You are currently browsing the tag archive for the ‘Didier Drogba’ tag.

Liverpoolista Chelseaan 50 miljoonan punnan kohusummalla siirtyneestä Fernando Torresista tuli viime talvena maailman kolmanneksi kallein pelaaja. Vain Kakán ja Cristiano Ronaldon siirrot nousevat arvoltaan kaikkien aikojen listalla korkeammalle. Varjojen mailla vaeltava ”El Niño” eli ”Poika” on osunut Chelsealle pelaamassaan 20 ottelussa vasta kolme kertaa. Espanjalaisesta on tulossa kovaa vauhtia eräs kaikkien aikojen flopeista Englannin Valioliigassa.

Torresin syksy on sujunut synkissä merkeissä. ManU-ottelussa Torresilla oli loistava mahdollisuus tuoda Chelsea vielä mukaan peliin 3–1-tilanteessa, mutta kärkimies onnistui käsittämättömästi sohimaan pallon ohi tyhjän maalin, vaikka kotijoukkueen veräjänvartija David de Geakin oli jo ohitettu.

Swanseaa vastaan syntyi komea maali, mutta taivas musteni vain hetkeä myöhemmin. Kahden jalan tappotaklaus toi punaisen kortin ja kolmen ottelun pelikiellon.

Torres nousi maailman huipulle Atlético Madridin riveissä. Kausilla 2000–2007 madridilaisia edustanut hyökkääjä latoi joukkueelle 249 ottelussa yhteensä 91 maalia. Liverpoolin vuodet olivat myös tehokkaita.

Espanjan maajoukkueessa Torres oli vielä vuonna 2008 Euroopan mestaruuden takuumies, kun liehuletti latasi finaalissa voittomaalin Saksan verkkoon. Kahta vuotta myöhemmin tarjolla oli enää statistin rooli, kun Espanja rynnisti MM-kultaan Etelä-Afrikan kisoissa. Vaihtopelaajan rooliin pudonnut Torres ei viimeistellyt turnauksessa yhtään maalia.

Lontoossa maalitykkiä odottaneet ongelmat ovat johtuneet hyvin pitkälle Chelsean erilaisesta pelitavasta. Didier Drogba on ollut jo vuosia ”The Bluesin” ykkösruisku. Target-hyökkääjänä maailman eliittiä jo vuosia ollut norsunluurannikkolainen on hyvä suojaamaan ja jakamaan palloa. Romuluiselle Drogballe ei tarvitse pelata linjan taakse, sillä ratkaisuja oivallisten syöttöjen ja yllättävien laukausten muodossa syntyy muualtakin.

Torres tekee maalinsa oikea-aikaisista pystysyötöistä kontrolloitujen, ja usein hitaiden hyökkäysten päätteeksi. Onnistumiset vaativat kärsivällistä pelitapaa, joka perustuu pallokontrolliin. Pelikirjaa täytyy siis hienosäätää, mikäli Torresista halutaan saada tehoja irti.

Manageri André Villas-Boasin suunnitelmista kertoo paljon Juan Matan hankinta. Mata on löytänyt nopeasti yhteisen sävelen Torresin kanssa ja veljesten ollessa kentällä Chelsea pitää enemmän palloa. Toisaalta joukkueeseen on liittynyt myös uudeksi Drogbaksi tituleerattu belgialainen Romelu Lukaku, josta odotetaan kovan tason viimeistelijää tulevina vuosina.

Edellisellä kaudella pettymään joutunut Chelsea on avannut sesonkinsa tulosten valossa varsin mukiinmenevästi. Viidestä pelistä joukkue on kerännyt 12 pistettä. Manchester Unitedia vastaan kärsitty shokkitappio Old Traffordilla kertoo kuitenkin siitä, että tasoero kärkeen on kasvanut kesän aikana.

Sinisten puikkoihin kesällä astunut Villas-Boas ei ole vielä ehtinyt tekemään joukkueeseensa haluamiaan muutoksia. Chelsea tarvitsee lisää uutta verta avauskokoonpanoonsa ja pelitapaansa.

Vuosien 2005–2006 ja 2010 mestaruuksien betonista pohjaa aikaisemmin luomassa ollut vanhempi sukupolvi ei pysty enää tuomaan uusia kannuja Stamford Bridgelle. Voi olla, että huippukallis Torreskin menee tämän pesuveden mukana. Kaikki riippuu Villas-Boasin suunnitelmista Chelsean pelikirjan suhteen.

Lauantain vakiokupongin varmat löytyvät Valioliigan kohteista. Manchester United on avannut sarjan loistavasti, mutta eurokentillä ei ole kulkenut yhtä mellevästi. Tiistaina ManU hyytyi yllätykselliseen 3–3-tasuriin kotonaan Baselia vastaan. Lauantaina on kasvojenpesun paikka, kun heikko Norwich saapuu vierailulle Old Traffordille. Varma ykkönen.

