Blagnac-Oulu-Leverkusen all night long, osa 3/3

Tämä on kolmiosainen kertomus mielenkiintoisesta viikosta eurooppalaisen jalkapallon parissa kolmessa eri maassa ja kolmella erilaisella sarjatasolla. Vaikka jalkapallon pelaamisen puitteet ja muut ulkoiset elementit saattavatkin vaihdella eri puolella maailmaa, lajia ja sen tuottamaa muotokieltä ymmärretään yhtä intohimoisesti maasta ja paikkakunnasta riippumatta. Se on yksi parhaista syistä rakastaa tätä lajia.

Osa 3:
La 14.4.2012 klo 15.30 (paikallista aikaa)
Bayer 04 Leverkusen 3 – 3 Hertha BSC Berlin (1-0)
Bundesliiga
BayArena, Leverkusen

Elämän jännittävät aikataulut ovat joskus verrattaen mielenkiintoisia. Vain viikkoa Blagnacin aladivarihöntsän jälkeen tie vie Saksaan ja Ruhrin-Reinin -teollisuusalueen sydämeen.

Tapulikaupunki Oulun ystävyyskaupunkina parhaiten tunnetun Leverkusenin vierailun ohjelma on saksalaiseen tyyliin minuuttiaikatauluilla pelaava ja hektinen. Mihinkään tuliaisshoppailuihin ei todellakaan varata aikaa. Ne hommat hoidetaan kotimatkan yhteydessä lentokentällä, jos mahdollista.

Jalkapallo on tunnetusti Saksassa elämää suurempi asia, joten lauantai-iltapäivänä seurueemme ehtii kuitenkin todistamaan huuhkajalegenda Sami Hyypiän toista esiintymistä valmentajan roolissa BayArenan kriittiselle kotiyleisölle. Leverkusenia vastaan asettuva Hertha Berlin taistelee kynsin hampain sarjapaikastaan, joten iltapäivän ottelusta on odotettavissa tiukka vääntö.

Hyypiän tilannetta ja mahdollisuuksia Bayerissä ehdin puimaan jo kolumnissani ennen matkaa, joten tähän puoleen en tartu tarkemmin tässä tekstissä. Seurassa on kuitenkin oltu ilmeisen tyytyväisiä Sammyn tekemiseen, koska jatkosopimus on uusimman tiedon mukaan jo taskussa.

BayArenan fasiliteettien todistaminen omin silmin on uskomaton kokemus. Stadion peruskorjattiin vuonna 2009 ja hotelleineen sekä monimuotoisine VIP-tiloineen se muodostaa ylelliset olosuhteet jalkapallon seuraamiseen – varsinkin suomalaisesta näkökulmasta tarkasteltuna.

Bayer Leverkusenin historia linkittyy vahvasti paikallisen Bayerin lääketehtaan vaiheisiin. Jalkapalloseura on osa TSV Bayer 04 Leverkusen -perhettä, jonka puitteissa pelataan myös muita lajeja huipputasolla.

Marraskuussa 1903 muuan Wilhelm Hauschild kirjoitti työtovereidensa kanssa kirjeen lääketehtaan johtoportaalle ja pyysi yhtiötä perustamaan urheiluseuran työntekijöilleen. Yhtiö päätti tukea aloitetta, ja heinäkuussa 1904 perustettiin seura nimeltä Turn-und Spielverein Bayer 04 Leverkusen. Tästä alkoi saaga, joka on johtanut urheilulliseen menestykseen jalkapallon ohella myös muissa lajeissa, kuten kori-, käsi- ja lentopallossa. Tehtaan rooli on edelleen erittäin vahva paikallisen huippu-urheilun tukemisessa.

Leverkusenissa stadionille saapuvilla katsojilla on oltava hallussaan BayArena-kortti, mikäli virvokkeet ja bratwurstit maistuvat ottelun aikana. Kortti on ainoa maksuväline, mikä toimii areenalla ja sen voi lunastaa 10 euron panttia vastaan, joka palautetaan jos kortista haluaa jossain vaiheessa luopua. Suomessa vastaavat kokeilut eivät ole vielä ottaneet tulta alleen, johtuen ennen kaikkea pienemmästä väkimäärästä jalkapallo-otteluissa ja muissa urheilutapahtumissa. Uskoisin silti, että jossain vaiheessa vastaavat käytännöt ovat arkipäivää myös kotimaisilla stadioneilla.

