Mestarihuuhkaja syvässä päässä

Aprillipäivänä on tapana jekuttaa ihmisiä erilaisilla valkoisilla valheilla. Moni aamu-uninen ajoi tänäkin vuonna mielikuvituksellisten koijausten ansaan ja joutui kurlaamaan hampaansa kuravedellä.

Tapa on yleistynyt viime vuosina myös mediassa. Toissa viikon sunnuntai ei ollut poikkeus. Eritasoisten hassutteluyritysten joukosta löytyi kuitenkin yksi todellinen uutispommi. Bundesliigan Bayer Leverkusen antoi aprillipäivänä potkut Robin Duttille. Ruori ojennettiin kaksikolle Sami Hyypiä – Sascha Lewandowski, joista ensinmainittu kantaa Leverkusenin ilmoituksen mukaan päävastuun tuloksista loppukauden ajan.

Tässä vaiheessa moni kotimainen jalkapallointoilija hieraisi varmasti silmiään ja tarkasti kalenterista päivämäärän. Uutisoinnin ajankohta ei kuitenkaan muuttanut tapahtunutta miksikään. Bundesliigassa peliä johtaa nyt suomalainen päävalmentaja.

Mielenkiintoiseksi tilanteen tekee se, että Hyypiällä ei ole voimassa olevaa valmentajalisenssiä, joka vaaditaan kaikilta Bundesliigan luotseilta. Teamchefin rooliin nimetty Hyypiä saisi tämän säännön mukaan johtaa peliä vain viidentoista päivän ajan poikkeusluvalla. Saksalainen futislehti Kicker spekuloikin viime viikolla julkaistussa artikkelissaan, että nimellisesti ykkösvastuuseen nimetyn Hyypiän roolina on lähinnä aukaista joukkueen henkisiä lukkoja Lewandowskin vastatessa pelillisestä puolesta.

Oli miten oli, Hyypiällä aisapareineen on kuusi ottelua aikaa varmistaa Leverkusenille paikka eurokentillä tulevalle kaudelle. Projekti ”Samikusen” sai mainion alun, kun aspiriinipojat nousivat 1–1-tasapeliin avausottelussaan HSV:ta vastaan.

Epäileviä tuomaita on kuitenkin riittänyt niin Saksassa kuin kotimaassakin. Moni saksalainen huippuvalmentaja on jo ehtinyt lyttäämään julkisesti Leverkusenin valmentajavalinnan. Kritiikin puolesta puhuu se, että harva kentillä mainetta niittänyt futislegenda on onnistunut siirtymään suoraan penkin päähän ilman pitkää mutkaa alemmissa sarjoissa.

Suomessa Urheilulehti ehti teilata valinnan tuoreeltaan viime viikon numerossaan. Jukka Röngän luotsaaman, tunnetusti äärikriittisen aviisin artikkelissa todettiin hypyn syvään päähän olevan kentillä kokemusta keränneelle, mutta keltanokkaiselle luotsille kohtalokas valinta.

Historiasta löytyy kuitenkin myös poikkeuksia. Niistä kirkkaimpana voidaan pitää ranskalaisen Didier Deschampsin kuningastietä. Deschamps siirtyi käytännössä suoraan viheriöltä AS Monacon päävalmentajaksi vuonna 2001 ja johdatti seuran kolme vuotta myöhemmin sensaatiomaisesti Mestareiden liigan finaaliin. Urotyöt ovat saaneet myöhemmin jatkoa Juventuksessa ja viimeksi Marseillessa, jossa Deschamps palautti paikallisen Olympiquen takaisin Ranskan ykkösseuraksi.

Myös teutonitykki Rudi Völleriltä löytyy hyviä näyttöjä. Völler luotsasi Saksan kylmiltään MM-finaaliin vuonna 2002 ilman minkäänlaista aiempaa valmentajakokemusta.

Ympyrä sulkeutuu Leverkusenissa, sillä värikäs ex-maalitykki on meneillään olevassa näytelmässä keskeinen hahmo. Leverkusenin urheilutoimenjohtajana nykyisin työskentelevä Völler oli juuri se henkilö, joka hankki aikoinaan Hyypiän Saksaan. Völler jos kuka tietää, minkälaiseen painekattilaan vähäisellä valmentajakokemuksella varustettu huippupelaaja joutuu yhdessä Euroopan kovimmista pääsarjoista.

Vanhana kettuna Völler tietää varmasti mitä on tekemässä. Hyypiän suoriutuminen vaativassa tehtävässä ei jää kiinni herran karismasta. Monivuotisen maajoukkueikonin auktoriteetti on sitä tasoa, että tuskinpa edes pari muovikassillista kiiltävää maailman viheriöiltä komeroonsa haalinut Michael Ballack uskaltaa tanssia tuoreen päävalmentajan kanssa ristiaskelia.

Joka tapauksessa Hyypiän aseenkantajana toimivalle Lewandowskille jää tässä seikkailussa erittäin keskeinen rooli. Hyypiän taktinen osaaminen ja pelin aikana tehtävät nopeat muutokset vaativat varmasti vielä hiomista. Loppukevät näyttää, kantavatko mestarihuuhkajan siivet syvässä päässä heti ensimmäisellä yrityksellä.

Vakiokupongilla jatketaan Englannin sarjojen ratkaisukierrosten parissa. Ykköskohteessa sarjapaikkansa jo käytännössä varmistanut West Bromwich saa vastaansa QPR:n, jolla on vielä runsaasti panosta loppukauden otteluissa. Kotijoukkue majailee kuntopuntarin häntäpäässä. QPR on puolestaan päässyt mellevään lentoon. Joukkue kaatoi maaliskuun lopussa kotonaan sekä Liverpoolin että Arsenalin. Asennetaan kohteeseen rohkeasti varma kakkonen.

Vakioveikkauksen peliaika päättyy lauantaina 14.4. klo 16.55. Kansan Uutisten Viikkolehti suosittelee 64 merkin järjestelmää: 2, 1(X), 1, 1, 1, 1(2), 1, 1(X), 2(X), X(2), 1(2), 2, 2.

Kirjoitus on julkaistu Kansan Uutisten Viikkolehdessä 13.4.2012.

Kun nuori sydän pettää

Espanjan La Ligassa pelaavan Sevilla FC:n kotistadionin Ramón Sánchez Pizjuánin eteläpäädyssä on pala seinää, joka on täynnä muistokirjoituksia. Ne on omistettu elokuussa 2007 vain 22-vuotiaana traagisesti sydänkohtaukseen menehtyneelle laitapelaajalle Antonio Puertalle.

Vierailin stadionilla samana syksynä, vain muutamaa kuukautta sen jälkeen, kun seuran suurlupaus, maajoukkueessakin debytoinut Puerta oli siirtynyt ajasta ikuisuuteen kesken Getafea vastaan käydyn kauden avausottelun. Puerta virkosi kertaalleen ja käveli omin jaloin pukusuojaan, mutta menehtyi myöhemmin sairaalassa sydänkohtauksen uusiuduttua.

Stadionin Puerta-seinä oli tuona syksynä vaikuttava näky. Tuhansin tervehdyksin koristellusta seinästä oli tullut Sevillan asukkaiden pyhiinvaelluspaikka, jossa kaupungin jalkapallokansa kävi jättämässä viimeiset jäähyväisensä rakastetulle idolilleen. Puertaa jäi kaipaamaan myös pelaajan raskaana ollut nuori tyttöystävä.

Tapaus Antonio Puerta palasi karmealla tavalla mieleen viime viikonloppuna, kun Boltonin 23-vuotiaan keskikenttäpelaaja Fabrice Muamban sydän petti juuri ennen puoliaikaa Tottenhamia vastaan pelatussa FA-cupin ottelussa. Muamba lyyhistyi kentälle kesken pelitilanteen ja jäi makaamaan viheriölle liikkumatta. Ottelu keskeytettiin välittömästi. Seuraavat kymmenen minuuttia katsojat ja pelaajat seurasivat elvytystoimia mykän kauhun vallassa.

Muamban hengen pelasti todennäköisesti se, että ottelua oli seuraamassa paikallinen konsultoiva sydäntautilääkäri Andrew Deaner, joka rynni välittömästi kentälle huomattuaan tilanteen äärimmäisen vakavuuden. Daily Express -lehden mukaan juuri Deaner vaati Muamban pikaista kuljetusta sydäntauteihin erikoistuneeseen sairaalaan lähimmän vaihtoehdon sijasta ja tuli näin pelastaneeksi pelaajan henkirievun. Tästä luvattomasta pitch invasionista tulee tuskin rangaistusta.

Merkilliseksi tapauksen tekee se, että vastaavia nuorten ammattilaispelaajien sydänkohtauksia on nähty viimeisen vuosikymmenen aikana useita. Puertan ja Muamban tapaukset eivät ole ainoita laatuaan. Kamerunin Marc-Vivien Foé menehtyi sydänkohtaukseen kesken maaottelun vuonna 2003. Benfican Miklós Fehér koki saman kohtalon seuraavana vuonna ja Espanyolin Daniel Jarque kuoli harjoitusleirillä kaksi ja puoli vuotta sitten. Nämä tapaukset ovat vasta jäävuoren huippu.

Järkyttävät kuolemantapaukset ja vaaratilanteet ovat herättäneet voimakkaita reaktioita kansainvälisessä jalkapalloyhteisössä. Myötätunnon ohella vaatimukset entistä tarkemmista terveystarkastuksista ovat saaneet aikaisempaa tiukemman sävyn.

Useimmat sydänkohtauksen saaneista pelaajista ovat kärsineet kammioperäisistä rytmihäiriöistä, jotka voivat etenkin rasituksen yhteydessä johtaa äkkikuolemaan. Vaivat ovat usein perinnöllisiä, joten tiukempi seulonta voisi estää vastaavat tapaukset. Esimerkiksi Suomessa vastaavat sydänongelmat huomataan usein jo neuvoloiden varhaisissa tutkimuksissa.

Englannissa usean seuran pelaajat ovat vaatineet pääsyä tarkkoihin sydäntutkimuksiin. Manchester Cityn manageri Roberto Mancini ehti jo arvostelemaan julkisesti brittiseurojen löperöjä käytäntöjä pelaajien terveysasioissa. Italiassa käytännöt ovat huomattavasti tiukemmat ja säännöllisissä tarkastuksissa käydään myös sydämen toiminta tarkasti läpi. Muamban tapauksessa tarkkaa tietoa kohtauksen syystä ei vielä ole, mutta pelaajien terveyteen liittyvien käytäntöjen ja tutkimusten tiukentaminen ei olisi varmasti huono asia.

Patrice Muamban edustama Bolton Wanderers siirsi tapauksen takia viikon ottelunsa Aston Villaa vastaan myöhempään ajankohtaan, mutta lauantaina joukkue on jälleen tulessa, kun putoamista vastaan taisteleva ongelmaseura Blackburn saapuu ”Trottersin” vieraaksi. Pelaajien ajatukset ovat varmasti vielä toipuvan Muamban luona, joten paperilla kehnommalla Blackburnilla on omat mahdollisuutensa ottelussa. Kohteeseen kakkonen ykkösvarmistuksella.

Lauantain varmin voittaja löytyy kohteesta 1. Värikkään kauden pelannut Arsenal saa vastustajakseen viikolla levänneen Aston Villan. Arsenal taistelee vielä paikasta Mestareiden liigassa ja ottaa tästä ottelusta tärkeät kolme pistettä huikeassa vireessä olevan Robin van Persien johdolla. Varma ykkönen.

Vakioveikkauksen peliaika päättyy lauantaina 24.3. klo 16.55. Kansan Uutisten Viikkolehti suosittaa 64 merkin järjestelmää: 1, 1(X), 2, 1(2), 1(X), 1, 1, X, 1, 1(X), 1(2), X, 1(X).

Viikon väite: Tottenhamin eväät on syöty taistelussa Lontoon herruudesta. Arsenal ja Chelsea ajavat Spursin kiinni ja potkivat seuran tylysti ulos neljän sakista. White Hart Lanella ei siis pelata Mestareiden liigaa kaudella 2012–13.

Kirjoitus on julkaistu Kansan Uutisten Viikkolehdessä pe 23.3.2012.

Pyhä, pyhempi, sääntökirja

Maailman suosituimman urheilulajin, jalkapallon, sääntökirja tottelee juhlavaa nimeä Laws of The Game. Opus kasattiin ensimmäistä kertaa vuonna 1863, kun Lontoon ja kaupunkia ympäröivän alueen seurat kokoontuivat yhteen ja sopivat lajin yhteisistä säännöistä. Seitsemän vuotta myöhemmin entisen Britannian imperiumin maissa suosittu rugby eriytyi jalkapallosta, kun pallon käsittely käsin kiellettiin muilta pelaajilta maalivahtia lukuun ottamatta.

Futiksen lakikirjaa vartioi ja siihen tehtävistä muutoksista päättää FIFA:n perustama sääntöelin IFAB (International Football Association Board)

150 vuoden aikana laji on muuttunut paljon. Ylärima tuli pakolliseksi 1900-luvun alkuun tultaessa. Samalla otettiin käyttöön säännöt pelaajamäärästä, peliajasta ja kentän mittasuhteista. Väkivaltaista peliä suitsivat keltainen ja punainen kortti tulivat käyttöön 1970-luvulla.

Nykyisin sääntöraamattu sisältää hyvinkin pedantteja määritelmiä pelin puitteille ja ymmärrettäviä lapsuksia sattuu liitoille aika ajoin. Esimerkiksi Suomessa rikottiin tänä talvena sääntöä, jonka mukaan maalikehikon värin tulee olla valkoinen. Liigacupissa HJK:n jyrännyt Honka pelasi hallimatsinsa kentällä, jonka maalitolpat olivat keltaiset.

Vaatimuksia sääntöjen rukkaamisesta uuteen uskoon putkahtelee julkisuuteen edelleen. Helsingin Sanomien mielipidepalstalla on käyty viime aikoina värikästä keskustelua jalkapallon säännöistä ja niiden muuttamisesta. Esimerkiksi vanha vaatimus maalien suurentamisesta on noussut taas esille.

Edellisten MM-kisojen yhteydessä puhuttiin puolestaan videotarkistusten tarpeellisuudesta, kun Englannin Frank Lampardin ylähirrestä sisään pompannut kaukolaukaus jäi ottelun tuomaristolta huomaamatta.

Edelliset suuret mullistukset jalkapallon säännöissä koettiin pari vuosikymmentä sitten. 1980- ja 90-lukujen vaihteessa keskusteltiin runsaasti maalimäärien rajusta putoamisesta MM-kisoissa. Italian kisat vuonna 1990 olivat eräänlainen huipentuma äärimmäiseen tarkkuuteen hiotun puolustuspelin voittokulussa. Noissa kisoissa maaleja tehtiin ennätyksellisen vähän, vain 2,21 ottelua kohti.

FIFA puuttui tilanteeseen sääntömuutoksin, joista osa sai alkunsa jo 80-luvulla. Ne purivat seuraavan vuosikymmenen puolella. Voitosta sai kolme pistettä ja paitsiosääntöä muutettiin hyökkäävää joukkuetta suosivaksi. Lisäksi vuonna 1992 esiteltiin puolustuspeliä muuttanut uudistus, jonka jälkeen maalivahti ei saanut enää ottaa oman pelaajan taaksepäin syöttämää palautuspalloa käsiinsä.

Jalkapallon sääntökirjassa ei ole nähty vastaavan kokoisia suuria mullistuksia kahteen vuosikymmeneen. Aktiivisuuteen ja pallonhallintaan perustuva pelityyli on raapustettu modernien ja voittavien joukkueiden pelikirjoihin kultaisin kirjaimin, minkä on osoittanut erityisesti FC Barcelonan voittokulku viime vuosien europeleissä. Muutos tarkoittaa entistä maalirikkaampia otteluita.

Viihteellisyyttä mahdollisesti lisääviä muutoksia ovat vaatineet etupäässä muiden lajien parissa paremmin viihtyvät ihmiset, jotka ovat vasta etsimässä jalkapallon sielua. Globaalissa mittakaavassa jalkapallo voi pelinä hyvin ja suuriin sääntömuutoksiin ei ole tarvetta.

Suuret ja suositut eurosarjat ovat olleet myös sarjajärjestelmien osalta hyvin stabiileja jo vuosikymmenien ajan. Tästä olisi syytä ottaa oppia. Jatkuva linjaton tempoilu tappaa monen potentiaalisen laji-ihmisen mielenkiinnon itse peliä kohtaan.

Paitsioita ja punakortteja pyritään tulevana lauantaina välttämään vakiokupongin tuttuun tapaan täyttävissä Englannin liigaotteluissa. Valioliigan otteluiden varmin voittaja löytyy kohteesta 1. Suurimmaksi mestarisuosikiksi noussut Manchester City kohtaa putoamistaistoon ajautuneen Boltoniin. Kohteeseen pomminvarma ykkönen.

Championshipin otteluissa merkit kannattaa sijoittaa Birminghamille ja Crystal Palacelle. Nousukarsintapaikkaa vahvasti tavoitteleva ”Brum” saa vieraakseen heikosti viime aikoina pelanneen Derbyn. Palace on puolestaan ollut kova luu kotistadionillaan Selhurst Parkilla. Peterboroughin käyrä osoittaa jyrkästi alaspäin. Molempiin kohteisiin varma ykkönen.

Vakioveikkauksen peliaika päättyy lauantaina 3.3. klo 16.55. Kansan Uutisten Viikkolehti suosittaa 64 merkin järjestelmää: 1, X(2), 1, 1, 1(X), 1(X), 1, 2(X), 1(2), X, 1, X, 2(X).

Kirjoitus on julkaistu Kansan Uutisten Viikkolehdessä 2.3.2012.

Näkemiin, herra presidentti!

Sauli Niinistö valittiin sunnuntaina ylivoimaisella äänivyöryllä tasavallan uudeksi presidentiksi. Oikeiston valta-asema täydellistyi tuloksen myötä, kun nyt myös Mäntyniemeä hallitsee kokoomuslainen isäntä. Jalkapalloihmisten näkökulmasta vaalien tuloksella oli yksi myönteinen vaikutus. Niinistön sekava aikakausi Palloliiton johdossa päättyy.

Vaikka Kurren tulkitsemassa Niinistön kannatusbiisissä puhutaankin kuuden vuoden kuuliaisuudesta uutta presidenttiä kohtaan, rehellisyyden nimissä on nostettava kissa pöydälle silloin kun siihen on tarvetta. Viimeisen kahden vuoden aikana tekemisen taso on ollut Palloliitossa valovuosien päässä tv-ohjelma Strömsön suvereenista suorittamisesta.

Kaksi ja puoli vuotta sitten hehkutus oli valtavaa. Kokeneen poliittisen vaikuttajan piti tuoda uusia suhteita ja taloudellista osaamista toimintaan. Tällä palstalla puhuttiin tuolloin messiaskompleksista ja pohdittiin, onko urheilussa lähinnä rullaluistelun saralla profiloitunut Niinistö hakemassa tehtävästä vain positiivista nostetta presidentinvaalikampanjaansa.

Nämä kysymykset osoittautuivat enemmän kuin aiheellisiksi. Niinistön visiota Palloliiton kehittämiseksi ei kuultu koskaan. Panostus tehtävään jäi muutamaan edustuspäivään kuukaudessa.

Niinistön kausi Palloliitossa oli surkeaa jatkumoa suomalaisen urheilujohtamisen epäonnistumisille. Laji-ihmisten sijasta etusijalla ovat liian usein poliittisin perustein valittavat keulakuvat. Kaikki muistavat esimerkiksi Hiihtoliiton ja Esko Ahon.

Lisenssifarssissa Palloliitto ajelehti lakimiesten nuoteilla ilman johtajaa. Muualla lajiliitot yrittävät tukea myös ongelmissa olevia seuroja parhaansa mukaan, mutta Palloliitossa erikoistuttiin laittamaan seuroja kylmäksi. On totta, että esimerkiksi Tampere Unitedissa tehtiin monta asiaa itse väärin, mutta lopullisen tappavan iskun seuralle antoi Palloliitto. Sanktioiden sijasta se poistettiin kartalta kokonaan.

Kilpapuolella Suomen Cup kituu henkitoreissaan. Tilastointijärjestelmä Palloverkko ei ole toiminut kunnolla vuoteen. Lisäksi Koko Suomen presidentin aikakaudella sarjajärjestelmää rukattiin takaisin suuntaan, joka on jo aiheuttanut usean suuren maakunnallisen keskuksen putoamisen valtakunnalliselta tasolta ulos. Näillä paikkakunnilla panostukset valuvat jatkossa muihin lajeihin.

Niinistön kaudella Palloliitosta on tullut myös kannattajiin vihamielisesti suhtautuva organisaatio. Esimerkiksi suurten overhead-lakanoiden kieltäminen oli Euroopan tasolla ennenkuulumaton ratkaisu. Irvokkuuden huipentaa se, että omassa markkinoinnissaan liitto käyttää edelleen maajoukkueen kannattajien katsomosta napattuja tifokuvia.

Ongelmia siis riittää. On toki myönnettävä, että odotukset Niinistön kaudelle olivat aivan liian utopistiset jo alkuunsa. Lajin ja kotimaisen liiton kiemurat ovat edelleen Niinistölle niin outoja, että sopii epäillä olisiko vuosikymmenkään riittänyt tuloksentekoon. Vain todellinen tekijä ja laji-ihminen voi saada tarvittavan muutoksen aikaan.

Uusi puheenjohtaja valitaan ensi lokakuussa. Edellisellä kerralla valintaprosessi oli demokratian irvikuva. Futismies Göran Enckelman toimi haastajana ja halusi käydä todellista linjakeskustelua suomalaisen jalkapalloilun tulevaisuudesta ja kehityssuunnista. Kabinettipeli oli kuitenkin kivenkovaa ja lopulta kävi niin, että Enckelmanin tukijat ”unohtivat” esittää miestä tehtävään, joten äänestystä ja linjakeskustelua ei käyty lainkaan.

Enckelman on nostettu jälleen esiin yhtenä vaihtoehtona johtotehtäviin, mutta ymmärrettävistä syistä Eerikkilän urheiluopiston rehtorina toimivan ”Encksin” suhtautuminen asiaan on nyt varauksellisempaa kuin pari vuotta sitten. ”Minua pitää kysyä puheenjohtajaksi ja lisäksi haluan että Palloliitto hakee puheenjohtajaksi nimenomaan jalkapalloihmistä”, Enckelman paalutti ehtonsa Urheilutiedon haastattelussa.

Enckelman on oikeilla jäljillä jälkimmäisessä vaatimuksessaan. Nyt on tärkeää palata perusasioiden äärelle ja valita Palloliitolle puheenjohtaja, joka on aidosti omistautunut jalkapallolle. Lisäksi valintaprosessin tulee olla läpinäkyvä ja demokraattinen. Kabinettipelin ja lasselehtisten aika on ohi.

Vakiokupongilla jatketaan totutusti Englannin sarjojen merkeissä. Kohteista ensimmäiset kuusi matsia ovat Valioliigan otteluita ja loput seitsemän Championshipin taistoja.

Liigavarmat löytyvät kohteista 4 ja 5, joten vaihtomerkkejä säästyy Chelsean ja Arsenalin ohipelaamiseen avauskohteissa.

Kohteen 5 Bolton oli syyskaudella suurissa ongelmissa, mutta peli peliltä Owen Coylen suojatit ovat parantaneet otteitaan. Nyt Trotters saa paikallisottelussa vastaansa Wiganin ja panokset ovat kovat, sillä molemmat ryhmät majailevat tällä hetkellä putoamisviivan alapuolella. Boltonin hyvä vire saa jatkoa ja kohteeseen asennetaan varma kotivoitto.

Vakioveikkauksen peliaika päättyy lauantaina 11.2. klo 16.55. Kansan Uutisten Viikkolehti suosittaa 64 merkin järjestelmää: 2(X), X(2), 1, 1, 1, X(2), 1, 1(2), X, 1, 2, 1(X), 1(2).

Viikon väite: Kauden 2012 kovin kotimainen futisbiisi julkaistiin tällä viikolla. Se on kotkalaisen Molo Hasardin ”HK on Kotkan kansan Mooses ja johdattaa KTP:n ykköseen”. Kappaleen voi kuunnella tästä linkistä.

Kirjoitus on julkaistu Kansan Uutisten Viikkolehdessä 10.2.2012.

Näihin kuviin ja tunnelmiin

Sydäntalvi on kotimaisille jalkapallointoilijoille horrosmaista aikaa. Elohopea putosi Oulussa tänään -30 -asteeseen ja viheriöivät nurmet tuntuvat sijaitsevan toisella planeetalla juuri tällä hetkellä. Päätin pakkasillan piristykseksi listata itselleni merkittäviä ja tunnerikkaita futishetkiä sykähdyttävien maalien muodossa vuosien varrelta. Seuraavista pätkistä löytyy viisi hyvää syytä rakastaa peleistä jalointa. Näiden elämysten takia jaksaa aina odottaa uutta pelikautta.

Koska futis on aina parasta paikan päällä, kyseiset osumat olen todistanut katsomosta käsin. Telkkarista nähtyjä maaleja ei siis lasketa tässä! Kaikki byyrit eivät ole niitä maailman taidokkaimpia suorituksia, mutta tärkeydeltään jokainen maali oli merkittävä ja tunnelma katsomossa sitä myöten ikimuistoinen. Nämä muistot eivät kuole koskaan…

1. Mika Nurmela, FF Jaro – AC Oulu (23.10.2010). Nuren huikea pommi johdatti AC Oulun voittoon ja säilymiseen liigassa syksyllä 2010. Tunnelma 150-päisessä vieraskatsomossa oli ikimuistoinen. Allekirjoittanut liukui polvet maassa paskaisella lumella päin verkkoaitaa. “Päätin kokeilla miten adidas lähtee”, totesi mairea Kastellin Zidane ottelun päätyttyä. AC Oulun liigapaikka riistettiin lisenssifarssissa myöhemmin talvella, mutta nämä hetket elävät ikuisesti.

2. Shefki Kuqi, Suomi – Azerbaidzhan (17.11.2007). “The Nose of God.” Sheriffi runnoi naamallaan Suomen voittoon ja unelma EM-kisoista säilyi vielä elossa. Olympiastadionilla värjötellyt 10 000 -päinen yleisö syttyi ekstaattiseen riemuun, soihdut paloivat ja myös normaalisti erittäin hillitysti käyttäytyvän Roy Hodgsonin naamalla nähtiin tyytyväinen virnistys. Ottelun jälkeen Kalliohovissa vedettiin kaikkien aikojen jälkipelit.

3. Dragan Pejic, AC Oulu – Atlantis FC (21.10.2006). ACO voitti loppukaudesta seitsemän ottelua peräkkäin ja varmisti nousunsa Veikkausliigaan päätöskierroksen ottelussa Atlantista vastaan. Helsinkiläisten selkärangan katkaisi lopullisesti kukas muukaan kuin kannattajien ikisuosikki Dragan “Vapahtaja” Pejic, joka ampaisi akrobaattisen puolivoltin päätteeksi karkumatkalle ja laittoi verkot tötterölle. Serbitykistä tuli yhdessä kaudessa kulttipelaaja Oulussa. Rotuaarilla nähtiin riehakas kansanjuhla aamuyön tunteina.

4. Jonatan Johansson, Tshekki – Suomi (26.3.2005). Teplicessä nähtiin dramaattinen taistelu Antti Muurisen viimeiseksi jääneellä päävalmentajakaudella. Suomi nousi jo lähes toivottomasta 3-1 -tappioasemasta tasatilanteeseen 12 minuuttia ennen päätösvihellystä. Viimeisellä minuutilla Kuqi puski päin Petr Cechiä ja Tshekin Vratislav Lokvenc teki vastaiskusta voitto-osuman kotijoukkueelle. Tunnelma stadionilla oli epätodellinen ilotulituksen päätyttyä. Pettymyksestä huolimatta Johanssonin mestaroima 3-3 -tasoitusmaali on jäänyt mieleen eräistä huikeimmista paikan päällä todistamistani futishetkistä. Jotain suurta syttyi sydämessä tuona hetkenä.

5. Shefki Kuqi, Wales – Suomi (28.3.2009). Kaikkien aikojen suomalaistarget Shefki Kuqi viimeisteli Walesin tuhon Cardiffin Millennium-stadionilla, jossa 3 000 suomalaista huusi kotiyleisön hiljaiseksi jo avausjaksolla. Kosovon Härän osuma kihautti kyyneleet silmäkulmiin. Ottelun jälkeen kävelimme rautatieasemalle kaupungin pääkatua pitkin ja pubeissa sekä patioilla paikalliset nousivat joukolla seisomaan ja aploodeerasivat (standing ovation) äänekkäästi esiintyneen vieraskatsomon ja kentällä dominoineen huuhkajalauman kunniaksi.