Toinen manchesteriläisporukka, City, on ollut vähintään yhtä kovassa iskussa syksyn peleissä. ManC käväisee lauantaina putoamiskamppailuun tällä kaudella vajonneen Blackburnin vieraana. Kotijoukkue onnistui viime viikonloppuna lyömään alavireisen Arsenalin, mutta tasoero on niin huimaava, että tähän kohteeseen ei kannata tuhlata yhtään ylimääräistä merkkiä. Kakkosvarma.

Vakioveikkauksen peliaika päättyy lauantaina 1.10. klo 16.55. Kansan Uutiset suosittelee 64 merkin järjestelmää: 1, 2, 1(X), 1, 1, 1(X), 1(2), X(2), 1, 2(X), 1(X), 1, 1.

Kirjoitus on julkaistu Kansan Uutisten Viikkolehdessä 30.9.2011.

Kun sopupeliskandaalista toipuvassa futis-Suomessa sekoillaan vielä tulevan kauden sarjaohjelmien ja joukkuemäärien kanssa, Englannissa pääsarja on kääntymässä pikkuhiljaa loppusuoralle. Sumujen saarten mestaruustaistelussa on mukana vielä neljä seuraa. Kovien panosten pelissä parhaat kortit omistaa tällä hetkellä kestomenestyjä Manchester United.

ManU on repäissyt piikkipaikalla jo viiden pisteen kaulan, mutta loukkaantumishuolet varjostavat punaisten paholaisten kultatoiveita. Sairastuvalla on ruuhkaa. Erityisesti puolustuslinjan osalta riittää ongelmia, sillä eriasteisista vammoista kärsii tällä hetkellä peräti neljä puolustuksen luottopeluria. Topparikaksikko Rio Ferdinandin ja Nemanja Vidicin mahdolliset pitkät poissaolot ovat tällä hetkellä suurin este ManU:n mestaruusjunan raiteilla.

Mestaruuskilvan ohella Manchesterissä pohditaan jo tiukasti ensi kauden molarikuviota. Seuran pitkäaikainen ykköskassari Edwin van der Sar on lopettamassa vihdoin kunniakasta uraansa ja hollantilaisnestorille haetaan kuumeisesti pätevää seuraajaa.

ManU:n kannattajat ovat tottuneet näkemään huipputason maalivahteja Old Traffordilla aina legendaarisen Peter Schmeichelin aikakaudesta lähtien, joten saappaat ovat suuret. Viimeisin ehdokas maalin suulle on Atletico Madrid David de Gea, joka on huhujen mukaan siirtymässä Englantiin hulppealla 20 miljoonan punnan siirtosummalla. Aika näyttää, toteutuuko siirto ja onko Espanjan kultapojasta mainetekoihin saarten tuiverruksessa.

Kakkospaikalla vaaniva Pohjois-Lontoon ylpeys Arsenal on Man Unitedin ykköshaastaja loppukauden tiukoissa väännöissä. Tykkimiehillä on käsissään yksi tärkeä rästiottelu, jonka voittamalla lontoolaiset nousevat jo kahden pisteen päähän liigakärjestä. Lauantain Blackburn-ottelusta voitto on ainoa vaihtoehto, vaikka Robin van Persie lieneekin sivussa taistosta loukkaantumisen takia. Arsenal on vahvoilla, jos pää vain kestää. Liigacupin finaalissa tapahtui romahdus, jonka jälkeen näppärillä Arsu-miehillä on ollut vaikeampaa.

Viime kaudella kannun vienyt Chelsea on toipunut hiljalleen sydäntalven shokkihoidosta. Joukkue vaelsi pitkään varjojen mailla, mutta on onnistunut kääntämään laivansa suunnan viime viikkoina. Chelsea otti tärkeät kotivoitot Manchesterin joukkueista tuoreen hankinnan, brassitoppari David Luizin maaleilla.

Luiz vaikuttaa erinomaiselta hankinnalta. Simpsoneiden Sideshow Bobia muistuttava keskuspuolustaja liukutaklaa ja raastaa suurella sydämellä ja pelaa myös ylöspäin oivaltavasti. 50 miljoonan punnan mies Fernando Torres ei ole puolestaan pystynyt vastaamaan huutoon, vaikka peliaikaa on tullut rutkasti. Nyt voi jo sanoa, että El Niñosta ei tullut eikä tule Didier Drogban syrjäyttäjää.

Kärkikolmikon ohella pahasti hyytyneellä Manchester Cityllä on vielä ohkaiset mahdollisuudet kannuun. Kovan paikan tullen taivaansiniset ovat kuitenkin olleet pelokkaita ja mielikuvituksettomia, paperilla laadukkaasta hyökkäyskalustostaan huolimatta. Chelseaa vastaan Cityllä loppui pahasti bensa toisella jaksolla. Raskas eurocup-tappio Kiovan Dynamolle oli liikaa.