Palvelut toimivat jouhevasti, joten kortti löytyy nopeasti makkarannälkään. Oluen nautiskelu katsomossa on Saksassa sallittua ja standeilla tynnyrit selässään kiertelevät bissekauppiaat löytävät nopeasti asiakkaita.

Ottelun avausjakso mennään hermostuneissa merkeissä ja pelin taso ei todellakaan huimaa päätä. Leverkusen yrittää murtaa tiiviisti puolustavan Herthan rakennelmaa, mutta pelin leveys ja etäisyydet ovat heikolla tasolla. Taukomakkaroita odotellessa alkaa kuitenkin tapahtua. Chelseankin kiikaroima André Schürrle saa syötön Tranquillo Barnettalta rangaistusalueelle ja lataa komeasti takakulmaan. Hyypiän riemu teknisella alueella on hillittyä, mutta paineet näyttävät purkautuvan ainakin jollain tasolla.

Maalin jälkeen soiva Mickie Krausen (Saksassa erittäin suosittu) maalijollotus on vielä uusi juttu, mutta se tulee enemmän kuin tutuksi illan aikana ja myös myöhemmin reissun aikana, kun TSV:n naiskäsipallojengi heittelee nahkapallia verkkoon.

Toisella jaksolla peli aukeaa kuin vuosikertaviini ja ensimmäinen vartti mennään täysin Leverkusenin hallinnassa. Kotijoukkueen kulttipelaaja Stefan Kiessling jyrää shefkimäisesti Herthan lammasmaisen puolustuksen läpi ja toimittaa pallon häkkiin: 2-0! Game over?

Mutta ei sittenkään. Hertha kuittaa ensimmäisestä todellisesta maalipaikastaan kavennuksen, kun Pierre-Michel Lasogga nyökkää kulmakuvion päätteeksi berliiniläisille avausmaalin.

2-1 -tilanteessa tapahtuu mystisiä asioita pelaajien aivolohkojen sisällä. Tässä vaiheessa nähdään todellinen kulminaatiopiste iltapäivän taistossa. Ensin Herthan Leven Kobiashvili teloo Kiesslingiä rangaistusalueella. Pallo pilkulle ja georgialainen ansaitusti suoralla punaisella pihalle. Leverkusenin kultapoika Simon Rolfes laittaa kuitenkin 11-metrisen pystypuuhun.

Paikalliset fanit analysoivat tapahtunutta myöhemmin illalla järjestetyissä bierhaus-hulinoissa. Joukkue on heidän mukaansa henkisesti alamaissa ja sama perseily on jatkunut koko kauden. Pilkkukoomailun jälkeen tapahtuneet asiat olivat kuulemma täysin odotettavissa.

Eivät kuitenkaan allekirjoittaneelle. Seuraan hämmästyneenä ylivoimalla pelaavan Leverkusenin pelin täydellistä hajoamista. Hertha ottaa hallinnan ottelutapahtumista ja Tunay Torun iskee kahdesti kuuden minuutin sisään ja vie vieraat johtoon. Äänekäs vierassektio on lentää ilmaan riemusta.

Louhikko-Kiessling (hieno mies) tasoittaa viitisen minuuttia ennen loppua vapaapotkusta komealla puskumaalilla, mutta kotijoukkueen kannattajat ovat päätösvihellyksen koittaessa kuin maansa myyneitä. Varma voitto menetettiin ihmeellisellä tavalla.

Tätä kirjoitettaessa kausi on jo ohi ja Hertha-ottelun perseilyllä ei ollut suurempaa vaikutusta. Leverkusen selätti Hyypiän ja Sascha Lewandowskin johdolla heikon jaksonsa ja otti tavoitteena olleen europaikan haltuunsa.

Leverkusenissa tulevaisuus on turvattu –  jopa riippumatta ykkösjoukkueen tilanteesta. Ennen ottelua seurueellamme on mahdollisuus tutustua paikallisen junioriakatemian toimintaan. Resurssit ovat kunnossa, sillä akatemiassa toimii kymmeniä päätoimisia työntekijöitä.

