Maajoukkueshoppailua

Globalisaation edetessä ihmisten liikkuminen maasta toiseen ja mantereelta toiselle on muuttunut yhä helpommaksi – ainakin länsimaisesta näkökulmasta. Muun muassa ihmissuhteet, työ ja opiskelu liikuttavat suuria massoja paikasta toiseen.

Kansainvälistymisen myötä kansalaisuuden käsite on muuttumassa yhä abstraktimmaksi ja vaikeammin hahmotettavaksi. Yhä useammalla ihmisellä on esimerkiksi kaksoiskansalaisuus, joten kulttuurinen tai etninen tausta tai joku muu ominaisuus eivät määritä automaattisesti ihmistä osaksi jotain tiettyä kansallisvaltiota enää kuin korkeintaan ajatuksen tasolla.

Sama kehitys on ollut nähtävissä pitkään myös jalkapalloviheriöillä. Pelaajalla saattaa olla monta passia esimerkiksi perhesuhteiden tai siirtolaisuuden takia, joten maajoukkue-edustusten suhteen moni joutuu tekemään valintansa useasta vaihtoehdosta.

FIFA:n sääntöjen mukaan pelaaja ei voi pelata A-maaotteluita kuin yhden maan maajoukkueessa. Joukkuevalinta on siis aina lopullinen.

Monet valitsevat jalkapalloilullisen kotimaansa menestysmahdollisuuksien mukaan. Vuosituhannen vaihteessa sekä MM- että EM-kultaa voittaneen Ranskan joukkue oli taustaltaan monikulttuurinen. Pelaajista monen juuret olivat gallien entisissä siirtomaissa.

Eräs heistä oli muuan Zinedine Zidane. Algerialaistaustainen pallojonglööri ei olisi koskaan voittanut kannun kannua kansainvälisissä mittelöissä, jos olisi edustanut Ranskan sijasta omaa ”kakkosvaihtoehtoaan”. Sydän kuitenkin sykkii edelleen myös Algerialle, sillä Zidane nähtiin Etelä-Afrikan MM-kisoissa katsomassa Algerian alkulohkon taistoa.

Erilaiset kaksoiskansalaisuudet aiheuttavat usein varsin skitsofreenisia tilanteita. MM-turnauksessa puolivälieriin edenneen Saksan maajoukkueen ghanalaistaustaisen Jérôme Boatengin veli Kevin-Prince Boateng edusti Die Mannschaftin sijasta Ghanaa. Alkulohkon ottelussa veli kohtasi siis veljen toisen maajoukkueen paidassa.

Futaajien edustusoikeuksiin liittyvät kysymykset ovat nousseet julkisuuteen myös Suomessa, kun Liverpoolin Lauri Dalla Vallen arvontalaulu maajoukkue-edustuksensa suhteen on yhä vain jatkunut. Dalla Vallella on perhetaustansa takia oikeus edustaa joko Suomea tai Italiaa.

Maajoukkueen päävalmentaja Stuart Baxter ehti tällä viikolla jo julkisesti ihmetellä suurlupauksena pidetyn hyökkääjän jatkuvia kieltäytymisiä A-maajoukkue-edustuksista, joita Suomi on hyökkääjälle tarjonnut viime aikoina enemmän kuin tarpeeksi. Pelaaja itse on todennut keskittyvänsä tällä hetkellä luomaan uraa ainoastaan seurajoukkueessa.

Mielenkiintoiseksi asian tekee se, että Dalla Vallen nykyinen valmentaja on Huuhkajien ex-luotsi Roy Hodgson, jonka luulisi ymmärtävän maajoukkue-edustusten antavan nuorille pelaajille huikeasti kokemusta ja mahdollisuuksia uusiin edistysaskeliin. Vastuu luo lisää itseluottamusta ja kovien pelien myötä myös taidot ja paineensietokyky kehittyvät.

Vetkuttelun taustalla piilevät syyt ovat opportunistiset. Italialais-suomalaisessa perheessä kasvanut Dalla Valle on kertonut aiemmin pelaavansa Suomen paidassa vain siinä tapauksessa, jos portit astetta kovatasoisempaan Italian ryhmään sulkeutuvat.