Valioliigassa mennään myös tulevaisuudessa suurten seurojen ehdoilla, sillä futispamppu Michel Platinin ideoimaa taloudellista fair playtä ei ole tulossa Englantiin. Ainakaan, jos se on liigan isokenkäisistä kiinni. Sumusaarilla ei haluta estää ison rahan pumppaamista suurseuroihin ja jatkuvia taloudellisia megatappioita. Namusedät saavat siis mellastaa jatkossakin.

Mestaruustaisto näkyy vahvasti myös lauantain vakiorivillä. Chelsea matkustaa kohteessa 1 Stoken vieraaksi ottelussa, josta ei panosta puutu. Kotijoukkueen sarjapaikka olisi käytännössä lähes varma voiton tullessa. Mestaruustaistoon tarvittavia pisteitä hamuava Chelsea on selvä suosikki ja vaihtomerkit houkuttaisivat, mutta käytetään ne kuitenkin johonkin toiseen kohteeseen. Varma kakkonen.

Kohteen 5 West Bromwich tarvitsee kipeästi pisteitä putoamiskamppailussa. Ailahtelevasti myös Kenny Dalglishin alaisuudessa pelannut Liverpool potkiskelee loppukauden vailla suurempaa panosta, joten yllätys haisee ja kauas. Käsittämättömästi yli puolet suomalaisista on pelannut tässä kohteessa Poolia, joten haetaan tähän kohteeseen yllätystä varmalla ykkösellä.

Vakioveikkauksen peliaika päättyy lauantaina 2.4. klo 16.55. Kansan Uutiset suosittelee 64 merkin järjestelmää: 2, 1, X(2), X, 1, 1(X), 1, 2(X), 2(X), 1, 1(X), 1, 2(X).

Kirjoitus on julkaistu Kansan Uutisten Viikkolehdessä 1.4.2011.

Brasilialainen jalkapallo on ollut yllekirjoittaneelle ikuinen inspiraation lähde. Brassipelaajien taito, rytmi ja intohimo tekivät nuoreen jalkapallointoilijaan lähtemättömän vaikutuksen jo kauan sitten, muinaisella 80-luvulla.

Vuoden 1970 maailmanmestarijoukkue oli SE kaikkien aikojen joukkue. Tuolloiseen mielipiteenmuodostukseen ei vaikuttanut se fakta, etten ollut vielä syntynytkään vuonna 1970. Videot ja maagisesta ryhmästä kirjoitetut tuhannet rivit auttoivat historiannälkään. Pelé, Jairzinho, Rivelino, Carlos Alberto…huikeita pelaajia.  Jogo bonito eli kaunis peli oli tuolloin kuumin futisteesi. Sittemmin sädekehä on hieman haalistunut, mutta vanhoja nauhoja jaksaa edelleen kelailla silloin tällöin.

Vuosien 1958–70 mestaruuksien jälkeen Brasilia kävi läpi eräänlaista lamakautta. Menestystä ei tullut Socrateen kaltaisista huippunimistä huolimatta ja joukkueen puolustavammaksi muutettu pelitapa herätti laajaa kritiikkiä todella intohimoisesti jalkapalloon suhtautuvassa maassa.

Ironista oli, että paluu kultakantaan tapahtui juuri maltillisemmalla pelitavalla. Tänään tulikasteensa Etelä-Afrikan puikoissa saava Carlos Alberto Parreira luotsasi Brasilian mestaruuteen USA:n MM-turnauksessa vuonna 1994.

Tuon kultajoukkueen puolustus oli rakennettu betoninlujaksi ja pelitapa perustui pallonhallintaan ja loputtomalta tuntuvaan jauhamiseen. Vuoden 1994 Brasilia etsi väsymättä heikkoa kohtaa vastustajan ryhmityksestä ja kun se löytyi, tuon ajan taiturimaisimmat hyökkäyspään pelaajat Romário ja Bebeto lähetettiin tekemään tuhojaan.

MM-turnauksen alla päävalmentaja Dungaan Brasiliassa kohdistunut kritiikki on samansuuntaista. Dunga jätti joukkueestaan Ronaldinhon kaltaiset individualistit pois ja keskittyi valinnoissaan kurissa ja nuhteessa koko ryhmälle töitä tekeviin pelaajiin.

Se ei kaikille kelvannut. Dinhon ulostaminen aiheutti brassimediassa valtavan protestien aallon. Brasilialaisten suhtautumisen jalkapalloon tuntien tämä ei ollut yllättävää. 190-miljoonainen kansa asennoituu fanaattisesti lajiin ja jokaisella on mielipide siitä, ketä kisajoukkueeseen tulisi valita ja miten joukkueen tulisi pelata. Vuoden 1994 turnauksessa valmentaja Parreiran äitikin soitteli kisakylään ja kertoi omat näkemyksensä brassiryhmän kokoonpanosta tuleviin otteluihin.