Jokaisella joukkueella on ammattivalmentajat ja kenttämestareista psykologeihin asti massia riittää kunnon liksoihin. Blyyssit ovat toki huippukunnossa ja vierailumme aikana ykköskentällä pelaava U13 näyttää vieraille taitojaan.

Tasosta kertoo se, että HJK:n kautta Mönchengladbachiin asti tiensä raivanneen Huuhkajien tulevaisuuden vastuunkantajan Alexander Ringin (se vielä hienompi mies) tie nousi pystyyn ‘Kusenin akatemiassa.

Kysyn akatemian johtajalta pelifilosofiasta. Vastaus yllättää hieman. Ikäkausijoukkueiden valmentajilla on täysin vapaat kädet taktiikan suhteen.

Suurin oppi tämän vierailun osalta löytyy muista asioista. Saksassa taktisiin asioihin aletaan puuttua vasta 11-13 -vuotiaina, kertoo akatemian kalifi. Sitä ennen keskiössä on vain ja ainoastaan henkilökohtainen taito ja pelaamisen ”flow”. En tiedä muiden teutoniseurojen filosofiasta, mutta ehkäpä myytti saksalaisen jalkapalloilun konemaisuudesta on nyt täysin murrettu (saagan ykkösosa täällä). Näillä antimilla on hyvä jatkaa kohti seuraavia futisreissuja.

Mestarihuuhkaja syvässä päässä

Aprillipäivänä on tapana jekuttaa ihmisiä erilaisilla valkoisilla valheilla. Moni aamu-uninen ajoi tänäkin vuonna mielikuvituksellisten koijausten ansaan ja joutui kurlaamaan hampaansa kuravedellä.

Tapa on yleistynyt viime vuosina myös mediassa. Toissa viikon sunnuntai ei ollut poikkeus. Eritasoisten hassutteluyritysten joukosta löytyi kuitenkin yksi todellinen uutispommi. Bundesliigan Bayer Leverkusen antoi aprillipäivänä potkut Robin Duttille. Ruori ojennettiin kaksikolle Sami Hyypiä – Sascha Lewandowski, joista ensinmainittu kantaa Leverkusenin ilmoituksen mukaan päävastuun tuloksista loppukauden ajan.

Tässä vaiheessa moni kotimainen jalkapallointoilija hieraisi varmasti silmiään ja tarkasti kalenterista päivämäärän. Uutisoinnin ajankohta ei kuitenkaan muuttanut tapahtunutta miksikään. Bundesliigassa peliä johtaa nyt suomalainen päävalmentaja.

Mielenkiintoiseksi tilanteen tekee se, että Hyypiällä ei ole voimassa olevaa valmentajalisenssiä, joka vaaditaan kaikilta Bundesliigan luotseilta. Teamchefin rooliin nimetty Hyypiä saisi tämän säännön mukaan johtaa peliä vain viidentoista päivän ajan poikkeusluvalla. Saksalainen futislehti Kicker spekuloikin viime viikolla julkaistussa artikkelissaan, että nimellisesti ykkösvastuuseen nimetyn Hyypiän roolina on lähinnä aukaista joukkueen henkisiä lukkoja Lewandowskin vastatessa pelillisestä puolesta.

Oli miten oli, Hyypiällä aisapareineen on kuusi ottelua aikaa varmistaa Leverkusenille paikka eurokentillä tulevalle kaudelle. Projekti ”Samikusen” sai mainion alun, kun aspiriinipojat nousivat 1–1-tasapeliin avausottelussaan HSV:ta vastaan.

Epäileviä tuomaita on kuitenkin riittänyt niin Saksassa kuin kotimaassakin. Moni saksalainen huippuvalmentaja on jo ehtinyt lyttäämään julkisesti Leverkusenin valmentajavalinnan. Kritiikin puolesta puhuu se, että harva kentillä mainetta niittänyt futislegenda on onnistunut siirtymään suoraan penkin päähän ilman pitkää mutkaa alemmissa sarjoissa.

Suomessa Urheilulehti ehti teilata valinnan tuoreeltaan viime viikon numerossaan. Jukka Röngän luotsaaman, tunnetusti äärikriittisen aviisin artikkelissa todettiin hypyn syvään päähän olevan kentillä kokemusta keränneelle, mutta keltanokkaiselle luotsille kohtalokas valinta.

