Viikkolehden veikkaustiimi arvioi päättyvän jalkapallovuoden.

Elina Vainikainen:

Argentiinalaisen jalkapallon suurena ystävänä minulle vuoden nimi on ehdottomasti Leo Messi, tuo neljännesmiljardin arvoinen mies. Messin kalenterivuoden aikana tekemät 91 maalia jäävät historiankirjoihin ennätyksenä, jota ei aivan hetimiten rikota – josko koskaan. Lisäksi on tärkeää muistaa, ettei ”Kirppu” ole vain pelkkä maalinsylkijä, vaan myös erinomaisen taitava lukemaan ja rakentamaan peliä.

Messin urotekojen seurauksena mediassa on herännyt jälleen kerran keskustelu siitä, onko hän jo kaikkien aikojen paras jalkapalloilija. Oman aikansa ylivoimaisin pelaaja Messi toki on, mutta ainakin minun kirjoissani el Diegon tasolle yltäminen vaatisi edes yksissä arvokisoissa onnistumista. Lisäksi Messin menestyksessä FC Barcelonan roolia ei voi liikaa korostaa.

Arvokisoista apropos vuoden floppiin, ennalta-arvattavuuteen. Espanja voitti arvokisat kolmannen kerran peräkkäin, Klubi Veikkausliigan neljättä kertaa putkeen. Futisfanin kannalta (ellei satu kannattamaan HJK:ta tai Espanjaa) tämä alkaa käydä pikku hiljaa tylsäksi. Etenkin kotimaiseen futikseen kaipaisi jo vähän tuuletusta.

Nooh, kunhan TamU-K nousee tasaisesti sarjatason vuodessa niin tuossa puolen vuosikymmenen päästä viimeistään on odotettavissa hulinaa sarjataulukossa…

Olli Kohonen:

Vuoden topiksi katson Suomen naisten maajoukkueen selviämisen taasen arvokisoihin. Kun ”Helmarit” pyyhkivät syyskuussa nurmea Virolla lukemin 5–0, sinetöityi kolmas EM-kisapaikka. Andre Jeglertzin suojattien on myös asetettava tavoitteeksi pääseminen lohkovaiheesta jatkoon. Joukkueen runko on ikärakenteeltaan tulevaisuuteen katsova ja Ruotsin kisoihin lähtee myös iso nivaska 1990-luvulla syntyneitä pelaajia. Saattaa myös aivan hyvin olla, että Helmarit valitaan Vuoden 2012 joukkueeksi urheilutoimittajien toimesta.

Suomen miehissäkin soisi sutjakan sukupolvenvaihdoksen tapahtuvan, koska Helmareissakaan ei ole enää Laura Kalmari-Österbergin tai Anne Mäkisen kaltaisia pitkän uran tehneitä kansainvälisesti tunnustettuja pelaajia. Mutta toisaalta Tinja-Riikka Korpela on saanut arvostusta Norjan liigan parhaana maalivahtina ja voidaanpa Helmareiden liki 70 maaottelun 26-vuotias pakkikapteeni Maija Saari lukea jo varmuutta luovaan konkarikonklaaviin.

Vuoden floppikategoriaan kuuluu puolestaan miesten maajoukkuepelaajien vähäinen peliaika seurajoukkueissaan. Esimerkiksi Teemu Pukki on saanut taistella toden teolla jämäminuuteista Schalkessa. Alexander Ring on puolestaan jumahtanut Mönchengladbachissa vaihtomieheksi, vaikka nuoren kaverin olikin vaikea uskoa hyppäävän Bundesliigajoukkueen vakiäijäksi.

Mutta Mixu Paatelaisen miehistö tarvitsee menestyäkseen jatkuvaa huippupelituntumaa saavia jalkapalloilijoita. Yksi Niklas Moisander ei vielä kesää tee, arvokisapaikasta puhumattakaan.

Jaakko Alavuotunki:

Vuoden riemastuttavimpia ilmiöitä jalkapallon saralla ovat mielestäni olleet kiistanalaisten taiteilijasielujen tempaukset, joita on nähty niin eurosarjojen taistoissa kuin kesän EM-kisoissakin. Jalkapallossa on monia kiinnostavia taktisia elementtejä ja nyansseja, mutta juuri räiskyvät persoonat tuovat mukanaan tarvittavan ripauksen arvaamattomuutta ja yllättäviä juttuja kentälle.

Päällimmäisinä mieleen nousevat Zlatan Ibrahimovicin huikeat neljä osumaa marraskuisessa ottelussa Englantia vastaan. Erityisesti viimeinen saksipotkuosuma on kiistatta eräs kaikkien aikojen uskomattomimmista maaleista vihreällä veralla. Man Cityn ja Italian Mario Balotelli on toinen vuoden erikoinen persoona. Piinattu hyökkääjä laukoi EM-kisoissa Saksan katsomoon huikeilla osumilla.

Vuoden floppi liittyy huligaanien väkivaltaan ja rasismiin, jotka nostivat ikävällä tavalla irvokkaita päitään kesän kisoissa. Turnaus osoitti, että näitä ongelmia on eniten Itä-Euroopassa, mutta aiheesta on keskusteltu viljalti myös Englannissa. Samaan sarjaan kuuluu Pietarin Zenitin kannattajien työstämä, julkisuuteen levinnyt rasistinen ja homofobinen kirjelmä. Vuoden tapahtumat osoittavat, että töitä on vielä runsaasti tehtävänä epäterveiden ilmiöiden kitkemisessä jalkapallokatsomoista.

Kirjoitus on julkaistu Kansan Uutisten Viikkolehdessä pe 28.12.2012.