Urheilijan tulisi toki saada edustaa sitä maata, jolle sydän sykkii toden teolla. Siinä mielessä myös Dalla Vallella on täysi oikeus valita jatkossa Suomen ja Italian väliltä. Moni pitää kuitenkin melko kyynisenä tällaista maajoukkueshoppailua, jossa nokka kääntyy sen sateenkaaren päähän, jossa odottaa suurin saavi mainetta ja mammonaa.

Suoraselkäistä olisi tehdä päätös pelioikeusasian suhteen mahdollisimman pian. Muuten palavat sillat moneen suuntaan.

Sunnuntain vakiorivi koostuu tuttuun tapaan kotimaan kenttien kamppailuista. Viikonlopun kierros on tällä kertaa astetta kinkkisempi. Varsinkin liigakohteet ovat poikkeuksetta tasaisia vääntöjä, joista suursuosikkeja on hankala löytää.

Viikon pomminvarmat löytyvät Ykkösen kohteista 7 ja 8. PK-35 Vantaa tipahti karsijan paikalta hävittyään keskiviikkona FC Espoolle ja hakee nyt paluuta voittojen tielle MP:tä vastaan. Mikkeliläiset ovat piristyneet karmean alkukauden jälkeen, mutta taso ei riitä laadukasta vantaalaisryhmää vastaan. Varma ykkönen.

Kohteessa 8 Rovaniemen Palloseura saa vastaansa kauden yllättäjän, FC Espoon. Keväästä asti Ykköstä hallinneen RoPS:n kone on yskähdellyt viime aikoina. Motivoitunut kotijoukkue ja pitkä matka ovat ailahtelevalle ja kokemattomalle Espoolle kuitenkin liian kovia paloja purtavaksi. Ykkönen.

Vakioveikkauksen peliaika päättyy sunnuntaina 8.8. klo 18.25. Kansan Uutiset suosittelee 64 merkin järjestelmää: 1(X), 1, X(2), 1(2), 2, 2, 1, 1, 2(X), 2(X), 2(X), 2, 1.

Kirjoitus on julkaistu Kansan Uutisten Viikkolehdessä 6.8.2010.

Jälkihuomautus: Vihjerivillä 4+2 oikein.

Peking-ilmiö ja kisojen kahdet kasvot

Kuuntelin tässä yhtenä iltana pitkästä aikaa Bob Marley & The Wailersin 70-luvun tuotantoa. Levyltä ’Survival’ löytyy kappale nimeltä Africa Unite, jossa kehotetaan afrikkalaisia yhdistymään, ennen kuin on liian myöhäistä. Africa unite, for the benefit of your people…

Biisiä kuunnellessa tulivat mieleen useissa juhlapuheissa kuullut lähes majesteetilliset sanat jalkapallon MM-kisojen vaikutuksesta Afrikan tulevaisuuteen. Kisat ovat voimannäyte, jonka myötä Afrikka yhdistyy ja näyttää mahtinsa. Esimerkiksi apartheidin vastaista taistelua 1900-luvulla johtanut Nelson Mandela kertoi uutistoimisto AP:lle odottavansa turnauksen parantavan maanosan imagoa ja näyttävän Afrikan valoisammat kasvot koko maailmalle.

Perjantaina alkavalle turnaukselle on siis ladattu valtavia odotuksia ympäri mannerta. Monen mielestä kisoilla on mittaamaton merkitys koko Afrikalle.

Villeimmissä visioissa hehkutetaan MM-kisoja myös Etelä-Afrikan sosiaalisten ja taloudellisten ongelmien ratkaisijana. Kisahuuman myötä ratkeavat niin tuloeroihin, köyhyyteen kuin väkivaltaankin liittyvät vitsaukset. Samalla voittaa koko Afrikka, sillä Etelä-Afrikkaa pidetään koko maanosan veturina.

Perusteita näille haaveille on löydettävissä, jos tarkastellaan MM-kisoja talouden mittarein. Turnauksen ympärillä liikkuvat valtavat rahamäärät. Kansainvälinen jalkapalloliitto FIFA nettoaa pelkästään tv-sopimusten ansiosta kisoista 2,6 miljardia euroa.