Historiasta löytyy kuitenkin myös poikkeuksia. Niistä kirkkaimpana voidaan pitää ranskalaisen Didier Deschampsin kuningastietä. Deschamps siirtyi käytännössä suoraan viheriöltä AS Monacon päävalmentajaksi vuonna 2001 ja johdatti seuran kolme vuotta myöhemmin sensaatiomaisesti Mestareiden liigan finaaliin. Urotyöt ovat saaneet myöhemmin jatkoa Juventuksessa ja viimeksi Marseillessa, jossa Deschamps palautti paikallisen Olympiquen takaisin Ranskan ykkösseuraksi.

Myös teutonitykki Rudi Völleriltä löytyy hyviä näyttöjä. Völler luotsasi Saksan kylmiltään MM-finaaliin vuonna 2002 ilman minkäänlaista aiempaa valmentajakokemusta.

Ympyrä sulkeutuu Leverkusenissa, sillä värikäs ex-maalitykki on meneillään olevassa näytelmässä keskeinen hahmo. Leverkusenin urheilutoimenjohtajana nykyisin työskentelevä Völler oli juuri se henkilö, joka hankki aikoinaan Hyypiän Saksaan. Völler jos kuka tietää, minkälaiseen painekattilaan vähäisellä valmentajakokemuksella varustettu huippupelaaja joutuu yhdessä Euroopan kovimmista pääsarjoista.

Vanhana kettuna Völler tietää varmasti mitä on tekemässä. Hyypiän suoriutuminen vaativassa tehtävässä ei jää kiinni herran karismasta. Monivuotisen maajoukkueikonin auktoriteetti on sitä tasoa, että tuskinpa edes pari muovikassillista kiiltävää maailman viheriöiltä komeroonsa haalinut Michael Ballack uskaltaa tanssia tuoreen päävalmentajan kanssa ristiaskelia.

Joka tapauksessa Hyypiän aseenkantajana toimivalle Lewandowskille jää tässä seikkailussa erittäin keskeinen rooli. Hyypiän taktinen osaaminen ja pelin aikana tehtävät nopeat muutokset vaativat varmasti vielä hiomista. Loppukevät näyttää, kantavatko mestarihuuhkajan siivet syvässä päässä heti ensimmäisellä yrityksellä.

Vakiokupongilla jatketaan Englannin sarjojen ratkaisukierrosten parissa. Ykköskohteessa sarjapaikkansa jo käytännössä varmistanut West Bromwich saa vastaansa QPR:n, jolla on vielä runsaasti panosta loppukauden otteluissa. Kotijoukkue majailee kuntopuntarin häntäpäässä. QPR on puolestaan päässyt mellevään lentoon. Joukkue kaatoi maaliskuun lopussa kotonaan sekä Liverpoolin että Arsenalin. Asennetaan kohteeseen rohkeasti varma kakkonen.

Vakioveikkauksen peliaika päättyy lauantaina 14.4. klo 16.55. Kansan Uutisten Viikkolehti suosittelee 64 merkin järjestelmää: 2, 1(X), 1, 1, 1, 1(2), 1, 1(X), 2(X), X(2), 1(2), 2, 2.

Kirjoitus on julkaistu Kansan Uutisten Viikkolehdessä 13.4.2012.

Suomifutis tarvitsee luovuutta

Viime aikoina on käyty runsaasti keskustelua suomalaisen joukkueurheiluvalmennuksen tilasta huippu-urheilun näkökulmasta. Jääkiekon puolella johtava analyytikko Petteri Sihvonen on esittänyt voimakkaita argumentteja Nuori Suomi -ideologiaa vastaan. Sihvosen ajattelussa harrastavan massan tulisi olla olemassa vain huippujen kehittämistä varten.

Jalkapalloyhteisössä moni on puolestaan suunnannut tykkinsä Palloliiton Kaikki pelaa -ohjelmaa vastaan. Tasapäistäminen ja vähemmän lahjakkaampien harrastajien huomioiminen heikentää kriitikkojen mukaan huippuosaajien kehittämistä. Paukut haluttaisiin tässä visiossa sijoittaa yksinomaan terävimpään kärkeen jo alle 10-vuotiaiden ikäluokissa.

