Tämä on kolmiosainen kertomus mielenkiintoisesta viikosta eurooppalaisen jalkapallon parissa kolmessa eri maassa ja kolmella erilaisella sarjatasolla. Vaikka jalkapallon pelaamisen puitteet ja muut ulkoiset elementit saattavatkin vaihdella eri puolella maailmaa, lajia ja sen tuottamaa muotokieltä ymmärretään yhtä intohimoisesti maasta ja paikkakunnasta riippumatta. Se on yksi parhaista syistä rakastaa tätä lajia.

Osa 3:
La 14.4.2012 klo 15.30 (paikallista aikaa)
Bayer 04 Leverkusen 3 – 3 Hertha BSC Berlin (1-0)
Bundesliiga
BayArena, Leverkusen

Elämän jännittävät aikataulut ovat joskus verrattaen mielenkiintoisia. Vain viikkoa Blagnacin aladivarihöntsän jälkeen tie vie Saksaan ja Ruhrin-Reinin -teollisuusalueen sydämeen.

Tapulikaupunki Oulun ystävyyskaupunkina parhaiten tunnetun Leverkusenin vierailun ohjelma on saksalaiseen tyyliin minuuttiaikatauluilla pelaava ja hektinen. Mihinkään tuliaisshoppailuihin ei todellakaan varata aikaa. Ne hommat hoidetaan kotimatkan yhteydessä lentokentällä, jos mahdollista.

Jalkapallo on tunnetusti Saksassa elämää suurempi asia, joten lauantai-iltapäivänä seurueemme ehtii kuitenkin todistamaan huuhkajalegenda Sami Hyypiän toista esiintymistä valmentajan roolissa BayArenan kriittiselle kotiyleisölle. Leverkusenia vastaan asettuva Hertha Berlin taistelee kynsin hampain sarjapaikastaan, joten iltapäivän ottelusta on odotettavissa tiukka vääntö.

Hyypiän tilannetta ja mahdollisuuksia Bayerissä ehdin puimaan jo kolumnissani ennen matkaa, joten tähän puoleen en tartu tarkemmin tässä tekstissä. Seurassa on kuitenkin oltu ilmeisen tyytyväisiä Sammyn tekemiseen, koska jatkosopimus on uusimman tiedon mukaan jo taskussa.

Näkymä aitiosta BayArenalle.

BayArenan fasiliteettien todistaminen omin silmin on uskomaton kokemus. Stadion peruskorjattiin vuonna 2009 ja hotelleineen sekä monimuotoisine VIP-tiloineen se muodostaa ylelliset olosuhteet jalkapallon seuraamiseen – varsinkin suomalaisesta näkökulmasta tarkasteltuna.

Bayer Leverkusenin historia linkittyy vahvasti paikallisen Bayerin lääketehtaan vaiheisiin. Jalkapalloseura on osa TSV Bayer 04 Leverkusen -perhettä, jonka puitteissa pelataan myös muita lajeja huipputasolla.

Marraskuussa 1903 muuan Wilhelm Hauschild kirjoitti työtovereidensa kanssa kirjeen lääketehtaan johtoportaalle ja pyysi yhtiötä perustamaan urheiluseuran työntekijöilleen. Yhtiö päätti tukea aloitetta, ja heinäkuussa 1904 perustettiin seura nimeltä Turn-und Spielverein Bayer 04 Leverkusen. Tästä alkoi saaga, joka on johtanut urheilulliseen menestykseen jalkapallon ohella myös muissa lajeissa, kuten kori-, käsi- ja lentopallossa. Tehtaan rooli on edelleen erittäin vahva paikallisen huippu-urheilun tukemisessa.

Leverkusenissa stadionille saapuvilla katsojilla on oltava hallussaan BayArena-kortti, mikäli virvokkeet ja bratwurstit maistuvat ottelun aikana. Kortti on ainoa maksuväline, mikä toimii areenalla ja sen voi lunastaa 10 euron panttia vastaan, joka palautetaan jos kortista haluaa jossain vaiheessa luopua. Suomessa vastaavat kokeilut eivät ole vielä ottaneet tulta alleen, johtuen ennen kaikkea pienemmästä väkimäärästä jalkapallo-otteluissa ja muissa urheilutapahtumissa. Uskoisin silti, että jossain vaiheessa vastaavat käytännöt ovat arkipäivää myös kotimaisilla stadioneilla.

Bayer Leverkusenin kannattajakatsomo.

Palvelut toimivat jouhevasti, joten kortti löytyy nopeasti makkarannälkään. Oluen nautiskelu katsomossa on Saksassa sallittua ja standeilla tynnyrit selässään kiertelevät bissekauppiaat löytävät nopeasti asiakkaita.

Ottelun avausjakso mennään hermostuneissa merkeissä ja pelin taso ei todellakaan huimaa päätä. Leverkusen yrittää murtaa tiiviisti puolustavan Herthan rakennelmaa, mutta pelin leveys ja etäisyydet ovat heikolla tasolla. Taukomakkaroita odotellessa alkaa kuitenkin tapahtua. Chelseankin kiikaroima André Schürrle saa syötön Tranquillo Barnettalta rangaistusalueelle ja lataa komeasti takakulmaan. Hyypiän riemu teknisella alueella on hillittyä, mutta paineet näyttävät purkautuvan ainakin jollain tasolla.

