Arvokisakarsintojen päättyminen jättää aina haikean ja hieman tyhjän olon. Tiistaina jäin yksin tuijottamaan ikkunasta Perämeren pimeään syysmyrskyyn, kun jälleen kerran yksi toiveita täynnä ollut ajanjakso päättyi tappioon Ranskaa vastaan. Edessä on pitkä ydintalvi ennen uusia lohkoarvontoja ja taistelua kisalipusta, joka edustaa kannattajille sitä kauan odotettua taivaspaikkaa.
Hauskempaa oli varmasti tovereilla, jotka pitivät hienosti ääntä Stade de Francella pelatussa ottelussa. Tunnelma välittyi kotikatsomoihin saakka ja karsintasaagasta Gijónin ihmeineen ei jääne kovinkaan monelle kitkeränkarvasta makua suuhun.