Mielestäni Dunga on tehnyt juuri sen, mitä pitikin edellisten kisojen pettymyksen kuittaamiseksi. Tuolloin hyökkäyksen kolmikko Adriano-Ronaldinho-Ronaldo oli väsynyt ja haluton. Vuoden 2002 mestaruusloistosta oli jäljellä vain rippeet ja ylimielinen joukkue neppaili itsensä ulos puolivälierissä Ranskaa vastaan. Lähtö olisi saanut tulla jo aikaisemmin.

Nyt Brasilian joukkue on rakennettu huolellisemmin ja sambamaan sankarit tietävät, että kävelemällä ei pelejä voiteta. Copacabanan bilehirmut ovat vaihtuneet jeesusbrasseihin. Joukkueessa on todella suuri määrä uskontoon vakavasti suhtautuvia pelaajia, joten pelisuorituksiin negatiivisesti vaikuttavat hotellihuonekemut jäänevät tässä turnauksessa pitämättä. Se tietää mestaruushaaveille hyvää.

Puolustuksen tärkeimmät pelaajat ovat Mestareiden liigassa menestyneen Interin miehiä: maalivahti Júlio Cesar, toppari Lúcio sekä kovaotteinen laitapuolustaja Maicon. Barcelonan Dani Alves on myös maailmanluokan laitapakki, joten alakerran osalta brassien paketti on kunnossa.

Hyökkäykseen Brasilialla on heittää laaja joukko maailman eturivin pelaajia. Tärkeimmässä roolissa lienevät Real Madridin monipuolinen Kaká ja Sevillan kärkimies Luis Fabiano, jonka harteilla lepää päävastuu maalinteosta. Kurinalainen joukkue etenee lohkostaan jatkoon, vaikka luvassa onkin ainakin kaksi todella haastavaa ottelua. Sen jälkeen tie on auki aina taivaaseen saakka.

Portugalin 70-luvulla syntynyttä porukkaa on kutsuttu kultaiseksi sukupolveksi. Näiden setien (Luis Figo, Rui Costa, Fernando Couto ja kumppanit) joutsenlaulu nähtiin vuoden 2004 EM-turnauksessa, jossa Portugali sössi finaalin ultradefensiiviselle Kreikalle maalein 0–1. Kaikki kunnia helleeneille, mutta mielestäni Portugali teki tuossa ottelussa sen niin sanotusti itse. Tuolloin ottelun jälkeen nähtiin vuolaasti itkevä Cristiano Ronaldo. Toistuuko tämä ilmiö myös nyt alkavassa MM-turnauksessa?

Lusitaanien onneksi uutta verta on saatu nopeasti kehiin. Edellisessä MM-turnauksessa joukkue eteni välieriin, jossa se hävisi Ranskalle 0–1. Noista kisoista muistetaan erityisesti järkyttävä Hollanti-ottelu, jossa jaettiin 12 varoitusta ja neljä pelaajaa lensi punaisen kortin myötä ulos kentältä.

Etelä-Afrikkaan valitun joukkueen kirkkain tähti on kiistatta Real Madridin C. Ronaldo. Taustatuen osalta näyttää takavuosia hiljaisemmalta. Chelsean ailahteleva Deco on päättämässä maajoukkueuraansa näihin kisoihin. Hobitti on sen verran vahvasti jo auringonlaskun pelaajia, että mitään suuria mainetekoja on turha odottaa. Ratkaisevassa roolissa on Atlético Madridin kokenut Simão, jolla on erityisesti erikoistilanneosaamista. Tykki puhui karsinnoissa neljä kertaa, joten maaleja odotellaan.

Puolustuksen osalta Carlos Queirozilla riittää miettimistä. Suomalaisten edellisistä EM-karsinnoista hyvin muistama filmaava toppari Pepe on ulkona, kuten myös tärkeä laitapuolustaja Jose Bosingwa. Ricardo Carvalho ja Bruno Alves edustavat toki laatua keskuspuolustuksessa, mutta muilla saattaa tulla liian kiire taitavien brassien ja juonikkaiden norsunluurannikkolaisten paineessa.

Maaliinkaan ei ole heittää suurnimeä, joten omassa päässä saattaa ovi käydä useammankin kerran. Os Navegadores taistelee lohkon toisesta jatkopaikasta Norsujen kanssa, joten turnauksen avausottelussa on heti hurjat panokset.

Drogba, Drogba, Drogba. Siinäpä viime päivien kuumimmat uutisaiheet maailman urheilumedioissa. Chelsean ykköstykki DD loukkasi harjoitusottelussa kyynärpäänsä ja target-hyökkääjän pelikuntoa koskeva arvontalaulu on sen jälkeen raikunut kylissä ja kaupungeissa. Drogba palasi eilen joukkueensa harjoituksiin, joten toivo pelaamisesta jo turnauksen avausottelussa elää vahvana.