Sen sijaan on vielä täysin epävarmaa, minkälainen lasku isäntämaalle lankeaa näistä kinkereistä. Etelä-Afrikka on sijoittanut yli viisi miljardia euroa valkoisiksi elefanteiksikin kutsuttuihin uusiin stadioneihin ja yleisen infrastruktuurin kohentamiseen. Muihin järjestelyihin on myös uponnut kassikaupalla kahisevaa.

Kaiku askelten on jollain tasolla jopa kolonialistinen. FIFA nettoaa ja Etelä-Afrikka maksaa viulut.

Samaan aikaan tyytymättömyys maan köyhän väestön keskuudessa on lisääntynyt entisestään. Kisat eivät ole tuoneet maahan toivottua määrää uusia työpaikkoja, sillä esimerkiksi virallinen kisamateriaali valmistetaan FIFA:n toivomuksesta Kiinassa, missä se on halvempaa. Ensimmäistä reilun kaupan ja tasa-arvoisen toimeentulon MM-turnausta saadaan siis  odotella vielä ainakin neljä vuotta.

Mielenosoituksissa on vaadittu työtä ja kunnon peruspalveluita kaikille eteläafrikkalaisille. Myös väkivaltaa on nähty ja kisajärjestäjät pelkäävätkin sen vaikuttavan turnauksen tunnelmaan.

Tämän valossa Pekingin olympialaisissa nähdyt tapahtumat voivat hyvinkin toistua. Kiinalaiset viranomaiset eristivät olympialaisten aikaan epätoivotut ihmiset ja näkymät muureilla kisaturisteista. Näin koko maailman urheilutapahtumasta tuli vain rikkaille ja toivotuille tarkoitettu happening.

Peking-ilmiön toteutuminen ei ole kaukaa haettu skenaario. Viranomaiset yrittivät jo sulkea Kapkaupungissa kaksi köyhien suosimaa toria kisojen ajaksi, mutta yleinen mielipide kääntyi päätöstä vastaan. Kodittomien kisaghetto eli  ”Säilyketölkkikaupunki” Blikkiesdorpissa kuitenkin toteutettiin. Köyhät kodittomat siirrettiin siis pois kisaturistien silmistä puutteellisiin olosuhteisiin paikkaan, jota monet kaduilla koko elämänsä viettäneet kutsuvat keskitysleiriksi. Samanlainen käytäntö oli voimassa myös Vancouverin talviolympialaisissa.

On varmaa, että MM-kisat tulevat jollain tasolla yhdistämään afrikkalaisia Bob Marleyn toivomaan tapaan. Taloudellisen hyödyn turnauksesta näyttäisi kuitenkin käärivän ihan toinen taho.

Kirjoitus on julkaistu KU:n MM-kisablogissa 7.6.2010.

Tuomari on ihan pelle?

Eräs suomalaisten jalkapallokatsomoiden tunnetuimmista lauluista alkaa otsikossa mainituin sanoin. Tuomarin olemassaolo muistetaan usein vasta siinä vaiheessa, kun musta-asuinen, pelaajien keskellä puikkelehtiva henkilö viheltää tai jättää viheltämättä pilliinsä omalle joukkueelle epäsuotuiseen aikaan.

Hyvin ja tasapuolisesti vihellettyä ottelua ei muista kukaan, kun taas epäonnistumisen sattuessa ”seepra” on kansanjoukkojen sylkykuppi ja suurin vihollinen. Maailmasta ei varmasti löydy kovin monta työtehtävää, joissa onnistumisia ei arvosteta lainkaan.

Tarkkaan ottaen tuomarina toimiminen ei edes ole ammatti. Maailman huipputuomareista jokaisella on olemassa siviiliammatti, päätyö, joka tuo leipää pöytään.

Tilanne on erikoinen, sillä pääsarjojen ja maajoukkueiden turnajaisten ympärillä liikkuu vuosittain valtava määrä rahaa. Samaan aikaan henkilöt, joilla on suurin vastuu otteluiden tasapuolisuudesta ja samalla suurimmat mahdollisuudet vaikuttaa lopputuloksiin, toimivat miltei täysin amatööripohjalta.