Palloliitto vastasi huutoon muutama vuosi sitten lanseeraamalla Visio 2020 -hankkeen, jossa tavoitellaan suomalaisen jalkapallon nostamista Euroopan Top 10:een ja kotimaisen kilpailutoiminnan vahvistamista. Sosiaalisia periaatteita ei hylätty kokonaan, mutta ne siirrettiin taustalle pienempään rooliin.

Keskustelu on nyrjähtänyt monelta osin sivuraiteelle. Kaikki pelaa -ideologia ei ole ongelma suomalaisen huippujalkapallon kehittämisen kannalta. Lahjakkaat yksilöt kehittyvät joukkuetovereiden osaamisesta riippumatta, jos valmennuksen taso on tarpeeksi laadukasta.

Suurin määrä toistoja tehdään joka tapauksessa omalla ajalla ja tässä auttaa ainoastaan aito innostus ja kiinnostus kuningaslajia kohtaan. Lahjakkuus puhkeaa kukkaan loputtomien pihapelien ja puistohöntsäilyjen kautta.

Suurempi kanto kaskessa on suomalaiseen joukkueurheiluun pesiytynyt suorituskeskeinen kulttuuri. Liian monelle pikkujunnuja valmentavalle kesän Kokkola Cupin voitto on tärkeämpi asia kuin pelaajien kehittäminen.

Luovat ratkaisut ja epäsovinnaiset persoonat joutuvat liian usein pannaan. Konemainen suorittaminen tuhoaa ilon pelistä ja intohimo katoaa liian monella viimeistään murrosikään tultaessa. Tässä vaiheessa myös joukkueurheilun sosiaalinen aspekti lipeää käsistä.

Suomalaisen joukkueurheilukulttuurin sisällä on ollut perinteisesti heikko sietokyky individualistisia sooloilijoita kohtaan. Jääkiekon MM-kisoihin liittyvät irvokkaan militaristiset tv-mainokset talvisotarinnastuksineen korostavat juuri tinkimättömän ja yhteisen taistelun merkitystä menestyksen saavuttamiseksi. Saumaton koneisto korvaa tässä myytissä henkilökohtaiset puutteet.

Vaikka vanhan liiton ajattelumallit ovat sitkaita, muutosta on nähtävissä uuden, kansainvälisemmän sukupolven astuessa hiljalleen puikkoihin seuratasolla. Jalkapallon puolella esimerkiksi Aleksei Eremenko Juniorin ja Perparim Hetemaj’n kaltaiset ajoittain tuittuilevat pallojonglöörit saavat vuosi vuodelta enemmän arvostusta osakseen. Suomalaiset haluavat oman Zlataninsa. Tätä tavoitetta ei voida saavuttaa, jos juniorivalmennuksessa jatketaan luovan ongelmanratkaisun mahdollisuudet tuhoavalla tiellä.

Luovuuden korostamisen puutteen ohella suomalaisen jalkapallon suurin ongelma on siis kehno valmennusosaaminen junioritasolla. Perinteisissä jalkapallomaissa on ymmärretty, että kaikkein nuorimmissa ikäluokissa tarvitaan eniten laadukkaita ja intohimoisesti lajin kehittämiseen suhtautuvia valmentajia.

Suomessa tilanne on toinen. Harvoissa seuroissa riittää osaajia ohjaamaan kaikkein tärkeimpiä ikäluokkia. Rahat ovat ohjautuneet muualle.

Puutteelliset panostukset ruohonjuuritason toimintaan tekevät Palloliiton utopistisesta huippufutisvisiosta lähinnä myötähäpeää aiheuttavan pr-paperin. Pyramidia ei voida rakentaa kärki edellä. Peruskivi on valettava ensin ja valitettavasti tällä sektorilla Suomessa ollaan vain vähän matkaa vuoden 0 edellä. Huippuja ei synny ilman laadukkaasti ohjattua, pelistä aidosti nauttivaa laajaa harrastajamassaa.

Viikonlopun vakiokupongilla palataan maajoukkuetauon jälkeen Englannin liigataistojen pariin. Valioliigan kohteista löytyy ainoastaan yksi suursuosikki. Kohteen 3 Manchester City on jyrännyt junan lailla voitosta voittoon syksyn taistoissa. Lauantaina vastaan asettuva Newcastle on kuitenkin ollut eräs alkukauden yllättäjistä, joten kohteeseen kannattaa hakea vaihtomerkki. Roimasti ylipelatun Cityn konttaus pudottaisi suuren määrän rivejä pottitaistosta pois, joten liikkeelle lähdetään merkkiyhdistelmällä 1X.

