarjan.

Viikon varmin merkki löytyy kohteesta 1, jossa Arsenal kohtaa Sunderlandin. Chelsean ja Manchester Unitedin kompurointien myötä kotijoukkueella on vielä ohuet saumat nousta mukaan mestaruustaistoon. ”Gunners” ei jätä tätä tilaisuutta käyttämättä.

Mestaruussarjan otteluissa kotijoukkueet ovat vahvoilla. Newcastle ei jätä Pohjois-Englantiin matkaavalle Prestonille mahdollisuuksia ja jatkaa väkeviä esityksiään sarjakärjessä. Kohteessa 8 Cardiffin vieraaksi matkaava Barnsley on hävinnyt kolme edellistä otteluaan yhteismaalein 3–7. Masentava putki saa jatkoa Walesissa. Varma ykkönen.

Vakioveikkauksen peliaika päättyy lauantaina 20.2. klo 16.55. Kansan Uutiset suosittelee 64 merkin järjestelmää: 1, X, 2(X), 2, 1, 1(2), 1, 1, 1(X), 1(X), 1(X), X(2), X.

Kirjoitus on julkaistu Kansan Uutisten Viikkolehden vakiovihjepalstalla pe 19.2.2010.

Jälkihuomautus: Vihjerivillä 5+2 oikein.

Arpa on heitetty

Julius Caesar ja muut historian lehdiltä tutut kuulut keisarit hallinnoivat aikoinaan rautaisella otteella ikuista Roomaa – maailmanmahtia, jonka maine levisi monella mantereella.

Kuningas jalkapallon puolella Apenniinien niemimaan menestyksen perinteitä ovat pitäneet yllä Italian maajoukkue ja italialaiset seurat, joiden maineteot ovat olleet viimeisten vuosikymmenien aikana miltei vertaansa vailla. Italia voitti maailmanmestaruuden Saksan MM-kisoissa vuonna 2006. Mestareiden liigassa AC Milan on ollut kestomenestyjä numero yksi: viisi mestaruutta viimeisen kahden vuosikymmenen aikana.

Modernin maailman sirkushuvien kapellimestareita ovat olleet kasapäin mestaruuksia voittaneet italialaiset valmentajavelhot, kuten Arrigo Sacchi, Giovanni Trapattoni, Marcello Lippi ja Fabio Capello.

Rooman keisarit aiheuttivat kauhua ja kunnioitusta hajota ja hallitse -filosofiallaan. Nerokkaat taktiset uudistukset ovat toimineet myös italialaisten jalkapallokalifien taikarohtoina. Kuten esimerkiksi catenaccio, pelitapa, jossa joukkue puolustaa yhtenäisesti ja tiukasti liberon kerätessä linjan taakse putoavat irtopallot.

Historia ei kuitenkaan ikuisesti toista itseään. Adrianmeren yllä on tänä syksynä nähty uhkaavan synkkiä pilviä. Serie A:n mestarijoukkue Inter jäi alkulohkon toiseksi viimeisellä kierroksella täydellisesti FC Barcelonan jyrän alle.

Jose Mourinhon joukkueet ovat perinteisesti olleet Barcelonan Nou Campilla liikkeellä varsin inhorealistisella puolustustaktiikalla, mutta Milanon sinimustien esitys oli tässäkin valossa huolestuttavan flegmaattinen. Kotimaan liigassa viikonlopusta toiseen voittojen tiellä kulkevalta ryhmältä olisi lupa odottaa parempaa.

Kaaos huipentui seuraavalla viikolla, kun miljoonahankintoja kesällä tehnyt Juventus nöyrtyi Bayern Münchenin käsittelyssä ja jäi kokonaan rannalle jatkopeleistä.

Mistä homma sitten kiikastaa? Italialaisten joukkueiden menestys on perustunut useimmiten kurinalaiseen puolustuspelaamiseen ja taktiseen etevyyteen pelaajien henkilökohtaista taitoa yhtään väheksymättä.

Onnistumiset eivät perustu näyttävyyteen, vaan hyvin organisoituun joukkuepelaamiseen ja liikkumiseen varsinkin puolustussuuntaan. Syöttösuunnat ja tila otetaan pois tiiviillä, matemaattisen tarkalla liikkumisella. Pakka ei hajoa missään vaiheessa.