Tällä kaudella on nähty tuttuun tapaan useita järkyttäviä oikeusmurhia, jotka ovat johtuneet karkeista tuomarivirheistä. Ruotsalaisella tuomarilla Martin Hanssonilla voi olla nykyisin vaikeuksia löytää ystäviä Irlannista. Hansson oli varmaankin ainoa ihminen Dublinin Croke Parkilla, joka ei nähnyt Thierry Henryn kädellä tehtyä haltuunottoa, minkä seurauksena ranskalaiskärki karkasi maalintekoon. Henryn maali merkitsi Irlannin putoamista ensi kesän MM-turnauksesta.

Jokainen jalkapallofani voi hetkessä nimetä useita tapauksia, jolloin tuomarivirheen myötä tapahtui jotain peruuttamatonta. Oulussa esimerkiksi muistetaan kauden 2006 RoPS-ottelun tapahtumat edelleen erittäin hyvin.

Taiston viheltänyt Antti Munukka nosti AC Oulun pelaajille kaksi erittäin kyseenalaista punaista korttia ja hylkäsi köykäisin perustein kotijoukkueen Dragan Pejicin puskeman johto-osuman. Seuraus: Munukka poistui kentältä järjestysmiesten suojaamana vihaisen yleisön käytyä todella kuumana kyseenalaisten tuomioiden johdosta.

Näkyvien epäonnistumisten vastapainoksi tuomareilta on nähty tälläkin kaudella satoja, jos ei tuhansia hyviä suorituksia. Niitä on jalkapalloon tunteikkaasti suhtautuvien kannattajien hankalampi muistaa. Päteviä tuomareita löytyy kuitenkin jokaisesta Euroopan suursarjasta.

Hyvän tuomarin ominaisuuksia ovat johdonmukaisuus, järkähtämättömyys ja auktoriteetti. Hyvä tuomari kommunikoi tarvittaessa pelaajien kanssa asiallisesti, mutta ei anna heidän vaikuttaa tuomioihinsa. Tällaisia myös pelaajien arvostamia tuomareita ovat olleet muun muassa jo uransa lopettanut italialainen Pierluigi Collina ja viime vuonna maailman parhaaksi jalkapallotuomariksi valittu Roberto Rosetti.

Fiksuin uudistus tuomareiden tason parantamiseksi olisi ohjata yhä enemmän entisiä pelaajia tuomariuralle. Kokemus taiston tiimellyksessä myllertävistä tunteista auttaisi suhtautumaan tapahtumiin varmasti paremmin. Siirtyminen ammattituomareihin olisi toinen tärkeä askel, joka tulisi ottaa pikimmiten.

Taistelu Valioliigan mestaruudesta on lähestymässä loppuhuipentumaansa ja tämä näkyy myös viikon vakiokierroksella.

Kohteessa 4 Chelsea on pakkovoiton edessä, kun neljännestä sijasta ja paikasta Mestareiden liigan karsintoihin vielä tiukasti taisteleva Aston Villa saapuu Stamford Bridgelle. Chelsea on loukkaantumishuolistaan huolimatta hereillä ja nappaa täydet pisteet. Varma ykkönen.

Viikon varmin kotivoitto löytyy kohteesta 6, jossa mahdollisuutensa sarjapaikan säilyttämiseen jo ajat sitten menettänyt Portsmouth matkaa Tottenhamin vieraaksi. Spurs jahtaa vielä europaikkoja, joten täyden pistepotin nappaaminen kiinnostaa varmasti.

Vakioveikkauksen peliaika päättyy lauantaina 27.3. klo 16.55. Kansan Uutiset suosittelee 64 merkin järjestelmää: 1(2), 1, 2(X), 1, X(2), 2, 1(X), 1, 1, 1(2), 2, 1, X(1).

Kirjoitus on julkaistu Kansan Uutisten Viikkolehden vakiovihjepalstalla pe 26.3.2010.

Jälkihuomautus: Vihjerivillä 1+2 oikein. Uuh.

Ruskeat kirjekuoret

Keski-Euroopassa paljastunut ja jatkuvasti laajeneva sopupeliskandaali on langettanut jälleen synkän varjon eurooppalaisen jalkapallon eetoksen ylle. Sopuiluepäilyjen aiheuttama shokkiaalto ei ole kuitenkaan järisyttänyt lajin moraaliperustaa eikä kyseenalaistanut jalkapallon ympärille pesiytyneitä hämäriä toimintatapoja tavalla, jolla moni olisi halunnut. Globaali futiskaravaani on jatkanut kulkuaan tutuissa karnevaalitunnelmissa.