Mestaruussarjan kohteissa mielenkiinto kiinnittyy Etelä-Englannin derbyyn. Satamakaupunkien joukkueiden taistossa liiganoususta taisteleva Southampton saa vieraakseen sarjanousija Brightonin. So’tonin lento on ollut viime viikkoina vakuuttavaa ja derby sytyttää aina, joten kohteeseen varma ykkönen.

Vakioveikkauksen peliaika päättyy lauantaina 19.11. klo 16.55. Kansan Uutisten Viikkolehti suosittaa 64 merkin järjestelmää: 1, X(1), 1(X), 1(X), 1(2), 1, 1, X(2), X, 1, 1, X(1), 1.

Kirjoitus on julkaistu Kansan Uutisten Viikkolehdessä 18.11.2011.

Huuhkajilla vain yksi suunta: ylöspäin

Suomen EM-karsintaurakka päättyi tiistai-iltana harmaisiin tunnelmiin Budapestin Ferenc Puskás -stadionilla. Huuhkajat onnistuivat katkaisemaan 0–0-tasapelillä Unkarin viiden ottelun voittoputken, mutta tavoitteena ollut vierasvoitto jäi ottamatta.

Vaikka päävalmentaja Mika-Matti Paatelainen oli varsin positiivisella mielellä ottelun jälkeen, joukkueen esitys oli luvalla sanoen vaisu verrattuna perjantai-illan Ruotsi-taistoon. Henkilökohtaisia virheitä nähtiin liikaa ja ryhmä näytti kentällä ajoittain todella flegmaattiselta. Tosin toisella jaksolla paikkoja oli voittomaaliinkin asti. Tällöin Suomi näytti hetken jopa huomattavasti isäntiään teknisemmältä ja taktisemmalta joukkueelta.

Jatkossa joukkueesta on noustava esiin ”Mako” Heikkisen ja Aki Riihilahden tyyppisiä ikitaistelijoita, jotka potkivat omalla esimerkillään muut pelaajat käyntiin. Mallia voi ottaa vaikka Ykkösessä pelaavasta Joensuun Jiposta, joka on raapinut ala-arvoisesta pelaajamateriaalista huolimatta kasaan huikean määrän pisteitä eläimellisellä taistelulla.

Tuloksellisesti päättyneet karsinnat olivat paluu 80-luvulle. Edellisen kerran Suomi on vääntänyt arvokisakarsinnoissa yhtä heikolla pistekeskiarvolla pari vuosikymmentä sitten. Syvemmälle mutapohjaan ei siis voi enää vajota, joten Huuhkajilla on vain yksi suunta: ylöspäin.

Karsintojen totaalifloppauksen taustalla on useita syitä. Vuosi sitten Huuhkaja-ruorista pois kengitty Stuart Baxter ei kyennyt paineen alla uudistamaan ryhmäänsä riittävän tarmokkaasti. Suomifutiksen legendat Jussi Jääskeläinen, Sami Hyypiä ja Jari Litmanen olivat jo tuossa vaiheessa enemmän tai vähemmän auringonlaskun pelaajia maajoukkueen kannalta, mutta uusien osaajien sisäänajo jäi kesken.

Kiukuttelevan skotin jälkeen nähtiin lyhyt siirtymäkausi, jonka jälkeen Paatelainen kääri hihat ja suoritti joukkueessa nuorennusleikkauksen. Uudistus toteutettiin nopeasti ja suorastaan väkivaltaisesti ”moottorisahalla”, Ylen jalkapalloasiantuntija Erkka V. Lehtolaa lainatakseni. Syksyn tulokset ja peliesitykset osoittavat, että prosessi oli kivulias, mutta tarpeellinen.

Paatelaisella riittää runsaasti pohdittavaa ennen ensi syksynä alkavien huippuhaastavien MM-karsintojen avaustaistoa. Suurimmat kysymysmerkit koskevat tällä hetkellä joukkueen puolustuspelaamista. Mixu on ajanut sinnikkäästi Esbjergin Lukas Hradeckyä joukkueen ykkösmaalivahdiksi, mutta Budapestin ottelun perusteella Otto Fredrikson näyttäisi astetta varmaotteisemmalta vaihtoehdolta Huuhkajien maalinsuulle.

