Eräiden pitkän linjan kannattajien tuntemuksia Uleåborgin derbyn alla…julkaistaan tässä blogissa nimimerkkien Jarvis Cocker ja Pablo Bueno luvalla.

AC Oulun historia on toistaiseksi lyhyt, mutta värikäs. Nuoruudestaan huolimatta seura on saanut taakseen leijonanosan oululaisen jalkapallon ystävistä. Edes yhdessä koetut vaikeat hetket eivät ole lannistaneet ACO-henkisiä ihmisiä. Ne on otettu vastaan osana jalkapallon folklorea. Jokaisen vastoinkäymisen jälkeen seura on tullut takaisin vastapalloon ja voimalla. Me kannattajat olemme eläneet niin hyvät kuin huonotkin ajat seuran mukana.

Mukaan on mahtunut tippumisen välttäminen Kakkoseen kaudella 2005, ikimuistoinen nousuottelu Castrenilla 2006, sanalla hyvin kuvaten värikäs neitsytesiintyminen pääsarjassa kaudella 2007 sekä uuden aikakauden alku Juha Malisen ja Mika Nurmelan johdolla. Viime lauantaina oli edessä pitkään odotettu siirtyminen Castrenilta uudistettuun ja legendaariseen Raattiin, sankarien näyttämölle.

Oululainen jalkapalloyleisö on löytänyt tiensä AC Oulun kotiotteluihin kiitettävällä aktiivisuudella. Kaudesta 2006 lähtien yleisökeskiarvot ovat nousseet noin 200 katsojalla per kausi, kun otetaan huomioon toiseksi ylimmällä sarjatasolla pelatut kaudet. Viimeisin Ykkösessä pelattu kausi 2009 veti Castreniin jo 1 633 katsojaa ottelua kohden. Määrät ovat huikeassa kasvussa myös kuluvalla kaudella, kun pelkästään kauden kahteen ensimmäiseen otteluun Castrenille yleisö löysi otteluihin 1 800 silmäparin keskiarvolla.

Viime lauantai todisti, millaisen potentiaalin uudistunut Raatti antaa nuorelle seuralle ja sen yleisölle hyvien palvelujen äärellä. 3 211 katsojaa Ykkösen ottelussa oli oiva näpäytys oululaisilta jalkapallon ystäviltä lisenssifarssin alkujuurille Palloliittoon. Nyt AC Oulun kauden kokonaiskatsojakeskiarvo on koko Suomen neljänneksi suurin!

Nuori, mutta intohimoinen seura on hiipinyt pikkuhiljaa yhä suuremman joukon sydämen asiaksi. Sama, jatkuvasti kasvava joukko oululaisia futisihmisiä on valinnut puolensa. AC Oulun identiteetti jatkaa edelleen kasvamistaan ja rakentumistaan. Juuri sinä voit olla osa sitä kasvuprosessia ja yhteistä historiaa.

Tässä vaiheessa on hyvä sanoa muutama sana keskiviikon paikallisvastustajasta, OPS:sta. Vertailuja kun tehdään ja on tehty katsomoissa niin eilen, tänään kuin huomennakin.

Uusi OPS:n tuleminen tapahtui kaudella 2006, kun se otti Dreevereiden paikan Kakkosessa. AC Oulusta pois potkittu Miika Juntunen otti seuraavana vuonna seuran omaan rautaiseen otteeseensa. OPS sai täksi kaudeksi käyttöönsä Oulun Palloseura -nimen ilman jp-päätettä, mutta se ei ole saanut oululaisten tukea taakseen.

Seuran takapiruna häärivä Juntunen jaksaa toitottaa perinteistä ilman kompetenssia ja käydä väsymättä yhden miehen sotaansa AC Oulua ja oululaista jalkapalloyhteisöä vastaan niin lehdistössä kuin taustoissakin. Siltoja on palanut ja tolskaus on aiheuttanut pysyvän juovan monen oululaisen jalkapalloihmisen ja taustavaikuttajan sieluun.

Useimmiten metsä vastaa niin kuin sinne huudetaan. Tässä piileekin syy siihen, miksi tälläkään kaudella oululainen yleisö ei ole löytänyt OPS:n kotipeleihin. Palloseuran yleisökeskiarvo huitelee tätä kirjoitettaessa noin 200 katsojan keskiarvossa.

Kuvaavaa on, että jopa OLS:n A-junnujen kotiotteluissa on käynyt enemmän porukkaa. Tällä hetkellä samalla sarjatasolla pelaavan AC Oulun kotiotteluissa on käynyt yli KYMMENKERTAINEN määrä yleisöä. AC Oulu on oululaisten jalkapallon ystävien yhteinen asia. Ei kenenkään narsistisen persoonan minä-keskeinen projekti.

AC Oulu on lyhyen historiansa aikana kokenut luonnollisia nuoren seuran kasvukipuja. Vaikka seuralla ei vielä ole ollut oman nimensä alaisia juniorijoukkueita Akatemia-toimintaa lukuun ottamatta, niin seura on silti pyrkinyt olemaan avoin kaikille oululaisille. AC Oulu on halunnut toimia yhteistyössä ja olla osa yhteisöä. AC Oulu on seura, jolle ”me” on tärkeämpi sana kuin ”minä” ja sen takia sitä voi kannattaa ylpeydellä.

Kaikesta huolimatta jalkapallokulttuuri tarvitsee myös vastakkainasetteluja kehittyäkseen Suomessa ja siinä suhteessa tulikuumat Oulun derbyt kaudelle 2011 ovat enemmän kuin toivottuja. Nyt viimein AC Oulu pääsee näyttämään niin kentällä kuin katsomossa, kuinka oululaisyleisö seisoo laivastonsinisen armadan takana.

AC Oulun paidassa esiintyy tällä kaudella liuta oululaisia lupaavia tulevaisuuden nimiä, kuin myös mittavat kannukset omaavia oululaisia ammattilaisjalkapalloilijoita. OPS:n pelaajapolitiikka on toiselta planeetalta. Ulkomailta rahdatut palkkasoturit ja hidalgon poika kausikortteineen kansoittavat Palloseuran ryhmän avauskokoonpanon.

Kannattajille ja oululaisen jalkapallon ystäville keskiviikkoinen ottelu ei ole vain kolme sarjapistettä, se on paljon paljon enemmän. Se on ensimmäinen osa kahdesta näytöksestä, joilla oululainen jalkapallo näyttää suunnan, johon se on menossa. Yhdessä, toisiimme nojaten ja omaa osaamista arvostaen kohti parempaa tulevaisuutta!

On siis aika kannustaa AC Oulu voittoon ja osoittaa, että Oulu on laivastonsininen. Valitaan tulevaisuus ja näytetään, minkälaisille toimintatavoille ja mille seuralle täällä on kysyntää myös tulevaisuudessa!

-AC Oulun kannattajat Jarvis Cocker & Pablo Bueno.