Jalkapallohistorian tähän mennessä suurin otteluiden lopputulosten peukaloimiseen liittyvä organisaatio paljastui viime viikolla, kun Saksan Bochumissa syyttäjä ja poliisi kertoivat pidättäneensä 15 ihmistä eri puolilla Eurooppaa epäiltyinä yli 200:aa ottelua koskevasta lopputulosten järjestelystä.

Suurennuslasin alla on nyt joukko yhdeksässä maassa pelattuja otteluita. Mukana on myös Mestarien liigan ja Eurooppa-liigan taistoja. Sadat ruskeat kirjekuoret ovat siis vaihtaneet omistajaa tässä ennennäkemättömässä vedonlyöntiskandaalissa.

Sopupelitapaus eli valitettavasti ole ainoa laatuaan jalkapallon saralla. Edellinen epäily tulosten järjestämisestä nousi julkisuuteen lokakuussa Venäjällä. Italian vuoden 2006 Calciopoliksi nimetty skandaali on myös jalkapalloa seuraavien tuoreessa muistissa. Tuolloin kolme saapasmaan pääsarjan suurseuraa peukaloi ottelujen tuomariasetteluja menestyksen toivossa.

Jalkapalloväen suhtautuminen uusimpaan tapaukseen on ollut ristiriitaista. Mediassa suurin poru on viime viikkoina liittynyt Ranskan Thierry Henryn käsivirheeseen MM-karsintaottelussa Irlantia vastaan. Vedonlyöntiskandaalista on tullut takasivun juttu.

Toisaalta lajin nokkamiesten huoli on ollut ainakin puheiden perusteella syvä. FIFA ja UEFA ovat puuhaamassa ongelmiin liittyvää kriisikokousta, joka on määrä järjestää ensi kuussa MM-kisaisäntä Etelä-Afrikan maaperällä. Toisaalta samaan aikaan Euroopan suursarjojen ja Mestareiden liigan pelejä on jatkettu aivan kuin mitään ei olisi koskaan tapahtunutkaan.

Tavallinen eurooppalainen futiskeijo on kyynikko, joka suhtautuu paljastuneisiin ongelmiin huolestuen, mutta vain kevyesti. Keskivertokannattaja ymmärtää jalkapallon olevan valtava globaali kansanliike ja bisnes, jonka ympärille pesiytyy varmasti jatkossakin rikollista toimintaa. Vedonlyöntiskandaalit, doping, nuorten pelaajien epäeettinen värvääminen ja muut epämiellyttävät lieveilmiöt liittyvät futikseen niin kauan kuin lajin ympärillä liikkuvat suuret setelit.

Kansallisten liittojen sanktioiminen esimerkiksi kansainvälisestä kilpailutoiminnasta sulkemisella olisi kenties riittävän vahva keino tulevaisuuden skandaalien estämiseksi. Näin toimittiin 1980-luvulla huliganismin muodostuttua vakavaksi ongelmaksi jalkapallopiireissä.

Näin rajut toimenpiteet merkitsisivät kuitenkin suuria taloudellisia tappioita, joten niiden käyttöönottaminen vaikuttaa valitettavan epätodennäköiseltä. Onkin vain ajan kysymys, milloin jalkapallokaupunkien postipalvelut saavat seuraavat ruskeat kirjekuoret kuljetettavakseen.

Vakiokupongilla jatketaan Englannin sarjojen merkeissä. Valioliigassa Manchesterin suurjoukkueet City ja United ovat vahvoilla omissa kamppailuissaan. Joukkueet ovat kuitenkin peliprosenttien mukaan vahvasti ylipelattuja, joten jättipottia hakevien kannattaa sijoittaa vaihtomerkki ainakin kolmoskohteen City–Hull -otteluun.

Viikon peli-ideat löytyvät kohteista 6 ja 9. Sunderland löi viime lauantaina Arsenalin ja purjehtii vahvassa myötätuulessa. Häpeällisen 1–9-tappion Spursin vieraana kokenut Wigan on ongelmissa. Kohteeseen vierasvoitto, joka kuitenkin varmistetaan ykkösellä.