Paatelaisen rakentama joulukuusitaktiikka edellyttää aiempaa aktiivisempaa pelaamista joukkueen laitapuolustajilta. Osasunan Jukka Raitala täyttää nähdyn perusteella pelipaikan kriteerit rimaa hipoen, mutta oikealla sivustalla riittää enemmän pohtimista. Kari Arkivuo on kova duunari, mutta pallollinen osaaminen ei ole riittävän laadukasta. Veli Lampea vaivaa puolestaan pehmeys ja arkuus.

Pohjoismaisesta näkökulmasta EM-karsinnat olivat menestys. Skandinavian maista Tanska ja Ruotsi etenivät suoraan kisoihin. Svenssonit löivät viimeisellä kierroksella kotonaan Hollannin ja nappasivat ainoan – kuinkas muuten – lohkokakkosille varatun suoran jatkopaikan haltuunsa. Lisäksi rakas etelänaapurimme Viro teki C-lohkossa sensaatiomaisen yllätyksen ja eteni jatkokarsintoihin.

Tarmo Rüütlin miehistön loistava suoritus antaa uskoa myös suomalaisen jalkapalloilun ystäville. Huuhkajien vuoro tulee vielä.

Vakiokupongilla viihdytään totutusti brittifutiksen parissa. Lauantain varmin kotivoittaja näyttäisi olevan kohteen 1 Manchester City, joka jyrää sarjakärjessä yhdessä saman kaupungin Unitedin kanssa. Vastaan asettuva Aston Villa ei ole kuitenkaan hävinnyt vielä kertaakaan kuluneella kaudella ja vain tasapelien suuri määrä on estänyt birminghamilaisten kipuamisen taulukossa korkeammalle. Kotivoitto, joka varmistetaan ristillä.

Divarikohteiden paras haku on kohteen 10 Bristol City, joka kyntää sarjajumbona. Materiaaliltaan samaa tasoa oleva Peterborough on ollut viime viikkoina vaikeuksissa, joten uskotaan Cityn parantelevan asemiaan vieraiden kustannuksella. Varma ykkönen.

Vakioveikkauksen peliaika päättyy lauantaina 15.10. klo 16.55. Kansan Uutisten Viikkolehti suosittaa 64 merkin järjestelmää: 1(X), 1(X), 1, 1, X, 1, X, 1(2), 1(2), 1, 1, X(2), X(2).

Kirjoitus on julkaistu Kansan Uutisten Viikkolehdessä 14.10.2011.

Ykkönen puolimatkan krouvissa

Suomen kesä on edennyt jo hyvän matkaa toiselle puoliajalle, mutta miesten Ykkösessä ollaan menossa vasta jälkimmäisen 45-minuuttisen alkumetreillä.

Kauden yllättäjäjoukkue on ollut PK-35 Vantaa, joka on linnoittautunut voimakkaasti nousutaistoon. Vantaalaiset onnistuivat hyödyntämään kotiottelupainotteisen kevätohjelmansa ja ovat sysäämässä sarjan ennakkosuosikkeina pidetyt AC Oulun ja FC Lahden sivuraiteille kamppailussa liiganoususta.

Myyrmäen hienolla stadionilla kotiottelunsa pelaava Pallokerho on esiintynyt aikaisemminkin loistavasti kevätkaudella, mutta useimmiten polttoaine on loppunut viimeistään juhannuksen tienoilla.

Nyt ääni kellossa on muuttunut. Talvella puikkoihin tullut Pasi Pihamaa on laittanut joukkueen talviharjoitteluun uutta rotia, joten vahvaan joukkuepelaamiseen pelifilosofiansa pohjaava PK-35 roikkunee kärkikahinoissa vielä syksyn viimoissakin.

Viime syksynä liigasta pudonnut FC Lahti ajelehti epätietoisuuden tilassa vain pienen synkän talvisen hetken verran. Seura kasasi nopeasti Ykkösen tasolle pätevän ryhmän ja palkkasi joukkueen valmentajaksi viimeksi Pietarsaaressa vaikuttaneen Tommi Kautosen.