Maalin jälkeen soiva Mickie Krausen (Saksassa erittäin suosittu) maalijollotus on vielä uusi juttu, mutta se tulee enemmän kuin tutuksi illan aikana ja myös myöhemmin reissun aikana, kun TSV:n naiskäsipallojengi heittelee nahkapallia verkkoon.

Toisella jaksolla peli aukeaa kuin vuosikertaviini ja ensimmäinen vartti mennään täysin Leverkusenin hallinnassa. Kotijoukkueen kulttipelaaja Stefan Kiessling jyrää shefkimäisesti Herthan lammasmaisen puolustuksen läpi ja toimittaa pallon häkkiin: 2-0! Game over?

1. FC Köln on Leverkusenin verivihollinen jalkapallossa. Kölnin kannattajien tarroja löytyi pitkin poikin kaupunkia erilaisista paikoista.

Mutta ei sittenkään. Hertha kuittaa ensimmäisestä todellisesta maalipaikastaan kavennuksen, kun Pierre-Michel Lasogga nyökkää kulmakuvion päätteeksi berliiniläisille avausmaalin.

2-1 -tilanteessa tapahtuu mystisiä asioita pelaajien aivolohkojen sisällä. Tässä vaiheessa nähdään todellinen kulminaatiopiste iltapäivän taistossa. Ensin Herthan Leven Kobiashvili teloo Kiesslingiä rangaistusalueella. Pallo pilkulle ja georgialainen ansaitusti suoralla punaisella pihalle. Leverkusenin kultapoika Simon Rolfes laittaa kuitenkin 11-metrisen pystypuuhun.

Paikalliset fanit analysoivat tapahtunutta myöhemmin illalla järjestetyissä bierhaus-hulinoissa. Joukkue on heidän mukaansa henkisesti alamaissa ja sama perseily on jatkunut koko kauden. Pilkkukoomailun jälkeen tapahtuneet asiat olivat kuulemma täysin odotettavissa.

Eivät kuitenkaan allekirjoittaneelle. Seuraan hämmästyneenä ylivoimalla pelaavan Leverkusenin pelin täydellistä hajoamista. Hertha ottaa hallinnan ottelutapahtumista ja Tunay Torun iskee kahdesti kuuden minuutin sisään ja vie vieraat johtoon. Äänekäs vierassektio on lentää ilmaan riemusta.

Louhikko-Kiessling (hieno mies) tasoittaa viitisen minuuttia ennen loppua vapaapotkusta komealla puskumaalilla, mutta kotijoukkueen kannattajat ovat päätösvihellyksen koittaessa kuin maansa myyneitä. Varma voitto menetettiin ihmeellisellä tavalla.

Tätä kirjoitettaessa kausi on jo ohi ja Hertha-ottelun perseilyllä ei ollut suurempaa vaikutusta. Leverkusen selätti Hyypiän ja Sascha Lewandowskin johdolla heikon jaksonsa ja otti tavoitteena olleen europaikan haltuunsa.

Bayerin akatemian harjoitus- ja pelikenttä.

Leverkusenissa tulevaisuus on turvattu –  jopa riippumatta ykkösjoukkueen tilanteesta. Ennen ottelua seurueellamme on mahdollisuus tutustua paikallisen junioriakatemian toimintaan. Resurssit ovat kunnossa, sillä akatemiassa toimii kymmeniä päätoimisia työntekijöitä.

Jokaisella joukkueella on ammattivalmentajat ja kenttämestareista psykologeihin asti massia riittää kunnon liksoihin. Blyyssit ovat toki huippukunnossa ja vierailumme aikana ykköskentällä pelaava U13 näyttää vieraille taitojaan.

Tasosta kertoo se, että HJK:n kautta Mönchengladbachiin asti tiensä raivanneen Huuhkajien tulevaisuuden vastuunkantajan Alexander Ringin (se vielä hienompi mies) tie nousi pystyyn ’Kusenin akatemiassa.

Kysyn akatemian johtajalta pelifilosofiasta. Vastaus yllättää hieman. Ikäkausijoukkueiden valmentajilla on täysin vapaat kädet taktiikan suhteen.

Suurin oppi tämän vierailun osalta löytyy muista asioista. Saksassa taktisiin asioihin aletaan puuttua vasta 11-13 -vuotiaina, kertoo akatemian kalifi. Sitä ennen keskiössä on vain ja ainoastaan henkilökohtainen taito ja pelaamisen ”flow”. En tiedä muiden teutoniseurojen filosofiasta, mutta ehkäpä myytti saksalaisen jalkapalloilun konemaisuudesta on nyt täysin murrettu (saagan ykkösosa täällä). Näillä antimilla on hyvä jatkaa kohti seuraavia futisreissuja.