Kohteen 9 Reading taivaltaa taulukon pohjalta ylöspäin ja on materiaalilta Derbyä vahvempi yhdistelmä. Vierasvoitto pudottaa aimo tukun rivejä pois täysosumataistelusta, joten kohteeseen rohkeasti varma kakkonen.

Vakioveikkauksen peliaika päättyy lauantaina 28.11. klo 16.55. Kansan Uutiset suosittelee 64 merkin järjestelmää: 1, 1, 1(X), 2, 1(X), 2(1), 1, X(1), 2, 1, 1(X), 1, 2(X).

Kirjoitus on julkaistu Kansan Uutisten Viikkolehden vakiovihjepalstalla pe 27.11.2009.

Jälkihuomautus: Vihjerivillä 5+3 oikein.

Superjunnut harmaalla alueella

Alaikäisten pelaajien pitkät sopimukset ovat yleistyneet jalkapallossa viime vuosina. Vuonna 2003 ammattilaissopimuksen 14-vuotiaana DC Unitedin kanssa solminut amerikkalainen Freddy Adu ei ole enää synkkä yksittäistapaus jalkapallon puolella. Superjunnujen sitominen pitkillä pahveilla ammattilaisjalkapallon raadolliseen bisnesmaailmaan on jo valitettavan arkipäiväinen ilmiö, joka on tullut futikseen jäädäkseen.

FIFA on pyrkinyt kitkemään alaikäisten kanssa tehtäviä sopimuksia tiukentamalla pelaajakauppaa koskevia säädöksiä. Esimerkiksi yli kolmen vuoden sopimukset alle 18-vuotiaiden pelaajien kanssa on kielletty. UEFA on puolestaan ehdottanut alle 18-vuotiaiden pelaajien kauppaamisen kieltämistä. Sääntörikkomuksia on kuitenkin vaikea sanktioida ja ohjeistuksia rikotaan sen vuoksi jatkuvasti. Monessa Euroopan sarjassa liikutaan asian tiimoilta jo hyvin harmaalla alueella.

Euroopan tasolla ongelma liittyy lähinnä Afrikasta tulevien pelaajien kohdalla käytävään ihmiskauppaan. Esimerkiksi Tanskassa yleinen käytäntö on se, että seurat ostavat hyvin nuoria pelaajia Afrikan maista katsoakseen, kuinka he pärjäävät isommissa kuvioissa. Jos nuoret pojat, jotka ovat usein vielä lapsia, eivät muutaman vuoden kuluessa kehity seuran haluamalla tavalla, heidät potkaistaan tylysti ulos seuran toiminnasta. Näissä tapauksissa pelaajat jäävät usein yksin täysin tyhjän päälle. FIFA tutkiikin parhaillaan alaikäisten pelaajien rekisteröintiä tanskalaisiin seuroihin.

Myös suomalaisissa seuroissa on viime aikoina solmittu runsaasti sopimuksia alle 15-vuotiaiden pelaajien kanssa. Ikäluokkansa lupaavimpana jalkapalloilijana pidetty 14-vuotias Matias Ojala teki viime viikolla neljän ja puolen vuoden sopimuksen Ykkösessä pelaavan AC Oulun kanssa. Aiemmin Jyväskylän Jalkapalloklubi solmi kaksi vastaavaa sopimusta 15- ja 14-vuotiaiden lahjakkuuksien kanssa. Vuonna 2002 Lahdessa keskusteltiin alaikäisten pelaajien värväämisestä paikallisen FC Lahden tehtyä pitkät diilit neljän 15-kesäisen juniorin kanssa – joukossa olivat muun muassa sittemmin liigassa uraa luoneet Eero Korte ja Ville Taulo.

Ei ole syytä epäillä, etteikö kyseisissä suomalaisseuroissa toimittaisi nuorten pelaajien osalta eettisesti kestävällä pohjalla. Tärkeintä on, että nuori pystyy keskittymään koulunkäyntiin ja pelaamiseen täysillä. Sopimuksissa koulu on ykkössijalla ja harjoittelumahdollisuuksien parantuminen on positiivinen asia nuoren pelaajan kohdalla. Suomessa orjakauppa suuren maailman malliin ei olekaan varteenotettava uhkakuva, lähinnä seurojen amatööristatuksen vuoksi.