Nyt näyttää siltä, että tämä etu on ainakin hetkellisesti menetetty. Pelitapa on esimerkiksi Englannissa jalostunut vanhojen stereotypioiden murtuessa. Brittein saarten vanha ”pitkä päätyyn ja perään” -taktiikka on hioutunut mannermaisten valmentajien myötä vivahteikkaammaksi tavaksi pelata. Tähän kun yhdistetään useamman eurooppalaisen sarjan Serie A:ta huomattavasti kovempi tempo, saadaan tällaisia tuloksia. Vaikka pelaajien etäisyydet ovatkin perinteiseen tapaan kunnossa, homma ei toimi, jos liike on nähdyn kaltaisella tasolla.

Mestareiden liigan pudotuspelien avauskierroksella nähdään, onko kriisi liioiteltu sana kuvaamaan italialaisen seurajalkapallon nykytilaa. Inter haastaa Chelsean ja AC Milan Manchester Unitedin. Caesar valloitti aikoinaan Britannian kahdesti, nyt samaa temppua yrittävät Milanon jättiläiset. Arpa on heitetty.

Tapaninpäivän vakiokierroksen varmat löytyvät Valioliigan otteluista. Kohteessa 8 jo pitkään kontannut Liverpool saa vieraakseen hetkellisesti piristyneen Wolverhamptonin. Wolvesin lento katkeaa Anfieldillä Poolin syttyessä vihdoin taisteluun tulevan kauden Mestareiden liigan paikasta.

Seiskakohteen kotijoukkueessa Manchester Cityssä tilanne on varsin sotkuinen yllättävän valmentajavaihdoksen myötä. Mark Hughes sai kenkää Sunderland-voitosta huolimatta ja puikkoihin astui Roberto Mancini. Pelaajat haluavat varmasti näyttää taitonsa uudelle luotsille ja kun kaiken kukkuraksi peli on hyvin kuosissa jo muutenkin, kotivoitto näyttää varmalta.

Vakioveikkauksen peliaika päättyy lauantaina 26.12. kello 14.40. Kansan Uutiset suosittelee 64 merkin järjestelmää: 2(X), 1, 1, 1(X), X(1), 1(X), 1, 1, X(2), 1, 1, 1, 2(X).

Kirjoitus on julkaistu Kansan Uutisten Viikkolehden vakiovihjepalstalla ke 23.12.2009.

Jälkihuomatus: Vihjerivillä 8+3 oikein. Voitto 48,30 euroa.

Ikkuna mestarien maneesille avautuu jälleen

Entistäkin suuremmaksi, rikkaammaksi ja näyttävämmäksi kasvanut Mestarien liiga potkaistiin tuttuun tapaan käyntiin syyskuun toisella viikolla. Vaikka liigan karsintajärjestelmään tehtiin tukku pienempiä seuroja hyödyttäviä muutoksia, suosikkeina matkaan lähtivät jälleen jokaiselle futisfanaatikolle tutut suurseurat. Toukokuussa Madridin Santiago Bernabeulla pelattava finaali on jälleen eräs tulevan jalkapallokauden ehdottomista kohokohdista.

Laulu askelten toistaa tuttua mantraa: iso raha pyörii ja tuote on kunnossa. Palkintorahat ovat paisuneet viime kaudesta huomattavasti yhä kalliimpien televisiointi- ja sponsorisopimusten myötä.

Nyt lohkovaiheeseen asti päässyt seura kuittaa vaivanpalkakseen yli 7 miljoonaa euroa. Voitoista ja tasapeleistä tippuu kassaan lisää karkkirahaa. Vertailun vuoksi: Veikkausliigan suurimpiin seuroihin kuuluva HJK operoi kaudella 2009 vajaan kahden miljoonan euron budjetilla.

Pohjoismaissa ei naureta matkalla pankkiin, sillä Suomi, Norja, Ruotsi ja Tanska jäivät ilman edustusta tämän vuoden karkeloissa. Georg Friedrich Händelin säveltämää Mestarien liigan tunnushymniä ei siis kuulla Pohjolassa tulevana talvena. Kuilu suurten sarjojen ja pohjoismaisten liigojen välillä uhkaa syventyä entisestään.