Drogban pelaamisella tai pelaamattomuudella on tietysti suuri merkitys Norsunluurannikon menestysmahdollisuuksille, mutta joukkueesta löytyy muitakin vastuunkantajia. Puolustuspäässä joukkoja johtaa Manchester Cityn KOLOssimainen Kolo Touré. Keskikentälle Norsuilla on heittää Didier Zokoran, Romaricin sekä Yaya Tourén kaltaisia huippumiehiä. Laidalla vauhtia pitää muun muassa Chelseassa uskomattoman hienon kevätkauden pelannut Salomon Kalou.

Suurin kysymysmerkki lienee Lokerenin maalivahti Boubacar Barry. Riittääkö pienikokoisen kassarin taso näihin karkeloihin?

Norsut joutuivat myös viimeksi haastavaan alkulohkoon, joten turha voivottelu arvontaonnen osalta on täysin turhaa – joukkue tietää, että sen täytyy venyä heti avausottelussa. Ryhmän valmennuksesta vastaava kokenut ruotsalainen Sven-Göran Eriksson osaa varmasti psyykata joukkueensa huippuvalmiuteen heti turnauksen alkuvaiheessa.

Itse uskon vakaasti, että Afrikka saa kahdeksan vuoden tauon jälkeen joukkueen puolivälieriin. Tämä joukkue on Norsunluurannikko – Drogban loukkaantumisesta huolimatta.

Totalitaristisen Pohjois-Korean joukkue on näiden kisojen kummajainen. Jengi on valmistautunut kisoihin kaikessa hiljaisuudessa ja sen pelaajista ei ole juuri kenellekään minkäänlaista ennakkotietoa lukuun ottamatta Venäjällä pelaavaa Hong Yong-jota sekä Japanin J-liigassa palloilevaa Jong Tae-setä. Viimeksi mainittu on muuten ollut maaotteluissa varsin tehokas, 22 matsissa on syntynyt 15 osumaa.

Kisoihin valmistavat harjoitusottelut ovat antaneet jonkinlaista osviittaa Pohjois-Korean pelitavasta. Kreikkaa vastaan joukkue venyi tasuriin, mutta kenraalissa tuli Nigerialta kuonoon 1–3. Kim Jong-hunin luotsaama ryhmä puolustaa tiiviisti ja omaa sitkeän asenteen. Kova työ ja hellittämätön liikkuminen ovatkin joukkueen ainoat mahdollisuudet. Tämän lisäksi tarvitaan ripaus hyvää onnea.

Pjongjangissa odotellaan varmasti vuoden 1966 ihmeen toistumista. Tuolloin Pohjois-Korea pudotti Italian alkulohkovaiheessa ja lähetti Azzurrin tomaattisateeseen vimmastuneiden italialaisten jalkapallofanaatikkojen kohteeksi. Tällä kertaa ihmetyötä ei nähdä ja maa poistuu MM-näyttämöltä ilman ainuttakaan pistettä.

Lohkon nimet ja ilmiöt – seuraa näitä:

* Avauskierroksen taisto Portugali–Norsunluurannikko. Huipputärkeä vääntö heti alkuun.
* Brasilian pelitapa. Näpertelystä kohti joukkueena pelaamista.
* Cristiano Ronaldo, Portugali. Nostaako yksin lusitaanit jatkoon?
* Portugalin alakerta. Loukkaantumisten myötä haavoittuvainen, riittääkö taso?
* Didier Drogba. Maailman kiinnostavin kyynärpää.
* Pohjois-Korea. Täydellinen kysymysmerkki.

Matsit:

ti 15.6. klo 17 Port Elizabeth: Norsunluurannikko – Portugali
ti 15.6. klo 17 Johannesburg: Brasilia – Pohjois-Korea
su 20.6. klo 21.30 J’burg: Brasilia – Norsunluurannikko
ma 21.6. klo 14.30 Kapkaupunki: Portugali – Pohjois-Korea
pe 25.6. klo 17 Durban: Portugali – Brasilia
pe 25.6. klo 17 Nelspruit: Pohjois-Korea – Norsunluurannikko

Kirjoitus on julkaistu Kansan Uutisen MM-kisablogissa 11.6.2010.

Kisojen avausotteluun on nyt aikaa kolme päivää ja on hyvä aika lyödä yhteen KU:n bloggaajien omat arviot turnauksen menestyjistä, yllättäjistä ja pettymyksistä. Lukijat voivat myös kommentoida ja esittää omat vaihtoehtonsa esitettyihin kysymyksiin! Viestiin ja kommentteihin palataan 11. heinäkuuta pelattavan finaaliottelun jälkeen. Kuka onkaan tämän kesän kovin futistietäjä?