Kyse on pikemminkin periaatteellisista kysymyksistä. Nuorten ja lasten pelaajasopimukset on nähtävä laajempana ilmiönä. Jos mitään ohjeistusta sopimusasioihin ei saada, rajoja lasten kanssa tehtäville sopimuksille ei käytännössä ole. Jalkapalloilijan kannalta kriittiset ikävuodet ovat 6-10, jolloin pelissä tarvittava perustekniikka on opeteltava juurta jaksaen. Usein lahjakkuus on nähtävissä jo tässä vaiheessa peliuraa. Onko seuraava askel sopimusneuvottelujen aloittaminen 10-vuotiaiden pelaajien kanssa?

Vakiokupongilta löytyy keväiseen tapaan Englannin sarjojen kohteita. Kupongilla on tällä kertaa vain yksi Valioliigan taisto. Sunderland saa vieraakseen putoamistaistelussa mukana olevan Tottenhamin, joka ei ole onnistunut reivaamaan kurssiaan Harry Redknappin johdolla. Teemu Tainion edustama Sunderland on puolestaan esiintynyt varsin mainiosti viime viikkoina. Liverpoolia vastaan tuli 0-2 -tappio, mutta Arsenalin vieraana ”Black Cats” onnistui mainiosti. Usko kotivoittoon on vahva, sen vuoksi kohteeseen varma ykkönen.

Mestaruussarjaa suvereenisti alkukauden hallinnut, mutta sen jälkeen hallitsemattomaan syöksykierteeseen vajonnut Wolverhampton kohtaa vieraissa Sheffield Wednesdayn. Wednesday kaatoi viime viikolla hienosti Burnleyn vieraissa maalein 4-2. Wolvesin alamäki saa jatkoa ”Pöllöjen” käsittelyssä.

Kupongin viimeinen kohde on erittäin mielenkiintoinen FA-cupin taisto Fulhamin ja Manchester Unitedin välillä. Liigaa ylivoimaisesti johtava ManU kärvistelee otteluruuhkassa. Liigacupin finaali ja Mestareiden liigan taistot syövät joukkueen energiaa. Loistavasti kotonaan läpi kauden esiintyneellä Fulhamilla on kaikki mahdollisuudet yllätykseen. Kohteeseen rohkeasti ykkönen, mutta varmistus laitetaan ManU:n voitolle.

Vakioveikkauksen peliaika päättyy lauantaina 7.3. klo 16.55. Kansan Uutiset suosittelee 64 merkin järjestelmää: 1, 1, 2, 1, X, X(2), 1(X), 1(2), 1(X), 1, 2(X), X, 1(2).

Kirjoitus on julkaistu Kansan Uutisten Viikkolehden vakiovihjepalstalla pe 6.3.2009.

JK: 2+4 oikein. Kauheaa.

Olympiastadionin joutsenlaulu

Suomifutiksen ystävät saivat viime vuoden lopulla ikävää postia kansainväliseltä jalkapalloliitolta. FIFA:n sääntökomitean mukaan kansainvälisissä otteluissa tulee jatkossa käyttää kenttää, jonka minimikoko on 68 kertaa 105 metriä. Suomen maajoukkueen nykyisen kotiareenan, Helsingin Olympiastadionin, kenttä on nelisen metriä liian kapea ja kaksi ja puoli metriä liian lyhyt. Päätös pelikentän vakiomitasta uhkaa siirtää Huuhkajien karsintaottelut muualle, mikäli stadionia ei saada ajanmukaistettua nopealla aikataululla.

Erilaisia ratkaisumalleja ongelmaan on esitetty runsaasti. Eräs radikaaleimmista ideoista on Stadikan purkaminen ja kokonaan uuden stadionin rakentaminen Helsinkiin. Olympiastadion on kuitenkin arkkitehtuurisesti ja kulttuurihistoriallisesti huomattavimpia rakennuksia maassamme. Tämän vuoksi sen purkaminen tai jättäminen tämänhetkiseen pysähtyneisyyden tilaan ei voi tulla kysymykseen. Laaja peruskorjaus sekä kentän ja sosiaalitilojen uudistus on paras vaihtoehto nykyisessä tilanteessa.

