Tarkkasilmäisimmät katsojat huomasivat viime tiistain MM-välieräottelussa Uruguayn joukkueen pelipaidan rintamuksessa komeilevat neljä tähteä. Tähti on jalkapallon symboliikassa mestaruuden merkki. Maailmanmestaruuksia Uruguayllä on kuitenkin vain kaksi. Lisätähdet ”La Celesten” puseroon tulevat vuosien 1924 ja 1928 olympialaisten kultamitaleista.

Maailmanhistorian ensimmäiset jalkapallon MM-kisat pelattiin vuonna 1930. Sitä ennen Telluksen futisherruus ratkaistiin olympiakisoissa.

Kultamitaleista taisteltiin ensimmäistä kertaa maajoukkueiden kesken vuonna 1908 Lontoossa. Olympiakultaa voitti tuolloin Iso-Britannian joukkue. Turnauksessa oli tosin mukana ainoastaan kolme maata, joten kovin hurjasti ei joutunut brittien joukkue mestaruutensa eteen rehkimään.

Suomen jalkapallohistorian tähän mennessä suurin hetki nähtiin Tukholman olympialaisissa vuonna 1912. Suomi löi alkulohkossa Italian ja Venäjän edeten välierävaiheeseen saakka. Semifinaalissa tuli seinä vastaan, mutta legenda oli jo syntynyt.

Suomen joukkue koostui pääosin Helsingin IFK:n pelaajista höystettynä viipurilaisella maalivahdilla August Syrjäläisellä.

Maajoukkue kohtasi välierässä Englannin, joka joutui tekemään täyden päivätyön saavuttaakseen paikan loppuottelussa. Pronssista Suomi pelasi Hollantia vastaan ja hävisi rökälelukemin 9–0. Joukkue oli viihtynyt kaupungilla edellisen yön ollen siinä uskossa, että mitalista otellaan vasta päivää myöhemmin.

Ryhmän kapteenina loukkaantumiseensa asti toiminut Kaarlo Soinio suomi myöhemmin kovin sanoin joukkueensa esitystä. ”On syytä kysyä, onko suomalainen jalkapallojoukkue pelannut koskaan huonommin tai oikeammin sanottuna laiskemmin”, Soinio kirjoitti Suomen Urheilulehdessä turnauksen jälkeen.

Kaarlon pikkuveli, kisojen aikaan vasta 17-vuotias Eino Soinio oli joukkueen suurin tähti ja keräsi ylistäviä arvioita esityksistään keskustukimiehenä.

Nuorempi Soinio teki myöhemmin pitkän uran urheilutoimittajana Helsingin Sanomissa. Suomifutiksen raamattuna tunnettu Rakas jalkapallo -teos kertoo Soinion olleen kynämiehenä yhtä värikäs kuin pelaajana. Soinio sai 1920-luvulla Palloliitolta kolmen kuukauden pannan kritisoituaan liian kärkevästi pelikavereidensa esityksiä HS:n urheilupalstalla.

Olympiahuuhkajien mielenkiintoisin pelaaja oli myöhemmin pirtukuninkaana mainetta niittänyt Algot Niska. Laulaja Dannyn isoisä salakuljetti 20- ja 30-luvuilla viinaa Suomeen niin Ruotsista kuin Virostakin. Toisen maailmansodan ensimmäisinä vuosina Niska kuljetti tavaran ohella myös ihmisiä. Viinakeisari auttoi tuolloin Saksan juutalaisia pakenemaan natsien vainoja.

Salakuljettajia ei ole sittemmin nähty suomifutiksessa, jos Kotkan TP:ssä ja Lappeenrannan Rakuunoissa vaikuttanutta Aleksei Guloa ei lasketa. Venäläistoppari kuului vuosituhannen alussa laajaan tupakan ja alkoholin salakuljetusrenkaaseen ja joutui vuonna 2003 puoleksi vuodeksi telkien taakse.

Sunnuntain vakiokierroksella pyritään toivottavasti salakuljettamaan viinan sijasta palloja vastustajan maaliin. Kupongilta löytyy 3 kappaletta Veikkausliigan, neljä Ykkösen ja kuusi Kakkosen ottelua. Kierroksen varmimmat merkit kannattaa asentaa kohteisiin 4 ja 11.

Kohteessa 4 PS Kemi matkaa Vantaalle PK-35:n vieraaksi. Kemiläiset aloittivat kauden varsin mainiosti, mutta viime kierroksilla kone on osoittanut hyytymisen merkkejä. PK on voittanut neljä edellisestä kuudesta ottelustaan ja on matkalla kohti kärkikahinoita. Kohteeseen varma ykkönen.

Helsinkiläinen Käpylän Pallo kohtaa kohteessa 11 heikosti viime aikoina pelanneen jumbojoukkue AC Vantaan. Kakkosen A-lohkon keskikastista nousua ylemmäksi tavoitteleva KäPa purjehtii kuuden ottelun tappiottomassa putkessa. Pisteet jäävät Käpylään.

Vakioveikkauksen peliaika päättyy sunnuntaina 11.7. klo 15.55. Kansan Uutiset suosittelee 64 merkin järjestelmää: 2(X), X(1), 1, 1, 1, 1(X), X(1), 1, 1, 1(2), 1, 2(X), 2.

Kirjoitus on julkaistu Kansan Uutisten Viikkolehdessä 9.7.2010.

Jälkihuomautus: Vihjerivillä 7+2 oikein.