1. Kuka vie mestaruuden?

Pasi Palmu: Espanja. Huippuyksilöistä koostuva hyvin organisoitu joukkue. Omaksunut nykyjalkapallon lainalaisuudet nopeasti. Seurajoukkueiden menestys taannut pelaajille jatkuvasti huippupelejä.

Joonas Korhonen: Saksa. Kostaa edellisten MM-kisojen vääryyden, jolloin vuosituhannen viihdyttävintä jalkapalloa pelannut joukkue jäi välieriin. Lisäksi on mukava päästä sanomaan, että Suomi ei ole ollut tappiolla hallitsevalle maailmanmestarille kymmeneen vuoteen.

Jaakko Alavuotunki: Tutkin nuo kaaviot aika tarkkaan läpi ja tulin siihen johtopäätökseen, että finaalissa kohtaavat Espanja ja Brasilia. En ole vielä oikein osannut päättää, kumpi näistä maista voittaa lopulta MM-kultaa. Heitetään Brasilia, koska Pasi ehti jo hypätä Espanjan bandwagoniin. Dunga laittaa ryhtiä ryhmäänsä ja edellisten kisojen haluton neppailu on vain muisto.

2. Kisojen suurin yllättäjä?

PP: Serbia. Tasokas joukkue iskee puskista kisoissa. Menestys karttanut joukkuetta.

JK: Serbia. Kisojen paras puolustus vie joukkueen välieriin saakka, sitten loppuu bensa.

JA: Norsunluurannikko, vaikka Drogban käsivamma langettaakin pienen varjon mahdollisen kisamenestyksen ylle. Noh, uskotaan DD:n ihmeparantumiseen ja Norsujen yllätysmitaliin. Vahvin afrikkalaisjoukkue.

3. Mikä maa floppaa pahiten?

PP: Argentiina. Maradonalla ei ole riittävästi taitoa viedä joukkuettaan pitkälle, vaikka siihen tasokkaalla joukkueella olisi siihen kaikki eväät.

JK: Ranska. Jää kaikkien yllätykseksi alkulohkoon.

JA: Omissa papereissani ns. suurmaat menevät lähes kaikki jatkoon. Portugalin putoaminen jo alkulohkovaiheessa on varmasti jollekin yllätys, joten laitetaan se. Cristiano Ronaldo osuu Pohjois-Koreaa vastaan neljästi, mutta yksi voitto ei riitä viemään lusitaaneja jatkoon. Lissabonissa nähdään suruliputus.

4. Ketkä saavat eniten kortteja?

PP: Carles Puyol, Espanja ja Gennaro Gattuso, Italia, mikäli saa peliaikaa. Ikitaistelijoilla on tapana potkia kaikkea mikä liikkuu. Paitsi palloa.

JK: Nemanja Vidic, Serbia. Joukkue etenee peräti välieriin, jossa Vidicin poissaolo korttitilin täyttymisen vuoksi käy kohtalokkaaksi.

JA: Afrikkalaiset joukkueet ovat perinteisesti hyvin korttiherkkiä jengejä, joten heitetään tähän eräs kaikkien aikojen suosikkipelaajistani eli Kamerunin Rigobert Song sekä saman joukkueen Tottenhamista tuttu Benoit Assou-Ekotto. Lisäksi Algerian poikien pannu kiehuu varmasti, kun pelit eivät suju ja hulinoita nähdään.

5. Kenen verkkoon menee eniten palloja näissä kisoissa? Entä mikä maa tekee eniten maaleja?

PP: Eniten maaleja menee Hondurasin verkkoon. Tasokkaat Espanja, Chile ja Sveitsi takaavat tämän. Eniten maaleja tekee lohkon E heikkouden vuoksi Hollanti.

JK: Eniten maaleja päästää Japani, jolla on takamus hellänä varsinkin Hollannin käsittelyn jälkeen, joka tekee eniten maaleja kisoissa yhdessä Saksan kanssa.

JA: Pohjois-Korea päästää eniten. Brasilia ja Espanja menevät päätyyn asti ja tekevät sen vuoksi eniten osumia – yhtä monta molemmat.

6. Kenellä on tiukin puolustus?

PP: Tiukin puolustus löytyy Serbialta. Erittäin laadukas ja kova eurooppalaisissa huippusarjoissa pelaava alakerta.

JK: Serbialla.

JA: Englanti menee yllätyksellisesti välieriin asti ja päästää vähiten maaleja. Alkulohkon vastustajat ovat heikkotasoisia ja jatkopeleissä nähdään vähämaalisia nyhjäyksiä, jotka Englanti hoitaa viimeistään rankkareilla.

7. Ehdokkaasi kisojen maalikuninkaaksi?

PP: Miroslav Klose, Saksa. Tylsä valinta, joka ei kuitenkaan petä koskaan. Varma 5-6 maalin mies.

JK: Otetaanpa yllätysvalintana Obafemi Martins, Nigeria.