Uuden luotsin osaamista ehdittiin kritisoida laajalti jalkapallopiireissä ja myös omien joukoissa. Kauden ensimmäinen puolisko on kuitenkin osoittanut, että Kautosen johdolla pikapaluu liigaan ei ole utopiaa.

Alkukausi on sujunut Lahdessa mainiosti ja kärkikamppailu PK-35:ta vastaan veti Kisapuistoon yli neljä tuhatta katsojaa, joten radiomastojen juurella voidaan puhua todellisesta futisbuumista. Ryhmän rinki on varsin kapea, joten mahdolliset loukkaantumiset ajaisivat ”Kuhnureiden” nousuvankkurit juoksuhiekkaan.

AC Oulun tilanne oli talvella pahasti sekaisin lisenssiongelmien takia, mutta paluu legendaariselle Raatin stadionille ja ryhtiliike taustoissa ovat sementoineet seuran kaupungin ykkösasemaan. Tämän osoitti viimeistään kesäkuun paikallisderby.

AC Oulu purjehti ensimmäiset kymmenen kierrosta voimakkaassa myötätuulessa, kunnes pelinrakenteluun liittyvät ongelmat aiheuttivat takapakkia pistejahdissa. Joukkue ei kyennyt enää luomaan tarvittavaa määrää tekopaikkoja.

Oululaiset kohtaavat seuraavan viiden kierroksen aikana kotonaan neljä heikompaa joukkuetta. Näistä peleistä kaivataan riittävää pistepottia. Muussa tapauksessa nousutaisto karkaa AC Oulun ulottumattomiin.

Myös kovan kärkikolmikon takana riittää haastajia. Ykkösessä vuosikaudet viihtynyt ja liigassakin kerran piipahtanut Viikingit väijyy kärkiseuroja näköetäisyyden päässä. Viikingit ilmoittautui voimalla nousutaistoon viimeistään maanantain Kotka-voiton jälkeen.

Palloliiton masinoima sarjajärjestelmäuudistus aiheuttaa myös tällä kaudella melkoista myllerrystä Ykkösen joukkuekavalkadissa. Tällä kaudella sarjassa pelaa kolmetoista joukkuetta. Ensi vuodeksi määrä supistuu kymmeneen.

Alueellisesta näkökulmasta tarkasteltuna uudistus on katastrofi. On mahdollista, että tällä kaudella esimerkiksi Keski-Pohjanmaan ja Pohjois-Karjalan kaltaiset suuret maakunnat menettävät futisjoukkueen valtakunnalliselta tasolta. Samalla lajin piiristä katoaa moni sponsori ja paikallisille tärkeä esikuva. Palloliiton valitsema linjaus ei tue jalkapallon kehittämistä ruuhka-Suomen ja suurten kasvukeskusten ulkopuolella. Uskonkin, että johtohahmojen vaihtuessa muutaman vuoden sisällä sarjajärjestelmää muutetaan uudestaan ja tällä kertaa joukkuemäärää tullaan kasvattamaan.

Sunnuntain kotimaiseen jalkapalloon keskittyvältä vakiokupongilta on bongattavissa muutama maukas ideavarma.

Kohteessa 1 TPS saa vieraakseen Hongan Espoosta. Molemmat joukkueet kokivat viime viikolla karvaat eurotappiot. Mollivoittoisesti sujuneen liigan jatkaminen tässä tilanteessa ei ole varmasti herkkua kummallekaan. TPS:n hyökkäyspeli on kärsinyt Toni Kolehmaisen loukkaantumisesta, joten kohteeseen rohkeasti varma kakkonen.

Ykkösen puolella FC Hämeenlinna kohtaa Viikingit kohteessa 7. FC Hämeenlinnan peleissä ovat maaliverkot pullistelleet molemmissa päädyissä tällä kaudella. Kotona joukkue ei ole voittanut vielä kertaakaan, mutta tilastokummajainen poistuu varmasti jossain vaiheessa. Viikingit kaatui keväällä Helsingissä, joten lääkkeet vuosaarelaisten nujertamiseen löytyvät takataskusta. Varma ykkönen.

Vakioveikkauksen peliaika päättyy sunnuntaina 31.7. klo 18.25. Kansan Uutiset suosittelee 64 merkin järjestelmää: 2, X(2), 1(X), X, 1, 2(X), 1, 1, 2(X), 1(X), 2, 1, 2(X).