Suosikit mestarien joukossa ovat tuttuja kaikille. Kesän siirtomarkkinoilla kuumin kiehunta keskittyi Real Madridin valkoisen baletin ympärille. ”Los Galácticos” laittoi rekkalasteittain euroja liikenteeseen ja hankki riveihinsä joukon maailman eliittiin kuuluvia pelimiehiä. Cristiano Ronaldo siirtyi Madridiin Manchester Unitedista ja brassitaituri Kaká Milanista. Siirtosummat ja palkkatarjoukset olivat näissä transaktioissa tavallisen pulliaisen käsityskyvyn tuolla puolen.

Keskikentän ankkuri Xabi Alonso ja hyökkääjä Karim Benzema täydensivät Realin huippuhankintojen ryhmän. Suurin arvoitus piilee siinä, kuinka hyvin supertähtien valmentaja, Villarrealissa mainiota työtä aiemmin tehnyt Manuel Pellegrini kykenee samaan ylikorostuneilla egoilla varustetut tähdet pelaamaan nöyrästi yhteen ja ajattelemaan ensisijaisesti joukkueen etua.

Viime kaudella mestaruus meni FC Barcelonalle, joka käyttäytyi siirtomarkkinoilla varsin maltillisesti. Seurajohdolle kiukutellut Samuel Eto’o lähetettiin Interiin, josta saatiin vastalahjaksi(?) Zlatan Ibrahimovic. Maagisten taitojensa myötä lempinimellä ”Ibracadabra” tunnettu ruotsalaistykki on ailahtelevaa Eto’oa sopivampi palanen Barcan hyökkäyspeliin, joten joukkue kuuluu tänäkin vuonna liigan suurimpiin voittajasuosikkeihin.

Kolmas suursuosikki löytyy Lontoosta. Chelsea on kokenut kahtena peräkkäisenä vuonna kaamean pettymyksen eurokentillä. Vuonna 2008 seura eteni aina finaaliin asti, jossa John Terryn liukastuminen ratkaisevassa rangaistuspotkussa johti karmaisevaan tappioon Manchester Unitedille.

Viime keväänä ”The Blues” onnistui pitämään Barcan välierissä nollilla yli 180 minuuttia, mutta Andres Iniestan shokkimaali toisen osaottelun lisäajalla pudotti Chelsean finaalista.

Joukkue on pysynyt hyvin kasassa ja kokenut Carlo Ancelotti tuo valmennuspuolelle tarvittavaa kokemusta menestyksen takeeksi. Siirtomarkkinoilla tapahtuneiden sääntörikkomusten myötä Valioliigan vakuuttavasti avannut Chelsea on toistaiseksi siirtokiellossa, joten uusia vahvistuksia ei ole lontoolaisleiriin tarjolla pitkään aikaan. Tämä ei voi olla vaikuttamatta voimasuhteisiin syksyn otteluruuhkan kiihtyessä.

Englannin liigataistot täyttävät lauantain vakiokupongin. Rivi kannattaa tällä kertaa rakentaa Valioliigan kotivoittojen varaan. Kohteessa 1 runsasmaalisia otteluita alkukaudesta pelannut Arsenal kohtaa Wiganin. Arsenal kärsi edellisellä kierroksella nöyryyttävän vierastappion Manchester Citylle ja on nyt nälkäisempi kuin pitkiin aikoihin. Varma ykkönen.

Kakkoskohteessa putoajakandidaatiksi jo avauskierroksilla itsensä naulannut Portsmouth matkaa Aston Villan vieraaksi. Jo kolme voittoa putkeen kahmaissut Villa nappaa taistosta täydet pisteet.

Kupongin avauskohteiden kotivoittojen sarjan täydentää kohteen 3 Bolton. Jussi Jääskeläisen edustama kotijoukkue on ollut alkusyksystä hieman alavireinen. Pisteitä tarvitaan siis lisää ja Stoken saapuessa Reebok Stadiumille ”Trotters” on varmasti hereillä. Tähänkin kohteeseen varma ykkönen.

Vakioveikkauksen peliaika päättyy lauantaina 19.9. klo 16.55. Kansan Uutiset suosittelee 64 merkin järjestelmää: 1, 1, 1, X(2), 1, X(1), X(1), 2, 1, 1, 2(X), 1(X), 1.

Kirjoitus on julkaistu Kansan Uutisten Viikkolehden vakiovihjepalstalla pe 18.9.2009.

Jälkihuomautus: Vihjerivillä 5+2 oikein.