JA: Drogba oli ykkösvaihtoehtoni aina loukkaantumiseen saakka. Uruguayn Luis Suárez on kiinnostava vaihtoehto. Espanjan David Villa ja Brasilian juonikas Luís Fabiano myös listoilla. Jos yksi pitää valita, niin Fabiano sitten.

8. Nimeä kolme mielenkiintoista pelaajaa, joita kannattaa seurata?

PP: Diego Forlan, Uruguay. Huippumaalintekijä, joka naputtaa Espanjan La Ligassa joka vuosi reilu parikymmentä häkkiä. Lionel Messi, Argentiina. Perusteluita ei tarvita. Xavi, Espanja. Omalla pelipaikallaan, keskikentän keskustassa, maailman paras. Barcelonan ja Espanjan maajoukkueen aivot.

JK: Miroslav Klose, Saksa. Taistelee jälleen kerran maalikuninkuudesta ja Klosen johdolla Saksa marssii mestariksi. Nemanja Vidic, Serbia. Näiden kisojen jälkeen tulee vallitsemaan yksimielisyys maailman parhaasta topparista. Peter Crouch. Kuulemma yllättävän hyvä jalalla.

JA: Luís Fabiano, Brasilia. 36 ottelussa 25 maalia brasseille tähän mennessä tehnyt Sevillan ykköskärki lyö lopullisesti läpi, kuten tekee myös Meksikon Carlos Vela. Argentiinan Leo Messin otteita on aina mielenkiintoista seurata.

9. Kuka supertähti on kisojen suurin pettymys?

PP: Lionel Messi, Argentiina. Rooli erilainen kuin seurajoukkueessa. Joutuu tekemään maajoukkueessa liikaa töitä yksin, sillä tuki puuttuu toisin kuin Barcelonassa. Todennäköisesti Messiltä myös potkitaan jalat melko huonoon kuntoon kisoissa.

JK: Fernando Torres, maalisaldo jää yhteen.

JA: C.Ronaldo. Hyytyy Norsujen ja Brasilian käsittelyssä.

10. Ja lopuksi: kenellä on kisojen komein tukkalaite kun Beckham on poissa?

PP: Bacary Sagnan “rastat” ovat kyllä kiehtovat.

JK: Thierry Henryn kuohkea tukka ei jätä ketään kylmäksi.

JA: Jaa-a. Nämähän selviävät yleensä vasta viheriöillä. Veikkaan, että tässä skabassa voitosta kilpailevat Kamerunin Alexandre Songin afro ja Serbian Marko Pantelićin peruspiiska (jos on vielä päässä turnauksen alkaessa).

Kirjoitus on julkaistu Kansan Uutisten kisablogissa 8.6.2010.

Mestareiden liigan moraalinen finaali käytiin jo välierävaiheessa Interin ja Barcelonan välillä. Otteluparissa Katalonian pallojonglöörit joutuivat taipumaan feeniks-linnun lailla pelitapaansa muuttaneen italialaisjoukkueen ylivoiman edessä. Tarina huipentui finaaliin ja mestaruuteen. Bayern Münchenistä ei ollut Interille enää todellista vastusta.

Esteetikoiksi itseään kutsuvien asiantuntijoiden Barca-hehkutus ei päättynyt välierätappioon. Interiä ja Jose Mourinhoa on vielä finaalivoiton jälkeenkin arvosteltu inhorealistisesta taktiikasta ja pelkkään puolustamiseen pohjautuvasta antijalkapallosta. Väärin voitettu?

Tällainen nyyhke aiheuttaa lähinnä myötähäpeää, sillä ratkaisuottelut katsoneet näkivät monipuolisesti ja suoraviivaisesti pelaavan milanolaisryhmän. Alkulohkon Inter-Barca -otteluista välittynyt mielikuva ei ollut nähtävästi vielä ehtinyt pyyhkiytyä kaikkien mielistä. Tuolloin Inter parkkeerasi bussin kuudentoista alueen eteen ja oli täysi vastaantulija jogo bonitoa pelanneen Barcelonan käsittelyssä.

Jatko-otteluissa ääni kellossa oli täysin toisenlainen. Inter näytti katalaaneille, että sirkustemput ja näyttävä pallonsiirtely ovat vain yksi pelin osa-alue – ja pahimmillaan hyvin tehoton ja tylsä sellainen. Sama toistui finaalissa Bayerniä vastaan. Milanolaisten voitto oli hieno osoitus siitä, kuinka erilaisilla tavoilla jalkapallossa on mahdollista menestyä.

Mestaruuden tekijän, Jose Mourinhon pahennusta herättänyt, varsin pöyhkeä tuuletus Nou Campilla piirtyi monen futisdiggarin verkkokalvoille lähtemättömästi. The Special One tuli, näki ja voitti.

Ylimielinen, koppava, suurisuu, nousukas. Näitä adjektiiveja on käytetty enemmän kuin usein kuvaamaan portugalilaisvalmentajaa ja hänen tempauksiaan. Esimerkiksi menestyksekkäinä Chelsean-vuosinaan Mourinho kyykytti tämän tästä brittimediaa ja joutui niin muiden joukkueiden edustajien kuin lehdistönkin hampaisiin.

Monen mielestä Mourinhon ylimielisyys on vain teatteria, jonka avulla velho kykenee hallitsemaan jokaista soppaa hämmentämään pyrkivän median. Todellisuudessa kyseessä on valmentaja, joka kunnioittaa ja arvostaa pelaajiaan.

Teorian puolesta puhuu se, että pelaajat ovat seisseet aina 150-prosenttisesti Mourinhon takana. Chelsean Didier Drogba kertoi seuransa menettäneen suuren palan sielustaan Jose-sedän poistumisen myötä. Milanon mestaruushumussa nähtiin puolestaan herkistynyt, Marco Materazzin kainalossa lähtöään itkevä Mourinho. Siirto Real Madridiin oli tuolloin varmistunut.

Menneen kauden menestys on viimeistään osoittanut, että Mourinho kuuluu kiistatta maailman huippumanagereiden harvalukuiseen joukkoon. 47-vuotiaan portugalilaisen saavutukset ovat jo nyt sitä luokkaa, että ainoastaan Manchester Unitedin Sir Alex Ferguson kykenee kukkoilemaan palkintokaappinsa kanssa samalla viivalla.

Portugalilaisen seuraava haaste odottaa Madridissa. Realin ja Mourinhon sopimus julkaistiin aiemmin tällä viikolla. Lusitaaniluotsi ilmoitti tuttuun tyyliinsä tekevänsä historiaa hakemalla kolmannen Mestareiden liigan voiton Portossa ja Interissä saavutettujen pokaalien jatkoksi. Menestysnälkäisen suurseuran managerin tuoli seisoo tunnetusti savijaloilla ja paineet ovat hurjat. Menneet vuodet ovat kuitenkin osoittaneet, että tämän velhon kanssa kaikki on mahdollista.

Vakiokupongilla temmelletään kotimaisten sarjojen merkeissä. Pääosa kierroksen kohteista on Ykkösen ja Kakkosen vääntöjä. Veikkausliigan ottelu Honka–VPS muodostaa makean kuorrutuksen futissunnuntain herkullisen tasaisille väännöille.

Kohteen 1 Honka on ollut viime kierroksilla varsin mainiossa vedossa. Espoolaiset kaatoivat kotonaan HJK:n ja hakivat heti perään Jyväskylästä maukkaat vieraspisteet. VPS:n otteet ovat puolestaan ailahdelleet rajusti alkukaudesta. Uskotaan ykkösvarmaan tässä kohteessa.

Ykkösessä kohteen 3 FC Viikingit on aloittanut kautensa perinteiseen tapaan vaisusti. Toni Korkeakunnaan valmentaman joukkueen pelitapa jalostunee kauden mittaan roiskinnasta rauhallisempaan muotoon, joten parempaa on varmasti luvassa syksyä kohti mentäessä. Vuosaareen sunnuntaina saapuva TPV on sarjan putoajakandidaatti numero uno, joten pelimerkit tässä kohteessa kotijoukkueelle.

Vakioveikkauksen peliaika päättyy sunnuntaina 30.5. klo 18.25. Kansan Uutiset suosittelee 64 merkin järjestelmää: 1, 1, 1, 1(X), 1, 1, X(1), 1, X(1), 2, 2(X), 1(2), 1(X).

Kirjoitus on julkaistu Kansan Uutisten Viikkolehdessä 28.5.2010.

Jälkihuomautus: Vihjerivillä 5+3 oikein.

PÄHKINÄNKUORESSA

Tästä blogista löytyy koottuna jalkapalloaiheisia tekstejä Kansan Uutisten vakiopalstalta ja muista lehdistä sekä blogeista vuosilta 2007-2012. Mukana on kirjoituksia myös Etelä-Afrikan MM-kisojen ajan pyörineestä Vasuri puhuu -blogista.

Blogin nimi viittaa oululaiseen jalkapalloseuraan Inter Välivainio FC:hen, jonka tunnuslauseena Vetäjä hakee tunnetaan.

Kirjoittaja on oululainen jalkapalloihiminen, joka kannattaa intohimoisesti AC Oulua sekä Suomen A-maajoukkuetta ja seuraa aktiivisesti muutaman muun eurooppalaisen futisseuran edesottamuksia. Brasilialainen ja afrikkalainen futis väräyttävät myös jossain määrin viisaria.

Kirjoittajan kotisivut löytyvät tästä.

Arkistot

Kategoriat

Tilastot

  • 1,485 lukukertaa
Seuraa

Get every new post delivered to your Inbox.