Olympiastadion on torneineen kiinteä osa helsinkiläistä perinnemaisemaa. Stadion on upealla paikalla kaupungin sydämessä. Huuhkajien kotiluola on yksi Helsingin tärkeimmistä maamerkeistä ja samalla Suomen suurin urheilupyhättö. Sen ainutlaatuinen tunnelma ja arkkitehtuuri kertovat historian maineteoista urheilun saralla.

Vasemmistoliiton kansanedustaja Paavo Arhinmäki teki vuodenvaihteessa kirjallisen kysymyksen hallitukselle stadionin kohtalosta. Arhinmäki ehdotti laman torjuntaan suunnattavien elvytysrahojen käyttämistä stadionin kentän leventämiseen ja yleisöpalvelutilojen parantamiseen. Vaatimus on monella tapaa perusteltu. Arkkitehtuuristen arvojen ohella Olympiastadionin remontti olisi merkittävästi elvyttävä rakennustoimi, joita juuri kaivataan nykyisessä taloustilanteessa.

Hyvä esimerkki vanhan stadionin laittamisesta uuteen uskoon löytyy Berliinistä, jossa vuoden 1936 olympiastadion modernisoitiin täysin. Stadionin alle kaivettiin pysäköintitilat ja rakennuksen yhteyteen väsättiin paljon toimivia oheistiloja. Vaikka Berliinin vanha stadion on nyt yksi maailman hienoimmista, sen ajan patinoima tunnelma on onnistuttu säilyttämään.

Tärkeää tulevassa peruskorjaushankkeessa on säilyttää Stadikan nykyinen sielu. Torni, pääkatsomo ja kaareva ulkomuoto ovat stadionille leimallisia elementtejä, joiden soisi piirtyvän myös tulevien sukupolvien muistoihin. Helsingissä ei siis kannata seurata Lontoon esimerkkiä, jossa vanha legendaarinen Wembley laitettiin kilon palasiksi uuden stadionin tieltä. Lontoon silhuettiin olennaisena osana kuuluneet Wembleyn kaksoistornit räjäytettiin remontin yhteydessä ja samalla ilmaan katosi merkittävä osa englantilaista jalkapallohistoriaa.

Uusi Wembley jää vielä odottamaan maaliskuun maajoukkuetaistoja vakiokupongin täyttyessä Englannin Valioliigan ja Championshipin taistoista. Otteluissa mennään tällä kertaa vahvasti kotijoukkueiden viitoittamissa merkeissä. Valioliigan puolella kohteen 2 Everton on vahvoilla FA-cupissa Newcastlen kanssa tasapelin pelanneen Hullin saapuessa Goodison Parkille. Vahvasti alkukaudesta esiintynyt Hull on vajoamassa taulukossa väistämättä alaspäin ja sukellus jatkuu erinomaisesti kotonaan pelanneen Evertonin käsittelyssä.

Portsmouth–Manchester C on viikon kinkkisin kohde. Molemmat ryhmät ovat tällä hetkellä sekavassa tilassa. Ikävät siirtohuhut eivät jätä jo Jermain Defoen Tottenhamiin menettänyttä Pompeytä rauhaan. Myös maailman rikkaimmaksi seuraksi tituleerattu, nolosti cupissa kontannut Man City on muuttunut pelaajien osto- ja myyntiliikkeeksi. Ottelu voi kääntyä kummalle tahansa. Kohteeseen siis merkit 1 ja 2.

Myös Mestaruussarjan otteluissa mennään kotivoittojen merkeissä. Varmat löytyvät kohteista 8 ja 9. Joulun jälkeen erinomaisesti esiintynyt Ipswich lyönee helposti Sheffield Wednesdayn ja jo yhdeksän tappiotonta ottelua putkeen pelannut Cardiff on liian vahva vastus epävireiselle Derbylle.

Vakioveikkauksen peliaika päättyy lauantaina 10.1. klo 16.55. Kansan Uutiset suosittelee 64 merkin järjestelmää: 1(X), 1, 1, 1(X), 1, 2(1), X, 1, 1, 1(X), 1, 1(X), 1(2).

Kirjoitus on julkaistu Kansan Uutisten Viikkolehden vakiovihjepalstalla 9.1.2009.

JK: 6+2 oikein.

%d bloggaajaa tykkää tästä: