Blagnac-Oulu-Leverkusen all night long, osa 3/3

Tämä on kolmiosainen kertomus mielenkiintoisesta viikosta eurooppalaisen jalkapallon parissa kolmessa eri maassa ja kolmella erilaisella sarjatasolla. Vaikka jalkapallon pelaamisen puitteet ja muut ulkoiset elementit saattavatkin vaihdella eri puolella maailmaa, lajia ja sen tuottamaa muotokieltä ymmärretään yhtä intohimoisesti maasta ja paikkakunnasta riippumatta. Se on yksi parhaista syistä rakastaa tätä lajia.

Osa 3:
La 14.4.2012 klo 15.30 (paikallista aikaa)
Bayer 04 Leverkusen 3 – 3 Hertha BSC Berlin (1-0)
Bundesliiga
BayArena, Leverkusen

Elämän jännittävät aikataulut ovat joskus verrattaen mielenkiintoisia. Vain viikkoa Blagnacin aladivarihöntsän jälkeen tie vie Saksaan ja Ruhrin-Reinin -teollisuusalueen sydämeen.

Tapulikaupunki Oulun ystävyyskaupunkina parhaiten tunnetun Leverkusenin vierailun ohjelma on saksalaiseen tyyliin minuuttiaikatauluilla pelaava ja hektinen. Mihinkään tuliaisshoppailuihin ei todellakaan varata aikaa. Ne hommat hoidetaan kotimatkan yhteydessä lentokentällä, jos mahdollista.

Jalkapallo on tunnetusti Saksassa elämää suurempi asia, joten lauantai-iltapäivänä seurueemme ehtii kuitenkin todistamaan huuhkajalegenda Sami Hyypiän toista esiintymistä valmentajan roolissa BayArenan kriittiselle kotiyleisölle. Leverkusenia vastaan asettuva Hertha Berlin taistelee kynsin hampain sarjapaikastaan, joten iltapäivän ottelusta on odotettavissa tiukka vääntö.

Hyypiän tilannetta ja mahdollisuuksia Bayerissä ehdin puimaan jo kolumnissani ennen matkaa, joten tähän puoleen en tartu tarkemmin tässä tekstissä. Seurassa on kuitenkin oltu ilmeisen tyytyväisiä Sammyn tekemiseen, koska jatkosopimus on uusimman tiedon mukaan jo taskussa.

BayArenan fasiliteettien todistaminen omin silmin on uskomaton kokemus. Stadion peruskorjattiin vuonna 2009 ja hotelleineen sekä monimuotoisine VIP-tiloineen se muodostaa ylelliset olosuhteet jalkapallon seuraamiseen – varsinkin suomalaisesta näkökulmasta tarkasteltuna.

Bayer Leverkusenin historia linkittyy vahvasti paikallisen Bayerin lääketehtaan vaiheisiin. Jalkapalloseura on osa TSV Bayer 04 Leverkusen -perhettä, jonka puitteissa pelataan myös muita lajeja huipputasolla.

Marraskuussa 1903 muuan Wilhelm Hauschild kirjoitti työtovereidensa kanssa kirjeen lääketehtaan johtoportaalle ja pyysi yhtiötä perustamaan urheiluseuran työntekijöilleen. Yhtiö päätti tukea aloitetta, ja heinäkuussa 1904 perustettiin seura nimeltä Turn-und Spielverein Bayer 04 Leverkusen. Tästä alkoi saaga, joka on johtanut urheilulliseen menestykseen jalkapallon ohella myös muissa lajeissa, kuten kori-, käsi- ja lentopallossa. Tehtaan rooli on edelleen erittäin vahva paikallisen huippu-urheilun tukemisessa.

Leverkusenissa stadionille saapuvilla katsojilla on oltava hallussaan BayArena-kortti, mikäli virvokkeet ja bratwurstit maistuvat ottelun aikana. Kortti on ainoa maksuväline, mikä toimii areenalla ja sen voi lunastaa 10 euron panttia vastaan, joka palautetaan jos kortista haluaa jossain vaiheessa luopua. Suomessa vastaavat kokeilut eivät ole vielä ottaneet tulta alleen, johtuen ennen kaikkea pienemmästä väkimäärästä jalkapallo-otteluissa ja muissa urheilutapahtumissa. Uskoisin silti, että jossain vaiheessa vastaavat käytännöt ovat arkipäivää myös kotimaisilla stadioneilla.

Palvelut toimivat jouhevasti, joten kortti löytyy nopeasti makkarannälkään. Oluen nautiskelu katsomossa on Saksassa sallittua ja standeilla tynnyrit selässään kiertelevät bissekauppiaat löytävät nopeasti asiakkaita.

Ottelun avausjakso mennään hermostuneissa merkeissä ja pelin taso ei todellakaan huimaa päätä. Leverkusen yrittää murtaa tiiviisti puolustavan Herthan rakennelmaa, mutta pelin leveys ja etäisyydet ovat heikolla tasolla. Taukomakkaroita odotellessa alkaa kuitenkin tapahtua. Chelseankin kiikaroima André Schürrle saa syötön Tranquillo Barnettalta rangaistusalueelle ja lataa komeasti takakulmaan. Hyypiän riemu teknisella alueella on hillittyä, mutta paineet näyttävät purkautuvan ainakin jollain tasolla.

Maalin jälkeen soiva Mickie Krausen (Saksassa erittäin suosittu) maalijollotus on vielä uusi juttu, mutta se tulee enemmän kuin tutuksi illan aikana ja myös myöhemmin reissun aikana, kun TSV:n naiskäsipallojengi heittelee nahkapallia verkkoon.

Toisella jaksolla peli aukeaa kuin vuosikertaviini ja ensimmäinen vartti mennään täysin Leverkusenin hallinnassa. Kotijoukkueen kulttipelaaja Stefan Kiessling jyrää shefkimäisesti Herthan lammasmaisen puolustuksen läpi ja toimittaa pallon häkkiin: 2-0! Game over?

Mutta ei sittenkään. Hertha kuittaa ensimmäisestä todellisesta maalipaikastaan kavennuksen, kun Pierre-Michel Lasogga nyökkää kulmakuvion päätteeksi berliiniläisille avausmaalin.

2-1 -tilanteessa tapahtuu mystisiä asioita pelaajien aivolohkojen sisällä. Tässä vaiheessa nähdään todellinen kulminaatiopiste iltapäivän taistossa. Ensin Herthan Leven Kobiashvili teloo Kiesslingiä rangaistusalueella. Pallo pilkulle ja georgialainen ansaitusti suoralla punaisella pihalle. Leverkusenin kultapoika Simon Rolfes laittaa kuitenkin 11-metrisen pystypuuhun.

Paikalliset fanit analysoivat tapahtunutta myöhemmin illalla järjestetyissä bierhaus-hulinoissa. Joukkue on heidän mukaansa henkisesti alamaissa ja sama perseily on jatkunut koko kauden. Pilkkukoomailun jälkeen tapahtuneet asiat olivat kuulemma täysin odotettavissa.

Eivät kuitenkaan allekirjoittaneelle. Seuraan hämmästyneenä ylivoimalla pelaavan Leverkusenin pelin täydellistä hajoamista. Hertha ottaa hallinnan ottelutapahtumista ja Tunay Torun iskee kahdesti kuuden minuutin sisään ja vie vieraat johtoon. Äänekäs vierassektio on lentää ilmaan riemusta.

Louhikko-Kiessling (hieno mies) tasoittaa viitisen minuuttia ennen loppua vapaapotkusta komealla puskumaalilla, mutta kotijoukkueen kannattajat ovat päätösvihellyksen koittaessa kuin maansa myyneitä. Varma voitto menetettiin ihmeellisellä tavalla.

Tätä kirjoitettaessa kausi on jo ohi ja Hertha-ottelun perseilyllä ei ollut suurempaa vaikutusta. Leverkusen selätti Hyypiän ja Sascha Lewandowskin johdolla heikon jaksonsa ja otti tavoitteena olleen europaikan haltuunsa.

Leverkusenissa tulevaisuus on turvattu –  jopa riippumatta ykkösjoukkueen tilanteesta. Ennen ottelua seurueellamme on mahdollisuus tutustua paikallisen junioriakatemian toimintaan. Resurssit ovat kunnossa, sillä akatemiassa toimii kymmeniä päätoimisia työntekijöitä.

Jokaisella joukkueella on ammattivalmentajat ja kenttämestareista psykologeihin asti massia riittää kunnon liksoihin. Blyyssit ovat toki huippukunnossa ja vierailumme aikana ykköskentällä pelaava U13 näyttää vieraille taitojaan.

Tasosta kertoo se, että HJK:n kautta Mönchengladbachiin asti tiensä raivanneen Huuhkajien tulevaisuuden vastuunkantajan Alexander Ringin (se vielä hienompi mies) tie nousi pystyyn ‘Kusenin akatemiassa.

Kysyn akatemian johtajalta pelifilosofiasta. Vastaus yllättää hieman. Ikäkausijoukkueiden valmentajilla on täysin vapaat kädet taktiikan suhteen.

Suurin oppi tämän vierailun osalta löytyy muista asioista. Saksassa taktisiin asioihin aletaan puuttua vasta 11-13 -vuotiaina, kertoo akatemian kalifi. Sitä ennen keskiössä on vain ja ainoastaan henkilökohtainen taito ja pelaamisen ”flow”. En tiedä muiden teutoniseurojen filosofiasta, mutta ehkäpä myytti saksalaisen jalkapalloilun konemaisuudesta on nyt täysin murrettu (saagan ykkösosa täällä). Näillä antimilla on hyvä jatkaa kohti seuraavia futisreissuja.

Pyhä, pyhempi, sääntökirja

Maailman suosituimman urheilulajin, jalkapallon, sääntökirja tottelee juhlavaa nimeä Laws of The Game. Opus kasattiin ensimmäistä kertaa vuonna 1863, kun Lontoon ja kaupunkia ympäröivän alueen seurat kokoontuivat yhteen ja sopivat lajin yhteisistä säännöistä. Seitsemän vuotta myöhemmin entisen Britannian imperiumin maissa suosittu rugby eriytyi jalkapallosta, kun pallon käsittely käsin kiellettiin muilta pelaajilta maalivahtia lukuun ottamatta.

Futiksen lakikirjaa vartioi ja siihen tehtävistä muutoksista päättää FIFA:n perustama sääntöelin IFAB (International Football Association Board)

150 vuoden aikana laji on muuttunut paljon. Ylärima tuli pakolliseksi 1900-luvun alkuun tultaessa. Samalla otettiin käyttöön säännöt pelaajamäärästä, peliajasta ja kentän mittasuhteista. Väkivaltaista peliä suitsivat keltainen ja punainen kortti tulivat käyttöön 1970-luvulla.

Nykyisin sääntöraamattu sisältää hyvinkin pedantteja määritelmiä pelin puitteille ja ymmärrettäviä lapsuksia sattuu liitoille aika ajoin. Esimerkiksi Suomessa rikottiin tänä talvena sääntöä, jonka mukaan maalikehikon värin tulee olla valkoinen. Liigacupissa HJK:n jyrännyt Honka pelasi hallimatsinsa kentällä, jonka maalitolpat olivat keltaiset.

Vaatimuksia sääntöjen rukkaamisesta uuteen uskoon putkahtelee julkisuuteen edelleen. Helsingin Sanomien mielipidepalstalla on käyty viime aikoina värikästä keskustelua jalkapallon säännöistä ja niiden muuttamisesta. Esimerkiksi vanha vaatimus maalien suurentamisesta on noussut taas esille.

Edellisten MM-kisojen yhteydessä puhuttiin puolestaan videotarkistusten tarpeellisuudesta, kun Englannin Frank Lampardin ylähirrestä sisään pompannut kaukolaukaus jäi ottelun tuomaristolta huomaamatta.

Edelliset suuret mullistukset jalkapallon säännöissä koettiin pari vuosikymmentä sitten. 1980- ja 90-lukujen vaihteessa keskusteltiin runsaasti maalimäärien rajusta putoamisesta MM-kisoissa. Italian kisat vuonna 1990 olivat eräänlainen huipentuma äärimmäiseen tarkkuuteen hiotun puolustuspelin voittokulussa. Noissa kisoissa maaleja tehtiin ennätyksellisen vähän, vain 2,21 ottelua kohti.

FIFA puuttui tilanteeseen sääntömuutoksin, joista osa sai alkunsa jo 80-luvulla. Ne purivat seuraavan vuosikymmenen puolella. Voitosta sai kolme pistettä ja paitsiosääntöä muutettiin hyökkäävää joukkuetta suosivaksi. Lisäksi vuonna 1992 esiteltiin puolustuspeliä muuttanut uudistus, jonka jälkeen maalivahti ei saanut enää ottaa oman pelaajan taaksepäin syöttämää palautuspalloa käsiinsä.

Jalkapallon sääntökirjassa ei ole nähty vastaavan kokoisia suuria mullistuksia kahteen vuosikymmeneen. Aktiivisuuteen ja pallonhallintaan perustuva pelityyli on raapustettu modernien ja voittavien joukkueiden pelikirjoihin kultaisin kirjaimin, minkä on osoittanut erityisesti FC Barcelonan voittokulku viime vuosien europeleissä. Muutos tarkoittaa entistä maalirikkaampia otteluita.

Viihteellisyyttä mahdollisesti lisääviä muutoksia ovat vaatineet etupäässä muiden lajien parissa paremmin viihtyvät ihmiset, jotka ovat vasta etsimässä jalkapallon sielua. Globaalissa mittakaavassa jalkapallo voi pelinä hyvin ja suuriin sääntömuutoksiin ei ole tarvetta.

Suuret ja suositut eurosarjat ovat olleet myös sarjajärjestelmien osalta hyvin stabiileja jo vuosikymmenien ajan. Tästä olisi syytä ottaa oppia. Jatkuva linjaton tempoilu tappaa monen potentiaalisen laji-ihmisen mielenkiinnon itse peliä kohtaan.

Paitsioita ja punakortteja pyritään tulevana lauantaina välttämään vakiokupongin tuttuun tapaan täyttävissä Englannin liigaotteluissa. Valioliigan otteluiden varmin voittaja löytyy kohteesta 1. Suurimmaksi mestarisuosikiksi noussut Manchester City kohtaa putoamistaistoon ajautuneen Boltoniin. Kohteeseen pomminvarma ykkönen.

Championshipin otteluissa merkit kannattaa sijoittaa Birminghamille ja Crystal Palacelle. Nousukarsintapaikkaa vahvasti tavoitteleva ”Brum” saa vieraakseen heikosti viime aikoina pelanneen Derbyn. Palace on puolestaan ollut kova luu kotistadionillaan Selhurst Parkilla. Peterboroughin käyrä osoittaa jyrkästi alaspäin. Molempiin kohteisiin varma ykkönen.

Vakioveikkauksen peliaika päättyy lauantaina 3.3. klo 16.55. Kansan Uutisten Viikkolehti suosittaa 64 merkin järjestelmää: 1, X(2), 1, 1, 1(X), 1(X), 1, 2(X), 1(2), X, 1, X, 2(X).

Kirjoitus on julkaistu Kansan Uutisten Viikkolehdessä 2.3.2012.

Seteli saa kädet kutiamaan

Korruptio on ollut eräs jalkapalloyhteisöä eniten vaivanneista vitsauksista viime vuosina. Ruskeista kirjekuorista on puhuttu paljon myös vuoden 2018 ja 2022 MM-kisojen kisaisäntiä koskeneen valintaprosessin yhteydessä. Tapahtumaketjuun sisältyneet epäselvyydet ovat langettaneet synkän varjon lajin kattojärjestön FIFA:n ylle.

Monen mielestä Venäjän ja Qatarin valinnat osoittavat, että viimeistään nyt korruption mädättävä vaikutus on ulottunut jo organisaation korkeimmalle portaalle asti.

Vuoden 2022 kisat saanut Qatar käytti jo hakuvaiheessa yli 500 miljoonaa euroa hankkeensa toteutumisen varmistamiseksi. Muista vaihtoehdoista esimerkiksi Australian hakemus oli teknisiltä ja taloudellisilta osiltaan aivan toista luokkaa, mutta sheikkien rahalla rakentama satu lumosi valintakomitean.

Myös Venäjän valinta oli monella tapaa erikoinen ratkaisu. Maan talous on epävakaassa tilassa. Vladimir Putinin hehkuttaman, kaikkien aikojen viihdeshow’n kustannukset kuittaavat venäläiset veronmaksajat. Myös Stadioneja täytyy modernisoida rankalla kädellä. Kisaisännyys onkin herättänyt yllättävän paljon kritiikkiä Venäjällä, jopa urheiluihmisten keskuudessa. Turnauksen hinta on tavallisen venäläisen näkökulmasta sen tuottamaa hyötyä suurempi.

Suomalaisessa urheilumediassa spekuloitiin Birminghamissa viimeksi päätään nostaneen brittihuliganismin tuhonneen Englannin mahdollisuudet kisaisännyyteen. Arvio on täysin pielessä. Jos huliganismiongelma todellisuudessa vaikuttaisi valintaan, MM-kisoja ei olisi koskaan pitänyt myöntää Venäjälle. Satojen ihmisten massiiviset joukkotappelut ja ammattimainen huligaanitoiminta ovat Venäjällä arkipäivää.

Myös meikäläiset perhekannattajat ovat saaneet maistaa venäläisen jalkapallokulttuurin pimeää puolta. Kesän 2009 tapahtumat Töölössä ennen Suomi–Venäjä -karsintaottelua ovat monella vielä tuoreessa muistissa. Tuolloin Pietarin Zenitiä seuraavat elämäntapahuligaanit hyökkäsivät suomalaisfanien rauhanomaisen kulkueen kimppuun ja jälki oli todella pahannäköistä.

Venäjän valinnan voi ongelmista huolimatta jotenkin vielä ymmärtää. Kyseessä on kuitenkin jalkapallossa ja muussa urheilussa kunnostautunut maa, jolla on kokemusta suurten urheilutapahtumien järjestämisestä.

Qatarin tapauksessa ratkaisu oli todella omituinen. Maassa ei ole oikeastaan minkäänlaista jalkapallokulttuuria. Myös kestävän kehityksen kannalta valinta on käsittämätön. Aavikolle rakennetaan öljyrahalla kymmenen stadionia, jotka puretaan kisojen päätteeksi ja siirretään muualle. Luvassa on kaikkien aikojen muovisin kisatapahtuma. Samalla periaatteella kisat voitaisiin järjestää vaikka kuussa.

Persianlahden kesäilmasto ei sovellu hirvittävän kuumuuden takia jalkapalloiluun, joten stadioneille täytyy rakentaa valtavat ilmastointijärjestelmät. Toinen vaihtoehto on siirtää kisat talvelle, mikä sekoittaisi täysin kansainvälisen seurajoukkuefutiksen aikataulut. FIFA:ssa näiden ongelmien huomioiminen on tapahtunut jälkijättöisesti.

Jatkossa kisojen valintaprosessia täytyy uudistaa kovalla kädellä. Seteliselkärankaisten komiteat on purettava ja korvattava ääni per jäsenmaa -periaatteella. Laajentamalla järjestön merkittävämpään päätökseen osallistuvaa ihmisjoukkoa, ruskeiden kirjekuorien vaikutus vähenee väistämättä. Tehtyjen valintojen osalta vahinko on kuitenkin ehtinyt jo tapahtua. Maailman hienoimman urheilutapahtuman arvostus on kokemassa melkoisen inflaation. Setelit ovat saaneet taas kädet kutiamaan.

Vakioveikkaajien joululahjat jaetaan perinteisen Tapaninpäivän ottelukierroksen yhteydessä. Englantia koetteleva lumikaaos saattaa vielä vaikuttaa otteluiden järjestämiseen, joten kohteiden tilanne kannattaa tarkistaa vielä pelipäivän aamuna.

Liigaotteluiden varmimmat voittajat löytyvät kupongin alkupäästä. Kohteen 1 Manchester United on tarrannut vahvasti kiinni mestaruuspokaaliin Chelsean kompuroinnin myötä. Tapanina Old Traffordilla vastaan asettuva Sunderland on kevyttä kauraa manchesteriläisten käsittelyssä. Varma ykkönen.

Championshipin puolella kiinnostavin pelattava on Leeds, joka matkaa Leicesterin vieraaksi kohteessa 9. Kuntopuntarin kärkipäähän noussut Leeds kärkkyy suoran nousijan paikkaa ja on vahva suosikki pisteille keskikastin ”Kettuja” vastaan. Kohteeseen varma kakkonen.

Vakioveikkauksen peliaika päättyy sunnuntaina 26.12. klo 16.55. Kansan Uutiset suosittelee 64 merkin järjestelmää: 1, 2(1), 1, X(2), 1(2), 1, X, X(1), 2, 1(X), 2(1), 1, X.

Kirjoitus on julkaistu Kansan Uutisten Viikkolehdessä 23.12.2010.

Jälkihuomautus: -

Tuomari on ihan pelle?

Eräs suomalaisten jalkapallokatsomoiden tunnetuimmista lauluista alkaa otsikossa mainituin sanoin. Tuomarin olemassaolo muistetaan usein vasta siinä vaiheessa, kun musta-asuinen, pelaajien keskellä puikkelehtiva henkilö viheltää tai jättää viheltämättä pilliinsä omalle joukkueelle epäsuotuiseen aikaan.

Hyvin ja tasapuolisesti vihellettyä ottelua ei muista kukaan, kun taas epäonnistumisen sattuessa ”seepra” on kansanjoukkojen sylkykuppi ja suurin vihollinen. Maailmasta ei varmasti löydy kovin monta työtehtävää, joissa onnistumisia ei arvosteta lainkaan.

Tarkkaan ottaen tuomarina toimiminen ei edes ole ammatti. Maailman huipputuomareista jokaisella on olemassa siviiliammatti, päätyö, joka tuo leipää pöytään.

Tilanne on erikoinen, sillä pääsarjojen ja maajoukkueiden turnajaisten ympärillä liikkuu vuosittain valtava määrä rahaa. Samaan aikaan henkilöt, joilla on suurin vastuu otteluiden tasapuolisuudesta ja samalla suurimmat mahdollisuudet vaikuttaa lopputuloksiin, toimivat miltei täysin amatööripohjalta.

Tällä kaudella on nähty tuttuun tapaan useita järkyttäviä oikeusmurhia, jotka ovat johtuneet karkeista tuomarivirheistä. Ruotsalaisella tuomarilla Martin Hanssonilla voi olla nykyisin vaikeuksia löytää ystäviä Irlannista. Hansson oli varmaankin ainoa ihminen Dublinin Croke Parkilla, joka ei nähnyt Thierry Henryn kädellä tehtyä haltuunottoa, minkä seurauksena ranskalaiskärki karkasi maalintekoon. Henryn maali merkitsi Irlannin putoamista ensi kesän MM-turnauksesta.

Jokainen jalkapallofani voi hetkessä nimetä useita tapauksia, jolloin tuomarivirheen myötä tapahtui jotain peruuttamatonta. Oulussa esimerkiksi muistetaan kauden 2006 RoPS-ottelun tapahtumat edelleen erittäin hyvin.

Taiston viheltänyt Antti Munukka nosti AC Oulun pelaajille kaksi erittäin kyseenalaista punaista korttia ja hylkäsi köykäisin perustein kotijoukkueen Dragan Pejicin puskeman johto-osuman. Seuraus: Munukka poistui kentältä järjestysmiesten suojaamana vihaisen yleisön käytyä todella kuumana kyseenalaisten tuomioiden johdosta.

Näkyvien epäonnistumisten vastapainoksi tuomareilta on nähty tälläkin kaudella satoja, jos ei tuhansia hyviä suorituksia. Niitä on jalkapalloon tunteikkaasti suhtautuvien kannattajien hankalampi muistaa. Päteviä tuomareita löytyy kuitenkin jokaisesta Euroopan suursarjasta.

Hyvän tuomarin ominaisuuksia ovat johdonmukaisuus, järkähtämättömyys ja auktoriteetti. Hyvä tuomari kommunikoi tarvittaessa pelaajien kanssa asiallisesti, mutta ei anna heidän vaikuttaa tuomioihinsa. Tällaisia myös pelaajien arvostamia tuomareita ovat olleet muun muassa jo uransa lopettanut italialainen Pierluigi Collina ja viime vuonna maailman parhaaksi jalkapallotuomariksi valittu Roberto Rosetti.

Fiksuin uudistus tuomareiden tason parantamiseksi olisi ohjata yhä enemmän entisiä pelaajia tuomariuralle. Kokemus taiston tiimellyksessä myllertävistä tunteista auttaisi suhtautumaan tapahtumiin varmasti paremmin. Siirtyminen ammattituomareihin olisi toinen tärkeä askel, joka tulisi ottaa pikimmiten.

Taistelu Valioliigan mestaruudesta on lähestymässä loppuhuipentumaansa ja tämä näkyy myös viikon vakiokierroksella.

Kohteessa 4 Chelsea on pakkovoiton edessä, kun neljännestä sijasta ja paikasta Mestareiden liigan karsintoihin vielä tiukasti taisteleva Aston Villa saapuu Stamford Bridgelle. Chelsea on loukkaantumishuolistaan huolimatta hereillä ja nappaa täydet pisteet. Varma ykkönen.

Viikon varmin kotivoitto löytyy kohteesta 6, jossa mahdollisuutensa sarjapaikan säilyttämiseen jo ajat sitten menettänyt Portsmouth matkaa Tottenhamin vieraaksi. Spurs jahtaa vielä europaikkoja, joten täyden pistepotin nappaaminen kiinnostaa varmasti.

Vakioveikkauksen peliaika päättyy lauantaina 27.3. klo 16.55. Kansan Uutiset suosittelee 64 merkin järjestelmää: 1(2), 1, 2(X), 1, X(2), 2, 1(X), 1, 1, 1(2), 2, 1, X(1).

Kirjoitus on julkaistu Kansan Uutisten Viikkolehden vakiovihjepalstalla pe 26.3.2010.

Jälkihuomautus: Vihjerivillä 1+2 oikein. Uuh.

Ruskeat kirjekuoret

Keski-Euroopassa paljastunut ja jatkuvasti laajeneva sopupeliskandaali on langettanut jälleen synkän varjon eurooppalaisen jalkapallon eetoksen ylle. Sopuiluepäilyjen aiheuttama shokkiaalto ei ole kuitenkaan järisyttänyt lajin moraaliperustaa eikä kyseenalaistanut jalkapallon ympärille pesiytyneitä hämäriä toimintatapoja tavalla, jolla moni olisi halunnut. Globaali futiskaravaani on jatkanut kulkuaan tutuissa karnevaalitunnelmissa.

Jalkapallohistorian tähän mennessä suurin otteluiden lopputulosten peukaloimiseen liittyvä organisaatio paljastui viime viikolla, kun Saksan Bochumissa syyttäjä ja poliisi kertoivat pidättäneensä 15 ihmistä eri puolilla Eurooppaa epäiltyinä yli 200:aa ottelua koskevasta lopputulosten järjestelystä.

Suurennuslasin alla on nyt joukko yhdeksässä maassa pelattuja otteluita. Mukana on myös Mestarien liigan ja Eurooppa-liigan taistoja. Sadat ruskeat kirjekuoret ovat siis vaihtaneet omistajaa tässä ennennäkemättömässä vedonlyöntiskandaalissa.

Sopupelitapaus eli valitettavasti ole ainoa laatuaan jalkapallon saralla. Edellinen epäily tulosten järjestämisestä nousi julkisuuteen lokakuussa Venäjällä. Italian vuoden 2006 Calciopoliksi nimetty skandaali on myös jalkapalloa seuraavien tuoreessa muistissa. Tuolloin kolme saapasmaan pääsarjan suurseuraa peukaloi ottelujen tuomariasetteluja menestyksen toivossa.

Jalkapalloväen suhtautuminen uusimpaan tapaukseen on ollut ristiriitaista. Mediassa suurin poru on viime viikkoina liittynyt Ranskan Thierry Henryn käsivirheeseen MM-karsintaottelussa Irlantia vastaan. Vedonlyöntiskandaalista on tullut takasivun juttu.

Toisaalta lajin nokkamiesten huoli on ollut ainakin puheiden perusteella syvä. FIFA ja UEFA ovat puuhaamassa ongelmiin liittyvää kriisikokousta, joka on määrä järjestää ensi kuussa MM-kisaisäntä Etelä-Afrikan maaperällä. Toisaalta samaan aikaan Euroopan suursarjojen ja Mestareiden liigan pelejä on jatkettu aivan kuin mitään ei olisi koskaan tapahtunutkaan.

Tavallinen eurooppalainen futiskeijo on kyynikko, joka suhtautuu paljastuneisiin ongelmiin huolestuen, mutta vain kevyesti. Keskivertokannattaja ymmärtää jalkapallon olevan valtava globaali kansanliike ja bisnes, jonka ympärille pesiytyy varmasti jatkossakin rikollista toimintaa. Vedonlyöntiskandaalit, doping, nuorten pelaajien epäeettinen värvääminen ja muut epämiellyttävät lieveilmiöt liittyvät futikseen niin kauan kuin lajin ympärillä liikkuvat suuret setelit.

Kansallisten liittojen sanktioiminen esimerkiksi kansainvälisestä kilpailutoiminnasta sulkemisella olisi kenties riittävän vahva keino tulevaisuuden skandaalien estämiseksi. Näin toimittiin 1980-luvulla huliganismin muodostuttua vakavaksi ongelmaksi jalkapallopiireissä.

Näin rajut toimenpiteet merkitsisivät kuitenkin suuria taloudellisia tappioita, joten niiden käyttöönottaminen vaikuttaa valitettavan epätodennäköiseltä. Onkin vain ajan kysymys, milloin jalkapallokaupunkien postipalvelut saavat seuraavat ruskeat kirjekuoret kuljetettavakseen.

Vakiokupongilla jatketaan Englannin sarjojen merkeissä. Valioliigassa Manchesterin suurjoukkueet City ja United ovat vahvoilla omissa kamppailuissaan. Joukkueet ovat kuitenkin peliprosenttien mukaan vahvasti ylipelattuja, joten jättipottia hakevien kannattaa sijoittaa vaihtomerkki ainakin kolmoskohteen City–Hull -otteluun.

Viikon peli-ideat löytyvät kohteista 6 ja 9. Sunderland löi viime lauantaina Arsenalin ja purjehtii vahvassa myötätuulessa. Häpeällisen 1–9-tappion Spursin vieraana kokenut Wigan on ongelmissa. Kohteeseen vierasvoitto, joka kuitenkin varmistetaan ykkösellä.

Kohteen 9 Reading taivaltaa taulukon pohjalta ylöspäin ja on materiaalilta Derbyä vahvempi yhdistelmä. Vierasvoitto pudottaa aimo tukun rivejä pois täysosumataistelusta, joten kohteeseen rohkeasti varma kakkonen.

Vakioveikkauksen peliaika päättyy lauantaina 28.11. klo 16.55. Kansan Uutiset suosittelee 64 merkin järjestelmää: 1, 1, 1(X), 2, 1(X), 2(1), 1, X(1), 2, 1, 1(X), 1, 2(X).

Kirjoitus on julkaistu Kansan Uutisten Viikkolehden vakiovihjepalstalla pe 27.11.2009.

Jälkihuomautus: Vihjerivillä 5+3 oikein.